Siirry sisältöön
Neljä ihmistä, joista yksi seisoo, loput istuvat, piirroskuva.
Juttutyyppi  Artikkeli

Täydennyskoulutus lisäsi monikulttuurisuusosaamista opetusalalla

Diakilla on pitkä kokemus monikulttuuriseen pedagogiikkaan liittyvistä täydennyskoulutuksista. Syksyllä 2022 käynnistyi koulutusperheen uusin täydennyskoulutus.

Diakissa käynnistyi syksyllä 2021 OPH:n rahoittama ”Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä” -täydennyskoulutus opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle. Täydennyskoulutuksen tuloksena luotiin täydennyskoulutusmalli, jossa hyödynnettiin Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutuksen pedagogisia periaatteita ja lähtökohtia (ks. Hovila, 2021, s. 35–42). Mukana täydennyskoulutuksen mallissa ovat vahvasti myös dialoginen muutospedagogiikka, käänteinen opetus (flipped learning) ja työelämälähtöisyys.

Koulutuksen sisällöt ja pedagoginen malli

Täydennyskoulutus koostui kahdesta viiden opintopisteen moduulista, jotka olivat ”Teoreettisia näkökulmia monikulttuuriseen ohjaus- ja opetusosaamiseen” ja ”Monikulttuurisuusosaaminen käyttöön -projektityö”. Ensimmäinen moduuli tarjosi kurkistusikkunoita monikulttuurisen ohjausosaamisen ulottuvuuksiin (ks. kuvio 1), joita syvennettiin oppimistehtävillä.

Monikulttuurisen ohjausosaamisen nelikenttä -kuvio, jossa neljä osa-aluetta: kielitietoisuus, monialainen verkostotyö, voimavaraista kohtaamisosaaminen ja erityisosaaminen.

Kuvio 1. Monikulttuurisen ohjausosaamisen mallinnus täydennyskoulutuksessa (Virtaa ohjaukseen -hanke ESR).

Ensimmäiseen moduuliin kuului viisi yhden opintopisteen laajuista, itsenäisesti verkossa suoritettavaa osiota. Ne olivat omakielisyys ja kielitietoisuus, uskontolukutaito, monikulttuurisen ryhmän ohjaus, verkostotyö sekä moniammatillisuus ja voimavaraistavat menetelmät. Alla on kuvattu moduulien oppimistavoitteet.

  1. Omakielisyys ja kielitietoisuus

  • Opiskelija tuntee ja ymmärtää kielitietoisuus-käsitteen osana kasvatus-, opetus- ja ohjaustyötä
  • opiskelija tunnistaa kielitietoisuuden merkityksen omassa työssään
  • opiskelija tunnistaa omia ja työyhteisönsä kielitietoisia käytänteitä
  • opiskelija tiedostaa omakieliseen opetukseen ja ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia
  • opiskelija innostuu ja motivoituu kehittämään omia kielitietoisia käytänteitään osana työtään
  1. Uskontolukutaito

  • opiskelija ymmärtää uskonnon merkityksiä yksilön ja yhteisöjen elämässä
  • opiskelija ottaa katsomuksen huomioon ohjaustyössä
  • opiskelija tunnistaa oman katsomuksensa lähtökohtia
  • opiskelijalla on valmiuksia kehittää katsomusosaamistaan
  1. Monikulttuurisen ryhmän ohjaus

  • opiskelija ymmärtää monikulttuurisen ohjauksen perusperiaatteet sekä erilaisten kieli- ja kulttuuritaustojen vaikutuksen vuorovaikutus- ja ohjaustilanteissa
  • opiskelija ymmärtää monikulttuuriseen ohjaukseen liittyvän positiivisen erityiskohtelun merkityksen oppijalle/ohjattavalle
  • opiskelija ymmärtää ryhmäohjauksen merkityksen monikulttuurisessa ohjauksessa
  1. Verkostotyö ja moniammatillisuus

  • Opiskelija ymmärtää moniammatillisen ja verkostotyön merkityksen ja kehittämistarpeet
  • Opiskelija reflektoi omaa ja työyhteisönsä moniammatillisen ja verkostotyön käytäntöjä ja kehittämistä
  • Opiskelija tuntee moniammatillisen toiminnan ja verkostotyön menetelmiä
  • Opiskelija innostuu asiakasosallisuuden kehittämisessä omassa työssään
  1. Voimavaraistavat ohjausmenetelmät

  • Opiskelija kiinnostuu oman työotteensa ja ohjaustapansa tarkastelusta ja kehittämisestä
  • Opiskelija reflektoi oman työnsä eettisiä lähtökohtia
  • Opiskelija tutustuu voimavaraistavan ja osallistavan työn lähtökohtiin ja perusteisiin
  • Opiskelija ymmärtää voimavaraistavan työotteen ja monikulttuurisen ohjaustyön yhteyden ja erityispiirteitä
  • Opiskelija innostuu erilaisista ohjaustyön menetelmistä ja kehittämisestä yksilöiden, perheiden ja ryhmien kanssa tehtävässä työssä.

Jokaisen osion itsenäiseen suorittamiseen varattiin aikaa kaksi viikkoa. Osiot rakennettiin oppimisalustalle niin, että opiskelija sai tutustua materiaaleihin, artikkeleihin ja luentotallenteisiin sekä tehdä osaamistaan syventävän oppimistehtävän. Osa oppimistehtävistä oli enemmän itsereflektioon ohjaavia kirjoittamistehtäviä, osa taas verkostoitumista tukevia keskustelutehtäviä. Jokaisen osion jälkeen vastuuopettaja antoi palautetta tehtävistä.

Ensimmäisen, teoriapainotteisen osion jälkeen täydennyskoulutuksessa siirryttiin toiseen moduuliin, jonka tarkoituksena oli päästä hyödyntämään ensimmäisessä moduulissa opittuja teoriatietoja sekä verkostoitua ja tehdä työelämää kehittävä projektityö.

Koulutuksessa ratkottiin työelämän haasteita

Viiden opintopisteen projektityö eli Monikulttuurisuusosaaminen käyttöön -moduuli alkoi yhteisellä webinaariosuudella, jossa käytiin läpi moduulin sisällöt ja tavoitteet sekä ohjeistettiin itsenäiseen orientaatiojaksoon. Opiskelijat tutustuivat orientaatiojakson aikana projektityön menetelmiin, dialogisen muutospedagogiikan käsitteeseen ja jatkuvan kehittämisen kehään.

Orientaation aikana opiskelijat myös ideoivat verkkoalustalla tulevien projektien teemoja ja aiheita. Lopuksi vastuuopettajat muodostivat opiskelijoista projektiryhmiä heidän kiinnostuksen kohteidensa perusteella.

Varsinaiset projektit ohjaustapaamisineen käynnistyivät maaliskuussa 2022 ja huipentuivat projektiwebinaareihin toukokuussa 2022. Projektityöskentelyprosessin aikana täydennyskoulutuksen osallistujat tekivät projektisuunnitelman, saivat siitä palautetta ohjaavalta opettajalta ja toteuttivat suunnitelman mukaisen projektin työelämässä.

Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutukseen ilmoittautui 55 opetus- ja kasvatusalan asiantuntijaa.

Projektitöiden aiheet tulivat työelämästä, ja moni projektiryhmä lähti hakemaan ratkaisuja työelämän ongelmatilanteisiin. Projekteissa muun muassa kehiteltiin uskontolukutaitoa parantavaa koulutusmateriaalia islamin uskonnosta, tehtiin kielitietoisia pelisääntöjä työyhteisöihin, testattiin voimavaralähtöisiä oppimismenetelmiä ja kokeiltiin valokuvausta kielen oppimisen menetelmänä.

Kaikki koulutuksen opetusmateriaalit ja projektiwebinaareissa esitellyt materiaalit jäivät täydennyskoulutuksen osallistujien ja heidän työyhteisöjensä käyttöön. Täydennyskoulutuksen osallistujat voivat karttuneen osaamisensa voimin toimia tiedontuojina ja muutosagentteina omissa työyhteisöissään.

Täydennyskoulutus kiinnosti laajasti opetusalalla

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kohderyhminä olivat varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rehtorit, opettajat ja opinto-ohjaajat sekä tukipalvelujen henkilöstö, kuten koulukuraattorit, koulupsykologit, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, kouluavustajat ja asuntolanhoitajat.

Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutukseen ilmoittautui 55 opetus- ja kasvatusalan asiantuntijaa. Osallistujat tulivat eri puolelta Suomea ja työskentelivät hyvin erilaisissa työtehtävissä, mikä mahdollisti moniammatillisen yhteistyön ja tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia monikulttuurisen opetus- ja kasvatusalan arkeen.

Osallistuneiden maakunnat, eniten osallistujia Uusimaalta, lisäksi osallistujia esimerkiksi Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä, Keski-Suomesta sekä Pohjois-Pohjanmaalta.

Kuvio 2. Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutukseen ilmoittautuneet maakunnittain.

Kuvio osallistujien työpaikoista. Eniten varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen työntekijöitä sekä muu-kategorian työntekijöitä.

Kuvio 3. Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutukseen ilmoittautuneiden ensisijainen työpaikka.

Palautteesta hyvät eväät jatkokehittämiseen

Täydennyskoulutuksen toteuttamisessa ja arvioinnissa osallistujien palautteella on iso rooli. Koko koulutusprosessin ajan osallistujille tähdennettiin mahdollisuutta antaa palautetta myös koulutuksen aikana. Toiveisiin ja palautteisiin pyrittiin vastaamaan sekä opetuksessa että ohjauksessa. Lisäksi täydennyskoulutukseen osallistuneilta kerättiin koulutuksen lopussa palautetta, jota hyödynnetään jatkossa täydennyskoulutusten suunnittelussa.

Valtaosa palautteesta oli positiivista: aihealueet koettiin mielenkiintoisiksi ja opiskelutavat mielekkäiksi. Osa opiskelijoista olisi toivonut enemmän kontaktiin perustuvaa opetusta, osalle taas nimenomaan itsenäinen opiskelu ja vapaus olivat tärkeitä asioita.

Valtaosa palautteesta oli positiivista: aihealueet koettiin mielenkiintoisiksi ja opiskelutavat mielekkäiksi.

Projektityön osuudessa palautteen antajien mielestä kaikkein arvokkainta oli vertaisuus ja verkostoituminen, mutta projektityön varsinaiseen viitekehykseen toivottiin enemmän teoriaa. Sisällöistä uskontolukutaito osoittautui selkeästi aihealueeksi, joka herätti osallistujia reflektoimaan omaa katsomustaan ja peilaamaan sitä omaan työhönsä.

Täydennyskoulutuksessa keskityttiin sisältöjen lisäksi siihen, että koulutuksen käytännöt ja toteutus olisivat selkeät ja ohjausta olisi riittävästi saatavilla jokaisessa vaiheessa. Tästä osallistujat myös antoivat positiivista palautetta.

Alla joitakin osallistujien palautteista poimittuja kommentteja, jotka kertovat koulutuksen merkityksestä:

  • ”Aihealueet todellakin herättivät mielenkiintoa. En ollut juuri ennen tätä kokonaisuutta opiskellut valmistumiseni jälkeen (vuosi 2005). Nyt heräsi into lisäkoulutukseen.”
  • ”Koulutuksen kokonaisuus toimii hyvin: kaikki osat kuuluvat toisiinsa ja ovat yhtä tärkeitä ohjaajan työssäni. Ajankohtaista ja hyödyllistä olisi myös ollut käsitellä koulutuksessa työyhteisön / työkulttuurin sensitiivisyyttä ja empatiaa. Monikulttuurisessa työyhteisössä se on erityisesti tärkeää.”
  • ”Rakenne oli hyvä. Lyhyet teoriaosiot tukivat asioiden omaksumista”
  • ”Pidin siitä, että tehtävät olivat erilaisia. Pidin myös siitä, että jouduin pohtimaan omaa itseäni suhteessa teemoihin”
  • ”Oli ihana tavata kurssilaisia ja päästä vaihtamaan ajatuksia. Meillä oli aivan huippu tiimi. Tässä tehtävässä lisäksi tuli se tunne, että todellakin kurssin asiat tulevat käyttöön. Luulen, että omalla tiimilläni olisi onnistunut opiskella muitakin osa-alueita vertaistyöskentelyllä.”
  • ”Vertaistyöskentely on tärkeää: saa perspektiiviä ja uusia ideoita!”
  • ”Sain ohjausta ja tukea riittävästi. Vastuuopettajien ohjeet olivat hyvin selkeitä ja kommunikointikulttuuri oli avointa ja ystävällistä”.

Tässä tekstissä kuvatun täydennyskoulutuksen mallilla käynnistyi syksyllä 2022 uusi OPH:n rahoittama ”Monikulttuurisen pedagogiikan ja ohjauksen asiantuntijaksi -täydennyskoulutus”, joka tarjoaa opetusalan työntekijöille osaamista ja konkreettisia työkaluja monikulttuuriseen ohjaustyöhön ja verkostomaiseen työtapaan. Uusina näkökulmina koulutuksen tällä kierroksella ovat ohjausvuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä ja luovat ja toiminnalliset menetelmät monikulttuurisen ryhmän opetuksessa ja ohjauksessa.

Lähteet

Hovila, H. (2021). Yhteistoiminnallisuus ja monimuoto-opiskelu täydennyskoulutuksessa. Teoksessa S. Hyväri, & P. Sahonen (toim.), Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa Ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset. (Diak Työelämä 22). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0

Hyväri, S., & Sahonen, P. (2021). Monikulttuurisen ohjauskoulutuksen pilotin toteutus. Teoksessa S. Hyväri, & P. Sahonen (toim.), Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa Ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset. (Diak Työelämä 22). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-378-0

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021066

Täydennyskoulutusta opetusalan henkilöstölle

  • 10 opintopisteen laajuinen Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutus oli suunnattu opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle, se toteutui 10.12.2021–30.5.2022 ja sen rahoitti Opetushallitus.
  • Täydennyskoulutusten pedagogisen idean taustalla ovat Virtaa ohjaukseen (ESR)-hankkeen tulokset ja vuosina 2018–2020 toteutetut Opetuksen hallituksen rahoittamat Monikulttuurinen opetus ja ohjaus -täydennyskoulutukset sekä Opin portailla -hankekokonaisuus.