”Konehan se kääntää” – tarvitaanko kielen asiantuntijoita enää? (Osa 2)

Opettaja ounastelee usein, että opiskelijan vieraskielinen teksti on Google-kääntäjän tuottama. Teksti vaikuttaa liian hyvältä. Se voi vaikuttaa myös liian huonolta: Google-kääntäjä saattaa löytää käyvän käännösvastineen harvinaisellekin sanalle, mutta erikoistermien kohdalla tai kontekstin rajaaman merkityksen välittämisessä teksti voi olla virheellinen.

Käännöshaasteita

Tammikuussa -23 ajankohtainen uutisotsikko oli:

Uusien hyvinvointialueiden alku on ollut mukiinmenevä.

Uutinen Google-kääntyi näin:

The beginning of the new welfare areas has been slow.

Början av de nya välfärdsområdena har gått långsamt.

Mukiinmenevä ei käänny täsmällisesti. Hyvinvointialue kääntyy oikein – ja väärin. Yleiskäännöksenä welfare area on oikea, mutta spesifissä hallinnollisessa kontekstissa ei: virallinen termi on ikävän kapulakielinen wellbeing services county. Välfärdsområde on hallinnollisesti(kin) riittävä käännös.

Joskus voisi olla tarpeen kääntää seuraavakin:

Ounastelen että lainhuudattamattoman tilan isäntä, irvileuka, on koirankurillaan tilannut minulle kymmenen hehtolitraa puistattavaa kiljua.

Englanniksi informaatio kääntyy Googlen avulla kahdella eri tavalla:

I swear that the owner of the illegal farm, Grinjauka, has with her dog discipline ordered me ten hectoliters of                            squeal to be sprinkled.

I swear that the owner of the illegal farm, Grinjauka, has with his dog discipline ordered me ten hectoliters of                            squeal to be sprinkled.

Informaatiokato on tässä kutakuinkin täydellinen – jos kohta alkuperäinen viestikään, kirjoittajalle muinoin tapahtunut hämmentävä tosiasia, ei kaikille auenne. Voidaan huomata, että Google-kääntäjän mukaan isäntä voi olla mies tai nainen (käännös tammikuulta 2023), mutta tarvittava kolmas käännös, sukupuolineutraalin they-pronominin kera, puuttuu. Google-kääntäjää on aikaisemmin arvosteltu siitä, että toimija lähtökohtaisesti oletetaan miespuoliseksi. Tunnettuja Google-käännöspareja ovat seuraavat (Räsänen, 2021):

Hän on kirurgi.                                       He’s a surgeon.

Hän on siivooja.                                     She’s a cleaner.

Hän on urheilija.                                    He’s an athlete.

Esimerkkimme osalta ruotsiksikaan tehty automaattinen käännös ei tilannetta pelasta, vaikka käännös onkin sukupuolineutraali:

Jag svär att ägaren till den illegala gården, Grinjauka, med sin hunddisciplin har beordrat mig att strö över tio hektoliter tjut.

Yllä oleva osoittaa, että erikoistermien, esimerkiksi lainhuudatus, tarkka kääntäminen ei ole automaattisen kääntimen vahvuus. Erikoisemmat sanat, vaikkapa ounastella, koirankuri tai kilju, ovat kieltä laajasti tuntevan maallikon aivan yleisesti käytössä olevaa sanavarastoa, mutta Google-kääntäjä on ongelmissa. Tarvitaan kontekstin, kielen ja kulttuurin tuntemusta, kun haetaan hyvää käännösvastinetta (Grinjauka ei sellainen ole, vaikka kuulostaakin kiehtovan mytologiselta oliolta).

Erikoistermien tarkka kääntäminen ei ole automaattisen kääntimen vahvuus.

Suomessa yksi sana voi muodostaa täydellisen virkkeen:

Vitkasteltaisiinkohan?

Google-kääntäjän ehdottamat vastineet ovat

Would we be tempted?

Skulle vi bli frestade?

On selvää, että vitkastella-verbin sisältämiä sanasekvenssejä ei tietokannassa ole ollut riittävästi. Käännös voi toki tarkentua, kun dataa tulee tietokantaan lisää.

Google-kääntäjä tulee paljasteeksi sanojen nykyaikaisuuden ja käytön yleisyyden. Koheltaa-verbiä tuskin monet enää käyttävät, ja Kohelletaan kääntyy seuraavasti:

Let’s treat.

Låt oss behandla.

Höntsäillä on kurantti verbi, ja käännös ilmauksesta Höntsäillään menee kutakuinkin oikein:

Hang around.

Hänger.

Google-kääntäjä ei ole parempi (tai huonompi) kuin data, josta se vastaavuuksia etsii. Automaattiset käännökset täsmälleen samasta syötteestä voivat muuttua, kun dataa tulee lisää (tai kun sitä poistuu) ja kun aineistosta löydettyjen vastaavuuksien frekvenssit muuttuvat.

Johtopäätös

Opettajilla on monia keinoja todentaa opiskelijan kielitaitoa. Kokenut opettaja ensinnäkin huomaa automaattiset käännökset sangen suvereenisti. Tehtävät on myös mahdollista rakentaa siten, että tekstissä on käytettävä tunnilla opittua erikoissanastoa ja -käsitteistöä ja että vaadittava teksti nivotaan teemoihin ja niiden hierarkioihin, jotka vain kurssille aktiivisesti osallistunut tuntee. Toki tämä vaatii opettajalta pientä vaivannäköä.

Jos Google-käännös sisältää karkeasti vääriä käännösvastineita, niiden osoittaminen voi muodostaa pedagogisen keskustelun pohjan. Jos käännös on liiankin täydellinen, ilman tekstin apua tapahtuva keskustelu opiskelijan kanssa tekstin aihepiiristä ja siinä esitetystä edistyneestä terminologiasta voi olla diagnostinen tapa kartoittaa todellisen osaamisen syvyyttä.

Google-kääntäjän (kategorinen) tuomitseminen opiskelutilanteissa on yhtä järkevää tai järjetöntä kuin internetin tuomitseminen tiedonhaussa. Kaikki tieto on löydettävissä internetistä, tämä on  totta. Mutta oikean tiedon hakeminen sieltä ja erityisesti sen tulkinta erottaa asiantuntijat asiaa tuntemattomista. Opettajia taidetaan tarvita vielä toistaiseksi.

Jälkisanat

Google-kääntäjällä vieraskielisestä tekstistä, vaikkapa yksinkertaisista käyttöohjeista, voi saada tärkeimmät asiat selville. Automaattisen käännöksen rajat voivat tulla nopeastikin vastaan, myös lyhyessä tekstissä. Lukijan pohdittavaksi jää seuraavan vitsin Google-suomennos. Kannattanee huomata, että käytetyt sanat ovat, tai ainakin näyttävät olevan, aivan tavallisia:

Det var två älgar som var ute och flög. Den ene sa – Aj! Jag fick en bulle i stjärten!

Siellä oli kaksi hirveä, jotka lensivät. Yksi sanoi – Auts! Minulla on pulla häntässä!

Lähteet

Räsänen. P. (2021). Google-käännöksissä toistui stereotyyppinen jako ”miesten ja naisten töistä” – Kysyimme Googlelta, mistä on kyse. Helsingin Sanomat 10.3.2021.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021072