Plagiointi voi käydä kalliiksi

Aki Kaurismäen I hired a contract killer (1990) on tunnettu elokuva. Elokuvan voisi tehdä myös palkkahuijareista akateemisessa maailmassa. Maailmalla on ns. esseetehtaita, joista opiskelija voi ostaa valitsemastaan aiheesta haluamansa pituisen esseen. Toiminnasta käytetään yleisesti nimeä contract cheating.

Voidaan myös käyttää termiä globaali plagiointi: plagiointi on täydellinen ja kokonaisvaltainen eikä vilppiin syyllistynyt ole vaivautunut edes copy paste -toimintaan. Ideana on, että kirjoittajaksi nimetty henkilö ei ole ainakaan kokonaan kirjoittanut tekstiään, vaan hän on maksanut siitä, että joku muu on sen kirjoittanut. Haamukirjoittajan nimi ei tietenkään valmiissa tekstissä näy. Palvelu maksetaan luottokortilla ja siitä saa kuitin, jossa palveluksi määritellään esimerkiksi tutorointi.

Esseetehdastesti

Helsingin Sanomat (Löytömäki, 2022) tilasi kolmentuhannen sanan sosiologian esseen Helsingin yliopiston kurssille Key concepts in sociology. Kurssin vetäjä, professori Petri Ylikoski, joka luki ja arvioi esseet lehdelle,  tyrmää ostetun esseen: kysymyksenasetteluun ei vastata, rakenne on täysin jäsentymätön ja ajatukset ovat mututietoutta. Tässä tapauksessa tilaajan raha on mennyt hukkaan.

Helsingin Sanomien esseetehdastesti on mielenkiintoinen, mutta voidaan todeta, että maksettu summa, reilu kolmesataa euroa, ei ole asiantuntijatekstistä paljon. Esseetehtailussa ei luonnollisestikaan ole mitään virallista kuluttajansuojaa, mutta lienee järkevää olettaa, että huippuasiantuntijan tuottama teksti, mikäli sellainen on ostettavissa, olisi laadukas ja kallis. Tämän tyyppisten tekstien ostajat ja myyjät eivät julkisuutta asiasta halua.

Olisi melkoisen naiivia ajatella, ettei korkeatasoistakin esseetehtailua voisi olla, kun ajatellaan mitä kaikkia muita laittomia palveluita ja tuotteita on tarjolla, kaikkein vaativimmillekin asiakkaille. Pimeillä markkinoilla ei reklamointioikeutta ole, mutta pimeätkin markkinat toimivat pääosin aitojen markkinoiden ehdoin.

Algoritmit

Esseen kirjoittaminen on kirjoittajalle työlästä, riippumatta siitä, maksetaanko siitä. Tekoäly tulee muuttamaan tilanteen. Neuvoverkkopohjaiset syväoppimiseen kykenevät tekstintuottoalgoritmit kehittyvät huimaavaa vauhtia, ja on lähes varmaa, että jotkut niiden kehittäjistä alkavat tarjota maksullisia esseetehdaspalveluja. Lähteiden ja lähdeviitteiden riittävä käyttö ei esseealgoritmeilta vielä onnistune, mutta mikään ylivoimainen tekninen este se ei toki ole.

Valistunut arvaus on, että viiden vuoden kuluessa esseealgoritmit kykenevät tuottamaan korkeakoulutasollakin tekstejä, joita asiantuntijoiden on vaikea havaita automaattisesti tuotetuiksi.

Valistunut arvaus on, että viiden vuoden kuluessa esseealgoritmit kykenevät tuottamaan korkeakoulutasollakin tekstejä, joita asiantuntijoiden on vaikea havaita automaattisesti tuotetuiksi. Huippututkimusta edustavat aihepiirit jäänevät esseetehtailun mahdollisuuksien ulkopuolelle ikiajoiksi, koska käsitteet ja julkaisemattomat tulokset ovat vain tutkijan aivoissa ennen kirjoittamista.

Alla esitetään esseealgoritmilla tuotettu teksti, jonka  syötteenä on alle viisi hakusanaa. Algoritmin tietoja ei tässä paljasteta.

USA and the North Korea nuclear threat

North Korea’s consideration for developing their nuclear weapon has been a constant issue over political seasons, but the various American administrations have failed to truly aim to redress the issue. When Kim Jong-il’s government performed its first subterrestrial nuclear detonation in 2006, it was justified by the “nuclear threat” and antagonism from the Bush administration. North Korea had been an integral part of the “axis of evil,” abreast Iraq and Iran, and in 2006, the isolated country really reified the image. 

Representatives of the program on U.S.-Korean policy at the Council on Foreign Relations said North Korea is seeking a justified cause for the nuclear threat realization, which blatantly undermines the obvious necessity of the U.S-North Korea detente discourse.

Tekstiä näytettiin opiskelijoille Diakin englanninkielisen sosionomikoulutuksen (DSS) opiskelijoiden Academic English -kurssilla. Englantia äidinkielenään puhuvien reaktio oli, että teksti edusti tyypillistä amerikkalaista oikeistopainotteista sanomalehtikieltä.

Tekoäly tulee, emme ole valmiita. Opettaja joutunee pohtimaan miten oppimistehtävät tulisi rakentaa. Onko pitkien esseiden aika ohi? Toisaalta opinnäytetyö kirjoitetaan varmaan opiskelujen päätteeksi tulevaisuudessakin. Maailma muuttuu – ja pysyy samana. Aina on (ja on ollut) mahdollisuus kirjoituttaa lopputyö jollakulla toisella ja maksaa siitä käypä summa.

Lähteet

Löytömäki, S. (10.11.2022). Yksi essee, kiitos. Helsingin Sanomat.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021075