Väittely verkossa – oppiiko somessa argumentoimaan?

Loukkaava kirjoittaminen netin keskustelupalstoilla on arkikokemuksen mukaan yleistä. Asiallinenkin mielipide saa aikaan nopeasti ketjun, jossa osa kommenteista on henkilöön meneviä loukkauksia. Somen keskusteluissa syyllistytään helposti kunnianloukkauksiin, ja kirjoittelu johtaa yhä useammin rikostuomioihin kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan (Malmberg, 2018); keski-ikäiset, eivät niinkään nuoret, syyllistyvät tähän. Tuomion saaneet eivät näytä ymmärtäneen, että vihapuhe on netissä yhtä rangaistavaa kuin ”tosielämässäkin”, vaikka kirjoittaminen olisi tehty vitsimielessä. Laittomat uhkaukset ovat niin ikään keskustelupalstojen vakiosisältöä.

Somen kommenttiketjuja voidaan käyttää tutkimuksessa aineistona – vaikkapa vihapuheen diskurssin rakenteiden tutkimukseen. Kriittinen lukija saattaa joskus pysähtyä pohtimaan, onko keskustelupalstojen väittely itsessään järjetöntä. Eroaako keskustelupalstojen väittely täysin ”oikeanlaisesta” väittelystä?

Argumentit somessa

Uuden tuotteen ostoa pohtiva saattaa harkita, löytyisikö keskustelupalstoilta (esimerkiksi hakusanoilla ”hifi”, ”autot” tai ”läppärit”) hyödyllistä tietoa ja käyttökokemusta tuotteista. Somekeskustelua lukeva voi oppia esimerkiksi, että Applen tuotteita ostavat ”ylihintaa maksavat idiootit” ja PC-koneita ostavat ”tavisroskaan tyytyvät jurpot”.

Kun keskusteluketjuista suodattaa herjaukset ja selvät trollaukset pois, argumentoinnissa alkaa erottua muutama trendi. Ensinnäkin väärät faktaväitteet korjautuvat yleensä jossakin vaiheessa. Jos kommenttiketjulla on paljon lukijoita, ennemmin tai myöhemmin löytyy aiheeseen syvällisemmin perehtynyt henkilö, joka korjaa ilmeisimmät väärät faktat. Yllättävän usein argumentoinnissa esitetään lähdeviitteetkin. Tuotteesta kiinnostunut henkilö saattaa päätyä relevanttien tuotearvioiden ja tutkimusten äärelle keskusteluketjun yksittäisen kommentin perusteella.

Jos kommenttiketjulla on paljon lukijoita, ennemmin tai myöhemmin löytyy aiheeseen syvällisemmin perehtynyt henkilö, joka korjaa ilmeisimmät väärät faktat.

Toiseksi voidaan havaita, että laajoissa kommenttiketjuissa argumentointivirheet korjataan jossakin vaiheessa. Esimerkiksi: Yksi somekeskustelija väittää, että automerkki X on parempi kuin merkki Y, koska tilastojen mukaan Y hylätään katsastuksessa huomattavasti useammin kuin X. Toinen keskustelija esittää ad hoc -väitteen eksoottisesta merkistä Z, joka hylätään äärimmäisen harvoin. Näihin väitteisiin löytyy nopeasti vasta-argumentti, jossa suhteutetaan katsastuksen läpäisyprosentti ajettuihin ajokilometreihin. Tätäkin argumenttia voidaan horjuttaa pohtimalla, miten edulliseksi ajokilometrit tulevat eri merkeillä, kun kaikki (huolto)kustannukset otetaan huomioon. Lisää pohdittavaa saadaan, kun mukaan otetaan autojen havaittu kolariturvallisuus suhteutettuna ajettuihin kilometreihin ja kustannuksiin. Keskustelu nyansoituu täsmällisesti: autojen laatu voidaan määrittää hyvin erilaisin tavoin, ja parhaimmillaan joku esittää mallin eri muuttujien kuvaamiseksi.

Kolmas trendi on, että pitkässä ketjussa keskustelijat päätyvät itsemoderointiin, ja keskustelu alkaa korjata itseään: muutama järjen ääni ilmestyy kehottamaan keskustelijoita olemaan provosoitumatta ja pysyttäytymään asia-argumenteissa.

Pitkissä keskusteluketjuissa ryhdytään ennemmin tai myöhemmin kommentoimaan myös kommenttien kieliasua. Huolimatonta kieltä sisältävät kommentit tuomitaan usein myös sisällöltään epämääräisiksi. Kyllä somessa on olemassa omavoimainen kielentarkistus.

Kommenttiketjuista saa usein, asiattomuudet pois jättäen, tiivistettyä asiapitoisen väittelyn, joka ei itse asiassa ole sen laaduttomampaa kuin muukaan keskustelu, vaikkapa talouspoliittinen debatti television ajankohtaisohjelmassa.

Joukkoistaminen

Väitöstilaisuuksia seuranneena saattaa jäädä toisinaan pohtimaan vastaväittäjän kommenttien laimeutta ja väittelijän puolustautumisen puhdittomuutta. Joskus tekisi mieli kannustaa väittelijää: älä tuota löysää argumenttia niele, vaan pakota vastaväittäjä perustelemaan vastaväitteensä. Mieleen tulee, että kymmenen asiaan perehtyneen väittelijän ja kymmenen asiantuntevan vastaväittäjän konstellaatiolla keskustelu saisi aivan uutta puhtia.

Somepalstojen debatit voivat parhaimmillaan olla huikeita, koska riittävän iso ryhmä tietää aina enemmän, ainakin jostakin yksityiskohdasta, kuin paraskaan asiantuntija. Joukkoistaminen toimii, ja parviäly pystyy uskottavasti haastamaan yksittäisen huipun. Aina joku on sattunut lukemaan aivan uusimman tutkimuksen satojen julkaisukanavien tarjonnasta, josta toinen asiantuntija ei vielä ole kuullutkaan.

Lähteet

Malmberg, K. (4.5.2018). Kunnollinen nykynuoriso ei öykkäröi edes somessa – aikuiset haukkuvat ja solvaavat netissä eniten, tästä se johtuu. Helsingin Sanomat.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021093