Hyvinvointia ja opiskelukykyä monenlaisille oppijoille

Opiskeluhyvinvointia tukevia hankkeita on ja on ollut ammattikorkeakouluissa runsaasti. Syystäkin. Vaikka Suomi on maailman onnellisimmaksi maaksikin valittu hyvinvointivaltio, emme ole onnistuneet torjumaan korkeakouluopiskelijoiden uupumista ja mielenterveyden murtumisia.

Koronapandemian vaikutukset lisäsivät useiden korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa, ja myös opetus- ja kulttuuriministeriö huomioi tämän hankerahoituksissaan. YTYÄ opiskeluun – yhteisöllisyyttä ja tukea tarpeeseen on yksi näistä hankkeista. Tavoitteena on rakentaa opiskelua tukevaa oppimisyhteisöä ja tehostaa tarpeeseen vastaavaa tukea, myös erilaiset oppijat huomioiden.

Aikamme tuottaa erilaisia oppijoita

Erilaisilla oppijoilla viitataan useimmiten sellaisiin opiskelijoihin, joilla on jonkinlaisia oppimisen haasteita tai joiden oppimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perustietoa oppimisvaikeuksista tarjoaa esimerkiksi Kuntoutussäätiö.

Erilaisten oppijoiden ja ADHD-diagnoosien määrä on ollut kasvussa koronan jälkeen. Erilaisten oppijoiden ohjaukseen perehtyneiden ammattilaisten havaintojen mukaan perinteisessä opetuksessa opiskellen haasteet eivät olisi tulleet esiin. Itsenäinen opiskelu, aikatauluttaminen ja itse työstettävät kurssit ovat nostaneet ajassamme esiin ”erilaiset oppijat”.  Havainto on ymmärrettävä ja silti hätkähdyttävä.

Tukea tarvitsevien tavoittaminen on ollut eräänlaista salapoliisityötä jo ennen koronaa. Koronan jälkeen yhteen tulemisen kynnys on kasvanut meillä kaikilla, myös opiskelijoilla. Erilaiset tukipajat ovat pyörineet pienellä käyttöasteella. Opiskelija priorisoi vapaa-aikansa entistä tarkemmin ja jos tukipaja ei kuulu opetukseen, se tuntuu ylimääräiseltä rasitteelta hyvää tarkoittavasta ideasta huolimatta.

Tukea kohdennetusti

YTYÄ opiskeluun -hanke pilotoi testausmenetelmiä tuen varhaiseen kohdentamiseen. Kaikki keväällä opintonsa aloittanet ovat tehneet nuorille suunnatun digipalvelun, Diakissa kehitetyn Zekki-testin oman hyvinvointiarviointinsa tueksi. Tarpeen mukaan on voinut ohjautua opintojen tukeen tai hyvinvointipalveluihin.

Tukea tarvitsevien tavoittaminen on ollut eräänlaista salapoliisityötä jo ennen koronaa.

Tuen kohdentamista hankkeessa vahvistetaan myös pilotoimalla opintososionomiharjoittelijan toimenkuvaa. Opintososionomiharjoittelijana toimii vertainen, sillä toisinaan kysyminen tai avun vastaanottaminen on helpompaa vertaiselta kuin opettajalta. Tarjolla on ajankohtaisesti lisätukea sekä yksilötapaamisten että tehtäväpajan muodossa. Myös opiskeluarkeen liittyvät kysymykset ovat usein teemoina opintososionomiharjoittelijan ohjauksissa. Vaikka pajatyyppinen toiminta ei pandemian jälkeen vetänyt, vaikuttaa, että opintososionomiharjoittelijoiden yksilötapaamiset ovat toimineet siltana heidän ryhmämuotoisesti toteuttamaansa tehtäväpajaan.

Oppimista tukevaa ohjausta

Koronapandemian jälkeen opetus korkeakouluissakin on palannut uuteen normaaliin. Verkkopainotteisuudesta on tullut myös lähiopetuksen kiinteä osa. Jotta ”erilaiset oppijat” voisivat hyödyntää potentiaaliaan, voisiko toisenlainen ohjausorientaatio opinnoissa osallistaa kaikenlaiset oppijat korkeakouluopinnoissa?

Opinnoissa toteutuvaan ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Verkkopainotteisessa opiskelussa ohjaus tulee tuoda opetukseen alleviivatusti, jotta kaikenlaiset oppijat pysyisivät mukana. YTYÄ opiskeluun -hankkeen kaikki toimenpiteet pyritään integroimaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ajatus on tarjota tukea opintojaksoilla oikea-aikaisesti ja tuen tarvetta vastaavasti.

Opintojaksoilla toteutuvaa ohjausta on YTYÄ -hankkeessa kehitetty sekä opettajien että opiskelijoiden yhteiskehittämispajoissa ja kehittämistyö jatkuu yhdessä edelleen. Olemme tarkastelleet yhdessä, millaista on oppimista tukeva opetus, ohjaus sekä opiskeluyhteisö. Työpajoissa pohjana on käytetty mm. YTHS:n kehittämään Opiskelukyky-mallia. Opiskelijoiden mukaan oppimista tukee muun muassa aidosti kohtaava, läsnä oleva opettaja, dialogisuus opetuksessa sekä mahdollisuus ”tyhmiin kysymyksiin”. Opiskeluyhteisön tuki on merkittävä, sillä vertaisilta oppii monin tavoin. Oleellista oppimisessa on salliva ja lempeä ilmapiiri niin itseä kuin toistakin kohtaan.

Ohjaus ja kohtaaminen nousivat keskusteluun myös Diakissa järjestetyissä lehtoreiden työpajoissa. Ohjausosaaminen on Diakissa vahvaa, samoin kollegiaalinen tuki. Lehtoreilla on aito pyrkimys opiskelijan hyvään. Ohjaustarpeen lisääntyminen on havaittu myös opetuksessa. Luentojen yhteydessä kysymyksille ja keskustelulle haluttiin antaa yhä enemmän aikaa ja tilaa. Samalla huoletti, riittääkö opettajan aika ja osaaminen vastata yhä lisääntyvään ja moninaistuvaan ohjaustarpeeseen.

YTYÄ opiskeluun –  yhteisöllisyyttä ja tukea tarpeeseen -hankkeessa pilotoidaan myös erityisopettajan työpanosta ammattikorkeakoulussa. Pienellä hankeresurssilla tukea ei kohdenneta vain harvoille yksittäisille opiskelijoille, vaan ajatus on kehittää opetuksessa toteutuvaa ohjausta monenlaisen oppijoiden tarpeeseen. Opetushenkilöstön työpajassa esitettyyn toiveeseen vastaten erityisopettajan työpanos kohdentuu koko opetus- ja ohjaushenkilöstön erilaisen oppijan ohjausosaamisen vahvistamiseen.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -raportin mukaan työelämässä tarvitaan kohtaamista sekä utelisaisuuden ja kannustamisen ilmapiiriä. Opintojen aikana tapahtuvat kohtaamiset vahvistavat kaikenlaisten oppijoiden oppimista sekä valmistavat työelämään. Valmistumisen jälkeen opiskelukyky vaihtuu työkyvyksi ja opiskeluhyvinvointi työhyvinvoinniksi.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329555