Tarvitsemme luontoa ja toisiamme

Diakissa opiskelija pääsee hankkimaan teoreettisia tutkimus- ja asiantuntijavalmiuksia sekä konkreettista, työelämälähtöistä ammattitaitoa. Näiden lisäksi Diakissa voi omaksua jotain muutakin: arvoja, asenteita ja työkaluja siihen, miten muuttaa maailmaa kestävämmäksi, vastuullisemmaksi ja inhimillisemmäksi paikaksi.

Diakissa uskotaan paremman maailman mahdollisuuteen.

– Tulevaisuus rakennetaan aina yhdessä ja tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa, sosiaalialan yliopettaja Marja Katisko vakuuttaa.

– Tulevaisuus ei synny ihmisten toiminnasta riippumatta. Päinvastoin kollektiivisesti tulevaisuuteen vaikuttamisen pitäisi olla kaikissa ammattikorkeakouluissa yksi tärkeä tehtävä ja sitä se Diakissa on.

Katisko toivoo ekologisen kriisin hoitamiseen aktiivisuutta ja sinnikkyyttä meiltä kaikilta. Koska kyse on ihmisen aiheuttamasta ilmiöstä, ihmiseltä löytyy siihen myös ratkaisut, Katisko näkee.

– Tiedän toki, ettei vihreää siirtymää ole helppo toteuttaa. Niillä joilla nyt on valtaa, rahaa ja hyvät taloudelliset asemat on paljon intressejä ja pyrkimyksiä säilyttää nykytilanne.

– Ennen pitkää tapamme kuluttaa luonnonvaroja tulee kuitenkin vääjäämättä vaihtumaan luontoa kunnioittavampaan olemisen tapaan. Planeetan kestokykyä emme voi ylittää.

Vastuullisuuden ytimessä

Diak haluaa julkilausutusti edistää ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullista kehitystä. Näyttöäkin asiasta jo on: Diak on ensimmäisenä Suomessa saanut Reilun kaupan korkeakoulun arvonimen ja viime vuosina Diak on palkittu yhtenä Suomen sosiaalisesti vastuullisimmista työnantajista.

Lisäksi Diak on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisessä hiilijalanjäljen laskennassa, ja näiden tulosten pohjalta talossa suunnitellaan hiilijalanjäljen pienentämisen toimenpiteitä esimerkiksi hankintojen ja energiatehokkuuden kautta.

TKI-toiminnallaan Diak puolestaan tuottaa koko ajan lisää tutkittua tietoa ja sovelluksia sosiaalisen vastuullisuuden tueksi; siihen, että hyvinvointialojen haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja joilla kaikkien ihmisryhmien ja yhteisöjen hyvinvointi paranee.

Ekososiaalisuuden ammattilaisiksi

Koulutusalojensa puolesta Diak on jo lähtökohtaisesti sosiaalisen vastuullisuuden ytimessä ja näköalapaikalla. Talon opettajakunnan yksi iso tehtävä onkin siksi miettiä, millaisilla opetussisällöillä opiskelijoille paitsi taataan tulevaisuuden työelämän vaatimat taidot myös saadaan heistä ammattilaisia, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita toimimaan osaltaan alojen käytäntöjen muuttamisessa kestävämmiksi ja vastuullisemmiksi.

Syksyllä Diakissa käynnistyy ensimmäistä kertaa Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen YAMK-koulutusohjelma. Sitä opiskelevat pääsevät tutustumaan omaan luontosuhteeseensa ja kartuttamaan asiantuntijuuttaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien ratkaisujen kehittämiseksi organisaatioissa ja yhteisöissä. Lisäksi ohjelmassa tutkitaan, millaisia erilaisia globaaleja ja yhteiskunnallisia rakennemuutoksia vihreän ja vastuullisen siirtymän toteutumiseksi tarvitaan.

Lyhyesti sanottuna ekososiaalisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen ymmärretään olevan riippuvainen sekä luonnosta että toisista ihmisistä.

Toinen kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvä uusi koulutus on viiden opintopisteen Inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys -opetuskokonaisuus, joka on vapaasti valinnainen kaikille YAMK-opiskelijoille ja löytyy myös avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Opintojaksolla pääsee lisäämään ymmärrystään eettisyyden ja arvojen merkityksestä globalisoituvassa maailmassa ja ekososiaalisen työn perusperiaatteista.

Mitä ekososiaalisuus oikein on? Lyhyesti sanottuna ekososiaalisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen ymmärretään olevan riippuvainen sekä luonnosta että toisista ihmisistä. Luonnosta ja toisistamme huolehtiminen otetaan tosissaan eikä hyvän elämän mittapuuna pidetä vain materiaalisen hyvinvoinnin kasvattamista.

– Maailmasta jo löytyy trendejä joissa tärkeintä ei ole hankkia koko ajan enemmän rahaa ja tavaraa. Minimalistinen materiaalisuus on tulevaisuutta ja voi lisätä hyvinvointia. Niukka budjetti voi riittää hyvinkin, kunhan sillä tulee toimeen, terveysalan lehtori Jaana Tilli sanoo.

Luonto ja kaupunkisuunnittelu vaikuttavat terveyteen

Ekososiaalisuudessa nostetaan esiin myös paikallisen luontoympäristön monet suorat terveys- ja hyvinvointivaikutukset ihmiselle.

– Ympäristöllä on meihin monia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia: melu voi tuottaa unettomuutta, saasteet sairauksia ja pöly allergioita. Toisaalta luontoon pääsy rauhoittaa monia ihmisiä niin, että luontoympäristössä liikkumisen tiedetään vähentävän stressiä ja ennaltaehkäisevän jopa masennusta, Tilli kertoo.

Myös rakennetulla infrastruktuurilla voi olla parempia tai huonompia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiimme. Rakennetun ympäristön ratkaisuihin yhdistyvät vahvasti ihmisten subjektiiviset kokemukset ja toiveet, Tilli sanoo.

– Jos vaikka lenkkipoluilla on huono valaistus, jotkut eivät uskalla mennä lenkille sillä he kokevat pimeässä turvattomuutta. Tällaiset ratkaisut samoin kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamat pimeämmät, lumettomat talvemme voi lisätä kansanterveydellisesti masennusta.

Tilli kertoo myös esimerkin erään opinnäytetyön tuloksista. Työssä nousi esiin se, miten Helsingissä puistonpenkit eivät ole rollaattoreilla liikkuville vanhuksille helposti saavutettavissa kiveysten takia. Penkkien sijoitteluunkin vanhukset itse esittivät muutostoiveita.

– Yleensä penkit ovat kaikkein rauhallisimmilla paikoilla puistoissa, mutta moni yksinäisyydestä kärsivä vanhus toivoi penkkejä vilkkaampiin paikkoihin kuten päiväkodin nurkalle. Näin he saisivat päiviinsä sosiaalisuutta lasten iloa ja juoksemista seuraamalla.

Puistonpenkkien sijoittelu on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää sosiaalisesti vastuullisessa päätöksenteossa on saada kaikkien käyttäjäryhmien ääni kuuluviin ja ymmärretyksi. Diakin ammattialoilla asiakasryhmät ovat moninaistuneet viime vuosikymmeninä muun muassa maahanmuuton seurauksena. Siksi monikulttuurista ymmärtämistä ja kohtaamista opetetaan Diakissa esimerkiksi kulttuurisensitiivisen työskentelyn koulutuksilla.

– Maahan muuttaneiden lähtökulttuureista on hyvä tietää joitakin perusasioita, jotta esimerkiksi seksuaaliterveyden asioissa heitä osataan parhaiten ja tasapuolisesti auttaa ja ohjata, Tilli toteaa.

”Suhde lemmikkiin voi olla viimeinen oljenkorsi”

Ammattialat muuttuvat aina maailman mukana. Esimerkiksi hoitotyötä ryhdytään todennäköisesti tulevaisuudessa tekemään paljon enemmän myös muualla kuin terveydenhoitoyksiköiden seinien sisällä. Syynä on se, että luonnon merkittävät terveysvaikutukset tunnistetaan koko ajan paremmin ja laajemmin.

Ammattialat muuttuvat aina maailman mukana.

Diakissa opiskelijaryhmät ovat tutustuneet esimerkiksi Sininauhaliiton Vihreä veräjä -toimintaan, jossa käytetään luontosuhteen positiivisille vaikutuksille pohjautuvia Green Care -menetelmiä.

– Sininauhaliiton Green Care -maatilalla eri tavoin oirehtivat asiakkaat pääsevät hoitamaan ja hoivaamaan eläimiä ja tekemään muuta maatilatoimintaa, Jaana Tilli kertoo.

– Tästä eläinten ja muun luonnon kohtaamiseen perustuvasta hoitomuodosta on saatu varsin hyviä tuloksia niin Suomessa kuin maailmallakin.

Diakin tutkija Varpu Wiens toivoo ja uskoo, että lähitulevaisuudessa sote-alojen ammattilaiset oppivat luontevasti kysymään myös asiakkaittensa luontosuhteesta tapaamisissaan.

– Jos esimerkiksi joku nuori tulee terveysalan ammattilaisen vastaanotolle isojen ja yhteen nivoutuneiden ongelmiensa kanssa, häneltä on hyvä muun ohella kysyä millaisia asioita hän luonnosta saa: mikä häntä luonnossa voimaannuttaa tai mikä merkitys vaikka talvella on hänen hyvinvoinnilleen. Sen jälkeen voidaan arvioida, pitäisikö nuorta jopa ohjata enemmän luontoon.

Diak on sloganiltaan kohtaamisen ammattikorkeakoulu. Tämä kohtaamisen käsite on Varpu Wiensin mielestä hyvä laajentaa ihmiseltä ihmiselle -vuorovaikutuksen lisäksi kattamaan vuorovaikutus kaikkien elollisten olentojen ja luonnon kanssa.

– Kun olen tutkimuksissani kysynyt niukkuudessa eläviltä ihmisiltä, mikä heitä auttaa selviämään eteenpäin ja mistä he kokevat mielihyvää, vastauksista on noussut selkeästi esiin luonnossa liikkumisen ja lemmikkieläinten merkitys, Wiens kertoo.

– Jos joku siis taistelee päivittäin siitä, riittävätkö resurssit huomiseen tai ensi viikkoon, häneltä ei pidä kysyä, onko pakko pitää sitä koiraa. Suhde koiraan voi olla hänen ainoa elämässä kiinni pitävä oljenkortensa.