Olisiko räätälöity työllistyminen ratkaisu työvoimapulaan ja osattomuuteen?
Heikommassa asemassa olevilla on usein monia osallisuuden puutteita, jotka estävät pääsemästä elämässä eteenpäin tai ainakin hidastavat matkaa. Moni kuitenkin haaveilee työpaikasta tai koulutuksesta. On sekä yhteiskunnan että yksilön edun mukaista auttaa tämän haaveen tavoittamisessa.
Isolan ym. (2017, s. 4–6) mukaan osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pääsee kosketuksiin erilaisten hyvinvoinnin lähteiden kanssa. Aineellisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi riittävä toimeentulo ja koulutus, ja aineettomia puolestaan esimerkiksi luottamus, turva ja merkitykselliset vuorovaikutussuhteet. Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämän kulkuun ja yhteisiin asioihin.
On ollut hieno kokemus tutustua Diakin hankkeiden kautta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin aikuisiin. He ovat osattomia ainakin sillä perusteella, että he eivät ole työelämässä tai koulutuksen piirissä.
Yleensä heillä on enemmän tai vähemmän muitakin osallisuuden vajeita. Moni kamppailee toimeentulonsa kanssa. Osa kaipaa kipeästi luottamuksen ja turvan kokemuksia.
Pelko rajaa mahdollisuuksia
Lehtien lööpeissä kerrotaan tyytyväisistä sosiaaliturvalla eläjistä. Minä en ole vielä kohdannut yhtään tällaista henkilöä.
Hätkähdyttävä havainto henkilökohtaisesti on ollut se, kuinka moni työn ja koulutuksen ulkopuolella oleva nuori pelkää. Pelko on kaikille tuttu ja inhimillinen tunne, mutta näiden nuorten aikuisten tapauksessa se määrittää ja rajaa heidän elämäänsä niin, että pelko haittaa tai estää pääsemästä kiinni osallisuuden kokemuksiin.
Monesti kyse on huolesta, että toiset ihmiset eivät hyväksy ihmistä sellaisena kuin hän on. Usealla nuorella aikuisella on taustalla kiusaamiskokemuksia, ja heillä on edelleen vaikeuksia uskaltautua sosiaalisiin suhteisiin.
Useat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset tuntevat syyllisyyttä siitä, että he eivät pysty käymään töissä tai opiskelemaan. He tuntevat häpeää, etteivät pysty vastaamaan yhteiskunnan asettamiin normeihin tai ole ”yhteiskuntakelpoisia”. Ympärillä olevat läheisetkään eivät ole aina ymmärtäneet. Nämä kokemukset laskevat itsetuntoa.
Pienillä askelilla eteenpäin
Moni heikommassa asemassa olevista nuorista aikuisista haaveilee työ- tai koulutuspaikasta. Kun toimintakyky kohenee niin, että voi ajatella siirtymistä koulutus- tai työpolulle, on saavutettu jo erävoitto. Pienikin edistys elämässä voi saada aikaan positiivisen kierteen, jolloin mahdollisuuksia alkaa pala palalta avautumaan.
Pienikin edistys elämässä voi saada aikaan positiivisen kierteen, jolloin mahdollisuuksia alkaa pala palalta avautumaan.
On kuitenkin hyväksyttävä se, että kaikki eivät kykene tai pääse töihin tai opiskelemaan. Vallalla olevan aktivoivan työvoimapolitiikan mukaan yksilöiden on otettava vastuu omasta elämästään. Tällainen työvoimapolitiikka ei huomioi, miten erilaisissa elämäntilanteissa valintoja joudutaan tekemään.
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät pysty vastaamaan vaateisiin. Sanktiot voivat viedä vain suurempaan ahdinkoon. He tarvitsisivat kannustusta toimiakseen edes minimaalisella tasolla vastuullisina kansalaisina.
Räätälöityä tukea ja joustoa osatyökykyisille
Työmarkkinoilla tuntuu vallitsevan kahtiajako, jossa joko olet töissä tai et ole. Monilla aloilla puhutaan työvoimapulasta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten lisäksi on paljon ihmisryhmiä, jotka haluaisivat ja kykenisivät tekemään osa-aikaista työtä. Työhön kykeneviä osatyökykyisiä on arvioitu olevan Suomessa 65 000 (Haatainen, 2022).
Perinteisesti työnantaja määrittää työn tekemisen ehdot. Heikommassa asemassa olevat tarvitsevat työllistyäkseen kokonaisvaltaista ja yksilön tarpeesta lähtevää tukea. He tarvitsevat ymmärtämystä ja joustoa työnantajilta sekä räätälöityä tukea työn aloittamiseen.
Vaikuttaa siltä, että asiaan on herätty. Esimerkiksi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus perustettiin 2021, ja TE-palveluihin on avattu osatyökykyisten koordinaattoreiden työpaikkoja. Lisää tällaisia vastaantuloja tarvitaan.
Palveluja kehitettäessä olennaista on pitää mielessä osatyökykyisten toiveet ja tarpeet, jotta työ on vaikuttavaa. Yksilötasolla vastaan tuleminen avaa mahdollisuuksia heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin ja osallisuuden parantumiseen, mikä lopulta hyödyttää ihan kaikkia.
Lähteet
Haatainen, T. (16.2.2022). Osatyökykyisiä tarvitaan työmarkkinoille. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/osatyokykyisia-tarvitaan-tyomarkkinoille
Isola, A., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Scheider, R., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi, 33/2017). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547901