Siirry sisältöön
Ihminen ojentaa ruokakassia toiselle, kuvituskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Tuntevatko ruoka-avun hakijat diakoniatyön palveluita?

Ruoka-avun hakijoissa on paljon niitä, jotka kokevat tarvitsevansa diakoniatyön palveluita, mutta eivät syystä tai toisesta hae palveluita. Tämä johtuu luultavasti siitä, ettei palveluita tunneta kovin hyvin. Moni kuitenkin hyötyisi diakoniatyöstä, jossa voidaan esimerkiksi neuvoa ihmisiä julkisen etuus- ja palvelujärjestelmän kiemuroissa.

Kirkkojärjestyksen määritelmän mukaan seurakuntien diakoniatyön tehtävä on auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniabarometreissä on tutkittu diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä diakoniatyön kohdentumisesta, mutta asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä ei juurikaan ole tietoa.

Muista tutkimuksista kuitenkin saa tietoa, miten vaikeassa asemassa olevat ihmiset käyttävät diakoniatyön palveluita, sekä diakoniatyön potentiaalisesta asiakaskunnasta.

Diakoniatyön palveluita jää hakematta

KoMa-projektin ruoka-apukyselyssä kartoitettiin ruoka-avun hakijoilta erilaisten palveluiden käyttöä. Näitä olivat muun muassa terveyspalvelut, Kelan palvelut, toimeentulotuki, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä diakoniatyö. Lomakkeessa oli kolme vastausvaihtoehtoa: ”olen saanut palvelua”, ”olen hakenut palvelua, mutten ole saanut sitä” ja ”olen kokenut tarvinneeni palvelua, mutta en ole hakenut sitä”.

Kyselyyn vastanneista 942 ruoka-avun hakijasta 42,5 prosenttia oli saanut diakoniatyön palveluita. Vastaajista 2,8 prosenttia oli hakenut diakoniatyön palveluita, mutta ei ollut saanut niitä. Mielenkiintoista oli, että 10,4 prosenttia koki tarvinneensa diakoniatyön palveluita, mutta ei syystä tai toisesta ollut niitä hakenut.

Mielenkiintoista oli, että 10,4 prosenttia koki tarvinneensa diakoniatyön palveluita, mutta ei syystä tai toisesta ollut niitä hakenut.

Diakoniatyön oletetaan olevan matalan käyttökynnyksen palvelua, joten näin suuri lukema yllättää. Diakoniatyön palveluita eivät olleet hakeneet etenkään 60–69-vuotiaat, pääkaupunkiseudun vastaajat, työttömät ja toimeentulovaikeuksia kokevat. Juuri tämä ryhmä voisi hyötyä diakoniatyön tarjoamasta avusta ja tuesta.

Tunnetaanko palveluita tarpeeksi hyvin?

Kyselylomakkeella ei kysytty syitä sille, miksi palveluita ei ollut haettu tarpeesta huolimatta. Näin ollen syitä voi vain arvailla. Voi olla, että vastaajat eivät tiedä palveluiden olemassaolosta. He saattavat myös olettaa, että diakoniatyön palveluita saadakseen on kuuluttava kirkkoon tai että palveluissa tuodaan esille hengellisyyttä, vaikka näin ei tietenkään ole.

Myös sosiaalityöntekijän palveluiden ja toimeentulotuen kohdalla yli 10 prosenttia oli vastannut tarvinneensa muttei hakeneensa palvelua. Niiden hakematta jättämistä voi selittää se, ettei palveluita välttämättä tunneta ja hakeminen on monimutkaista. Esimerkiksi tiedotusvälineet keskittyvät sote-palveluista puhuttaessa pääasiallisesti terveyskeskuksiin ja lääkäreihin, jolloin muut palvelut, kuten sosiaalityö, jäävät tuntemattomiksi.

Toimeentulotuen hakeminen taas saatetaan kokea vaikeaksi, kun hakemiseen tarvitaan paljon erilaisia liitteitä ja selvityksiä tuloista. Monelle myös nettiasiointi tukien hakemisessa on haastavaa, ja kasvokkaista asiakaspalvelua voi olla vaikea saada.

Diakoniatyön kohdalla ei kuitenkaan pitäisi olla samanlaisia ongelmia, vaan diakoniatyön palveluiden hakemattomuus luultavasti selittyy erityisesti palvelun tuntemattomuudella.

Selkeä tieto palveluista on tarpeen

Toimeentulovaikeuksien kokeminen kuormittaa ihmisen mieltä. Tällöin ei välttämättä enää jaksa selvitellä, mistä voisi saada tukea ongelmiin tai selkoa tukien hakemiseen liittyvään byrokratiaan. Tällaisessa tilanteessa ruoka-apu voi tuntua helpolta tavalta hakea apua toimeentulovaikeuksiin.

Muunlainen apu ja tuki voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä olla paljon hyödyllisempää. Tästäkin näkökulmasta tuntuu huolestuttavalta, että kovin moni kokee tarvitsevansa diakoniatyön palveluita, mutta ei kuitenkaan hae niitä. Diakoniatyöllä on pitkä historia sekä taloudellisen avun tarjoajana että julkisen etuus- ja palvelujärjestelmän kiemuroissa neuvomisessa.

Tuki- ja palvelujärjestelmä on saatava selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi, jotta ihmiset tietävät, mistä apua ja tukea tarvittaessa saa. Tästä näkökulmasta voi kysyä, olisiko diakoniatyön tehtävä itseään tunnetummaksi?

Potentiaalisia asiakkaita näyttäisi kyllä löytyvän ruoka-avun hakijoiden keskuudesta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547905