Yhteisöllisyyden kokemusta verkon välityksellä

”Ryhmän kesken on ollut yhteenkuuluvuuden tunne ja vertaistukea on saanut” kuvasi eräs avoimen amk:n tutkintoon siirtyvä varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelija kysyessämme opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisen opiskeluvuoden ajalta.

Vuosi sitten kyseisessä ryhmässä aloitti 60 opiskelija, joista tutkinto-opiskelijaksi siirtyi nyt syyslukukauden 2023 alussa 52 opiskelijaa. Tutkintoon siirtyvien määrä on sosiaalialan polkuopintoja ajatellen hyvin korkea. Opiskelijoiden kokemuksista välittyy, että keskeiset tekijät opinnoissa mukana pysymiseen ovat motivaatio päästä tutkinto-opiskelijoiksi sekä ryhmässä syntynyt yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemus.

Selkeä rakenne

”Ihanat opettajat ovat kannatelleet meitä ja uskoneet meihin, aito kiinnostus meihin on välittynyt” kuvasi toinen opiskelija palautteessaan. Tämän ryhmän opintojen erityispiirre oli se, että opinnoissa korostuivat sekä opiskelijan itsenäinen työskentely että opiskelijoiden työskentely pienryhmissä. Ensimmäisen vuoden ajan kaikki aikaan sidottu kontaktiopetus Zoomissa tapahtui ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, aina samaan kellonaikaan. Yhteisiä kokoontumisia koko ryhmän kanssa oli siis poikkeuksellisen vähän.

Opintopolku oli vahvasti strukturoitu ja kaikki opintojaksot oli jäsennetty oppimista tukien ”orientoidu, opiskele, sovella sekä kokoa ja syvennä” -viikkorytmiin. Koulutuksen suunnittelussa meitä tuki muun muassa Verkko-oppimisen muotoilukirja & Oppimismuotoilun työkalupakki (Huhtanen, 2020). Opiskelua helpotti se, että suunnittelussa noudatettiin samankaltaista selkeää rakennetta, jonka toiminnot olivat opiskelijan ennakoitavissa. Opettajan näkökulmasta struktuurin toteutuminen edellytti sitoutumista yhteiseen, myös uudenlaiseen pedagogiseen ajatteluun. Meistä mukana olleista lehtoreista muodostuikin tiivis tiimi, mikä myös mahdollisti pysymisen opiskelijaryhmän ”pulssilla” opintojaksojen vaihtuessa opiskeluvuoden aikana. Uskomme, että lehtoritiimin tiivis yhteistyö välittyi myös opiskelijaryhmälle.

Ohjaukseen panostusta

Ryhmän ohjaukseen ja kannatteluun panostettiin alusta alkaen runsaiden ryhmänvastaavien ja opinto-ohjaajan ohjaustuntien muodossa. Poiketen sosiaalialalle vakiintuneesta lukukausivastaavan toimintamallista, jossa ryhmästä vastaava lehtori vaihtuu vuosittain, tämän ryhmän kohdalla lähdettiin kokeilemaan mallia, jossa sama työpari toimii ryhmävastaavina koko opintopolun ajan. Ensimmäisen vuoden kokemuksemme on, että malli tukee lehtoreiden sitoutumista ryhmään ja ryhmätuntemuksen syventymistä. Myös sama opinto-ohjaaja jatkaa ryhmän kanssa koko opintopolun ajan.

Ryhmän ohjaukseen ja kannatteluun panostettiin alusta alkaen runsaiden ryhmänvastaavien ja opinto-ohjaajan ohjaustuntien muodossa.

Meidän lehtoreiden ja opinto-ohjaajan yhteistyö vuoden aikana sekä opiskelulle luodut rakenteet varmasti osaltaan vaikuttivat ryhmän kokemukseen yhteisöllisyydestä ja kannattelusta. Yhteisöllisyyden kokemuksen taustalla on myös ollut kiinteä yhteistyö Diakin monien toimijoiden, kuten opintopalveluiden, IT-tuen ja kirjastopalveluiden, kanssa. Apua ja tukea on ollut saatavilla niin opiskelijoille kuin lehtoreillekin.

Yhteisöllisyyden rakentumista

Varhaiskasvatuksen sosionomi -opiskelijaryhmä oli jo lähtökohdiltaan monella tapaa yhtenäinen. Opinnot oli suunnattu varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskennelleille ammattilaisille, jotka halusivat päivittää osaamistaan suorittamallasosionomi (AMK), varhaiskasvatuksen sosionomi – korkeakoulututkinnon. Moni opiskelijoista jakoi myös samansuuntaisen elämäntilanteen, työssäkäyvän, alaikäisten lasten vanhempana toimimisen.

Keskeinen tekijä yhteisöllisyyden rakentumisessa oli opiskelijaryhmän sisäinen vuorovaikutus, ”yhteisöllisyys ja ryhmähenki”, kuten yksi opiskelijoista palautteessaan kuvasi. Opiskelijoilla oli esimerkiksi yhteisiä whatsapp-ryhmiä, joissa kannustettiin toisia. “ Ei-muodolliset, opiskelijoiden itsenäiset ryhmän koheesiota tukevat, yhteydenpitokanavat olivat tärkeitä opintojen tukena.

Varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelijoita yhdistää myös uuden äärellä oleminen, sillä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva on useissa kunnissa ja yksityisissä toimintaympäristöissä vasta muotoutumassa lainsäädännön antaessa siihen siirtymäajan mahdollisuuden aina vuoteen 2030 asti. Opiskeluryhmän keskusteluita yhdistävänä tekijänä onkin ollut halu tarkastella tulevaa työtä ja sen työnkuvaa. Saavutettava varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus on ollut opiskelijoille merkittävä syy lähteä opiskelemaan ja sitoutua opintoihin. Mutta myös tavoiteltava tutkinto, sosionomi (AMK) on merkittävä opintoihin kiinnittävä ja kannustava seikka. Eräs opiskelijoista kuvaa sitä näin “Sosionomin työnkuva on selkiytynyt opintojen aikana ja olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia”.

Opiskelijoiden opintopolku sisälsi myös haasteita. Syksyn synkkyydessä esille tulleisiin jaksamisen haasteisiin puutuimme ottamalla ajantasaisesti yhdessä opiskelijoiden kanssa keskusteluun opintoja kuormittavat tekijät. Avoin, vaikeidenkin kokemusten jakaminen sekä ratkaisujen etsiminen yhdessä (esimerkiksi oppimistehtävätyypin muuttaminen, tehtävän palautusajan pidentäminen) toivat helpotusta opiskeluun. Yhteisöllisyyden tunnetta rakensi verkko-opintojen kohdalla myös se, että me opettajat olimme uuden äärellä. Opiskelijoille haluttiin välittää kokemusta tästä sekä aktiivisesti reagoida opiskelijoilta tulleisiin verkko-opintojen kehittämisehdotuksiin.

Vahva side työelämään

Yhteisöllisyyden kokemus ei tarkoita pelkästään opiskelijaryhmässä tapahtuvaa kohtaamista ja oppimista, vaan ammattikorkeakoulututkinnon kyseessä ollessa mukana on myös työelämä. Useilla opiskelijoilla oli selkeästi halua sekä intoa viedä ja levittää uutta oppimaansa varhaiskasvatuksen työyhteisöihin. Myös oppimistehtävät olivat useissa opintojaksoissa rakennettu autenttisissa työelämän ympäristöissä toteuttaviksi. Esimerkki Luovuus ja toiminnallisuus voimavarana ja ammatillisuutena (5 op) -opintojaksossa opiskelijat ohjasivat perheille, isovanhemmille tai omalle työtiimilleen luovia menetelmiä käyttäen toiminnallisia hetkiä tavoitteena osallisuuden ja toimijuuden tukeminen sekä ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen.

Verkossa tapahtuva, tutkintoon tähtäävä opiskelu on parhaimmillaan kannustavaa ja antaa joustavia mahdollisuuksia saavuttaa korkeakoulututkinto erilaissa elämäntilanteissa ja kiinteässä yhteydessä työelämän kanssa. Yhteisöllisyyden rakentamista ja kannattelua on tehtävä aktiivisesti koko opintopolun ajan dialogissa opiskelijaryhmän, lehtoreiden ja muun oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. ​​​​​​​

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192593