Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Varhaiskasvatuksen sosionomeja tarvitaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen sosionomi on lapsen hyvinvoinnin ja monipuolisen pedagogiikan osaaja.

Varhaiskasvatuksen kenttä elää vahvoja muutoksen vuosia varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden  uudistumisen myötä. Varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa vahvistava uudistus on tarpeellinen mutta vielä pitkään keskeneräinen. Uudistus tuo varhaiskasvatustyöhön opettajien ja hoitajien rinnalle aivan uuden tehtävänimikkeen, varhaiskasvatuksen sosionomin.  

Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa rakentamassa 

Henkilöstön koulutustaso on merkittävä tekijä varhaiskasvatuksen laadun kannalta. Varhaiskasvatuksen sosionomin aseman ja työn sisältöjen sanoitus ja määrittely on normiohjauksessa erittäin niukkaa. Sinällään asia ei ole uusi, ja pohjustusta työnkuvan määrittelylle on ollut tarjolla, esimerkiksi Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa.  

Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta.

Varhaiskasvatuslaki tarjoaa toimenkuvan valtakunnallisen kehittämisen tueksi ainoastaan yhden lauseen: Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet täydentää toteamusta toisella lauseella: Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. 

Lain voimaantulon jälkeen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen työryhmä totesi, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on työskennellä lapsiryhmässä. Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva ja ammatillinen profiili on siis ratkaisevasti erilainen kuin esimerkiksi perusopetuksen sosiaaliohjauksessa tai kuraattorityössä toimivan. 

Sosionomi vuorovaikutuksen moniosaajana varhaiskasvatuksessa 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamassa arjen kokonaisuudessa painottuu pedagogiikka. Mitä kaikkea varhaiskasvatuksen pedagogiikka sekä sen myötä pedagoginen osaaminen sisältävät, ja millaisena ne näkyvät varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksessa?  

Kirsi Aililaja Tuulikki Ukkonen-Mikkola toteavat Kasvatus-lehdessä vuonna 2018 julkaistussa artikkelissaan, että varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittely kirjallisuudessa on vähäistä. Tarvitsemme siis ammattiryhmien yhteistä keskustelua varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelystä ja sisällöistä. 

Diakin varhaiskasvatuksen opetuksessa on kolme peruskysymystä: Mitä ja miksi tehdään?” sekä ”Miten tehdään?”. Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä lapsen hyvinvoinnin rakentumisen mallit. Pedagogiikan ytimessä olevaan viimeiseen kysymykseen vastataan kannustavan ammatillisen vuorovaikutuksen kautta. Didaktisten sisältöjen rinnalla kulkee jatkuva reflektiivinen pohdinta lapsen ja lapsiryhmän sekä ammattilaisen vuorovaikutuksen sisällöistä ja laadusta.  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatusta ja opetusta sanoitetaan harmillisen vähän lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen laadun näkökulmasta. Tätä kuvaavat seikat on perusteissa sijoitettu hoidon käsitteen määrittelyyn. Ratkaisu kaventaa mielestämme näkökulmaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, sillä sen keskiössä ja vahvana pohjana on nähtävä lapsen ja kasvattajan välinen turvallinen, myönteinen ja laadukas vuorovaikutus. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatusta ja opetusta sanoitetaan harmillisen vähän lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen laadun näkökulmasta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin julkaisema varhaiskasvatuksen arjen laadunarviointi nostaa yhdeksi kehittämissuositukseksi eri ammattiryhmien roolin selkiyttämisen. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulisi ohjata henkilöstöä eri ammattilaisten välisissä työnjakoon liittyvissä kysymyksissä siten, että eri ammattiryhmien tehtävien erilaiset painopisteet ja vahvuudet tulevat hyödynnetyksi. Pelkästään paikallisesti päätettäväksi tätä ei kuitenkaan tulisi jättää. 

Kärjistetysti: olisiko varhaiskasvatuksen laadukasta arkea se, että varhaiskasvatuksen opettaja opettaa, varhaiskasvatuksen sosionomi kasvattaa ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja hoitaa?  

Sosiaalipedagoginen työote didaktisen perinteen rinnalla 

Varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja samalla osa muuttuvaa, globaalia maailmaa. Me Diakissa, sosiaalialan suurimpana ammattikorkeakouluna, tuotamme koulutuksen hallinnonalaan kuuluvaa osaamista ja ammatillista kelpoisuutta, varhaiskasvatuksen sosionomeja. Meiltä valmistuneet sosionomit tuovat varhaiskasvatuksen didaktisen perinteen rinnalle sosiaalipedagogisen työotteen, jolla he tukevat lasten oppimista, kasvua ja hyvinvointia; vanhemmuutta sekä perheiden arkea ja keskinäistä verkostoitumista. 

Kasvatuksella nähdään olevan sekä sosiaalistava että yhteiskuntaa uudistava tavoite.

Sosiaalipedagogiikan osaajan työ liittyy kasvun ja oppimisen sosiaaliseen ulottuvuuteen eli esimerkiksi yhteisöjen ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamiseen sekä vertaissuhteiden, ryhmissä toimimisen sekä osallisuuden vahvistamiseen. Kasvatuksella nähdään olevan sekä sosiaalistava että yhteiskuntaa uudistava tavoite. Opetuksen ja kasvatuksen käsitteiden eroa voidaan kuvata niin, että kasvatus on opetukseen verrattuna laajempaa, kun taas opetuksessa vaikutetaan kasvatettavan yksittäisiin kykyihin.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on siis olla vahva hyvinvoinnin ja kannustavan vuorovaikutuksen osaaja sekä oppimisympäristöjen, yhteisöjen ja yhteistyön rakentaja, jonka ammatillisuuteen kuuluu moninaisuuden osaaminen sekä katsomus- ja kulttuurisensitiivisyys. Näemme varhaiskasvatuksen sosionomin toteuttamassa laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, kehittämässä lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistämässä lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjaamassa häntä eettisesti vastuulliseen toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. 

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110436551