Pätevöitymiskoulutuksella sairaanhoitajaksi

”Suomessa on valtava hoitajapula, mutta Turkissa muita sairaanhoitajia opettanut Naciye Temiz ei saa harjoittaa täällä ammattiaan”, kirjoitetaan Ylen artikkelissa joulukuussa 2022 (Cremin, 2022). Diakonia-ammattikorkeakoulu ratkoo osaltaan tätä epäkohtaa joulukuussa 2022 aloitetulla JOTPA-rahoitteisella (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksella.

Koulutuksessa aloitti 24 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tullutta sairaanhoitajaa. Elokuussa 2023 opintonsa aloitti vielä kahdeksan uutta opiskelijaa. Koulutuksen käytyään opiskelijalla on mahdollisuus hakea sairaanhoitajan pätevyyttä toimia laillistettuna sairaanhoitajana Suomessa.

Yhä useampi sairaanhoitaja EU-ja ETA-alueen ulkopuolelta

Ulkomaalaistaustaisia sairaanhoitajia pätevöitetään Suomessa aiempaa enemmän. Diak on yksi toimija koulutusta tarjoavien joukossa. Perinteet pätevöitymiskoulutusten järjestämisessä ovatkin jo pitkät: Diakissa koulutusta on järjestetty vuodesta 2005 alkaen erilaisten hankkeiden kautta ja yhteistyössä työelämän kanssa.

Pätevöitymiskoulutus on loistava mahdollisuus Suomeen tulleille integroitua työelämään osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Koulutus herättää paljon myös eettistä keskustelua, esimerkiksi siitä, viekö kouluttautuminen Suomessa osaamista pois ihmisen lähtömaasta. Koulutuksen tarjoamisen taustalla on kuitenkin myös humaaneja syitä. Moni koulutuksen aloittaneista toimii Suomessa jo esimerkiksi hoiva-avustajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaikka heillä on usean vuoden sairaanhoitajan korkeakoulutus ja työkokemusta usein vaativissakin sairaanhoitajan tehtävissä.

Myös Tampereen yliopistossa tarkastettavana ollut väitöstutkimus osoitti, että esimerkiksi Filippiineillä kouluttautuneiden sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen jäi Suomessa suurelta osin hyödyntämättä (Vartiainen, 2019). Onkin eettisesti kyseenalaista, miksi arvostamme ulkomaalaista terveydenhuollon osaamista näin vähän, vaikka samalla kärsimme työvoimapulasta.

Pätevöitymiskoulutus tunnistaa aiemmin hankitun osaamisen, eikä edellytä opiskelijalta koko tutkinnon tekemistä alusta.

Pätevöitymiskoulutukset antavat uuden mahdollisuuden näille hoitajille hyödyntää osaamistaan. Pätevöitymiskoulutus tunnistaa aiemmin hankitun osaamisen, eikä edellytä opiskelijalta koko tutkinnon tekemistä alusta. Lisäksi sairaanhoitajan palkalla koulutettava voi tukea myös perhettään omassa kotimaassaan, mikä usein hyödyttää myös lähtömaan kansantaloutta. Lisäksi muun muassa Filippiineillä on perinteisesti koulutettu sairaanhoitajia yli oman tarpeen.

Suomen kieltä kehitetään koulutuksen aikana

Diakissa toteutettava koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Koulutuksen kesto riippuu paljon kliinisen harjoittelun tarpeesta, joka määritellään yksilöllisesti. Koulutuksessa varmistetaan pätevöityjän teoreettinen sairaanhoitajan kompetenssialueiden mukainen osaaminen sekä riittävä kliininen osaaminen. Koulutus toteutuu etä- ja lähiopetuksessa ja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä.

Diakin koulutuksessa painotetaan suomen kielen ja viestinnän taitojen kehittymistä. Terveydenhuollosta on toistuvasti viestitty näiden taitojen olevan merkittäviä pätevöityvien sairaanhoitajien työelämään siirtymiselle, ja kielitaito vaikuttaa myös kliinisesti akuutimpien harjoittelupaikkojen saamiseen.

Diakin koulutuksessa opiskelijat käyvät 15 opintopisteen suomen kielen alkumoduuliopinnot. Lisäksi heille tarjotaan 5 opintopisteen Sairaanhoitaja viestijänä -lisäjakso. Suomen kielen opettajat osallistuvat myös kliiniseen opetukseen paitsi opiskelijoiden myös terveysalan lehtorien tukena. Näiden lisäksi opiskelijoille tullaan tarjoamaan valmentavaa opetusta yleisen kielitutkinnon YKI-testiä varten. Koko koulutus on laajuudeltaan noin 60 opintopistettä, harjoitteluiden määrästä riippuen. Koulutuksen jälkeen opiskelijat hakevat Valviralta lopullista laillistuspäätöstä.

Opettajista voimaa opiskeluun

Koulutuksessa ja sen aikana on ymmärretty, että pätevöityjät vasta aloittavat korkeakouluopintoja Suomessa ja suomen kielellä, joten heille on sallittu useita rästi- ja uusintamahdollisuuksia. Lisäksi joitakin käsitteitä on käännetty englannin kielelle, jotta yhteinen ymmärrys käsiteltävästä asiasta on varmistettu. Suomen kielen kehittymisen näkökulmasta kaikki opetus kuitenkin tapahtuu suomeksi. Tentteihin vastaaminenkin onnistuu opiskelijoilta kultakin oman kielitaitonsa mukaan: yksi kirjoittaa esseen, toinen tekee käsitekartan, mutta kaikki vastaavat suomeksi.

Erilaiset tukitoimet onkin kerätyn palautteen perusteella koettu hyvinä. Pätevöityjien mielestä Diak on hyvä paikka opiskella. Pätevöityjät arvostavat koulutusta ja siihen erikseen räätälöityä ja kehitettyä opetussuunnitelmaa. He arvostavat myös hyviä, omistautuneita opettajia, opiskeluryhmää ja uusia opiskelijaystäviä. He ovat kiitollisia saamastaan mahdollisuudesta. Lisäksi perhe, liikunta ja ystävät tuovat voimia opiskeluun.

Koulutuksen aikana opetusta on kehitetty opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Sitä on muutettu vastaamaan enemmän opiskelijoiden tarpeita. Muun muassa lähiopetuksen määrää on lisätty koulutuksen aikana. Kuormittavaksi tekijäksi opinnoissa pätevöityjät arvioivat yleisesti uuden oppimisen ja opiskelun. Erityisenä haasteena on noussut suomen kieli ja kielen oppiminen. Tämän vuoksi onkin hyvä, että pätevöityjien suomen kielen ja viestinnän osaamisen kehittymiseen on opetussuunnitelmassa panostettu.

Pätevöityjät saavat koko koulutuksen ajan tukea ulkopuoliselta mentorilta. Mentori tuo tukea työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä mutta auttaa opiskelijoita myös opintojen loppuun saattamisessa. Mentoroinnin kautta on huomattu, että opiskelijat kokevat työelämään siirtymisen jopa pelottavana. Siksi Diakin koulutuksessa on haluttu tarjota pätevöityjille tähän ylimääräistä tukea. Lisäksi koulutuksen aikana tarkastellaan pätevöityjien itseohjautuvan oppimisen kehittymistä ja tarjotaan erilaisia oppimisen välineitä ja tukea.

Uusia osaajia

Keväällä 2024 sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksesta tulee valmistumaan 20 sairaanhoitajaa, jotka voivat toimia suomalaisessa terveydenhuollossa sairaanhoitajina. Heillä on mittava kansainvälinen kokemus mutta myös ymmärrys suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä niin teoria- kuin kliinisellä tasolla. Lisäksi kielitaitonsa – niin suomen, englannin kuin oman äidinkielen – ansiosta he voivat laaja-alaisesti palvella erilaisia asiakkaita ja potilaita. Valmistuvilla on varmasti annettavaa myös hoitoalan henkilöstön kulttuurisen kompetenssin kehittämisessä väestön muutoinkin muuttuessa monikulttuurisemmaksi.

Lähteet

Cremin, R. (15.12.2022). Suomessa on valtava hoitajapula, mutta Turkissa muita sairaanhoitajia opettanut Naciye Temiz ei saa harjoittaa täällä ammattiaan. Yleisradio. https://yle.fi/a/74-20008457

Vartiainen, P. (2019). Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. [Väitöskirja, Tampereen yliopisto].  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0937-4

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121878