Sotejärjestöt yhdessä ympäristön asialla

Vihreästä siirtymästä on tullut julkisen keskustelun valtavirtaa viime vuosina. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan tilannetta, jossa valtiot, yritykset, järjestöt ja kansalaiset pyrkivät ekologisesti kestävämpään toimintaan.

Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat historiallisesti merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Ne ovat tukeneet maan jälleenrakennusta sotien jälkeen, edistäneet hyvinvointiyhteiskunnan syntyä ja pitäneet haavoittuvien ryhmien puolta laman ja koronan aikana. Sotejärjestöt tavoittavat toimintansa kautta valtavan joukon suomalaisia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liittyy yhä useammin vihreään siirtymään. Ilmasto- ja ympäristötyön merkitys sotejärjestöissä on kasvanut vuosi vuodelta. Samalla tarve tiedon jakamiselle ja yhteistyölle järjestösektorilla on kasvanut.

Yritysten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja muutoskyvykkyys (REACT, Etelä-Suomi) -hanke lähti yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa pohtimaan, kuinka järjestöjen työtä vihreän siirtymän edistämisessä ja sitä kautta kansalaisten muutoskyvykkyyden parantamisessa voisi avittaa.

Lopputuloksena päätimme järjestää sotejärjestöjen kestävyysasioista vastaaville ilmasto- ja ympäristötapaamisen lokakuussa. Tapaaminen kokosi yli 20 asiantuntijaa ajankohtaisten kysymysten äärelle puntaroimaan erityisesti sotesektorin muutostarpeita sekä järjestöjen potentiaalia vihreän siirtymän edistämisessä. Lisäksi keskustelua virittivät tapahtuman järjestäjien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Paula Saikkosen ja entisen ympäristö- ja ilmastoministerin Emma Karin puheenvuorot.

Tapaaminen innosti ja antoi eväitä jatkoon

Tapaamiseen osallistui monipuolinen joukko pieniä ja suuria järjestöjä, mutta näkemykset ja koetut haasteet olivat silti hyvin samanlaisia. Yhtäältä pohdittiin, miten järjestöt voivat edistää vihreää siirtymää, toisaalta taas mietittiin keinoja innostaa omaa organisaatiota kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin.

Keskustelu oli aktiivista ja jo lounaan aikana ehti syntyä uusia ajatuksia yhteistyöstä. Myös yhteisellä foorumilla on itseisarvoa, sillä moni osallistuja ei tuntenut kovinkaan monta samojen aiheiden parissa työskentelevää kollegaa. Kasvokkain tapaaminen madaltaa myös kynnystä kysyä neuvoa tai ehdottaa yhteistyötä järjestöjen välille.

Vihreän siirtymän motivaationa on sekä maapallon että ihmiskunnan itsensä tulevaisuus, sillä yhä useampi terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä on liitoksissa ympäristökriiseihin.

Tapaamisen tavoitteena oli herättää keskustelua, selvittää kiinnostusta yhteiseen toimintaan ja kerätä yhteen sotejärjestöjen näkemyksiä. On helppo sanoa tapaamisen jälkeen, että kaikki nämä tavoitteet saavutettiin kirkkaasti.

Vihreässä siirtymässä riittää työtä ja mukaan tarvitaan ymmärrystä niin luonnontieteistä, teknologiasta, taloudesta kuin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sotejärjestöillä on paljon potentiaalia olla positiivinen muutosvoima, ja yhteinen verkosto on yksi askel tämän potentiaalin lunastamiseen.

Terveyttä ei ole ilman elinkelpoista maapalloa

Vihreän siirtymän motivaationa on sekä maapallon että ihmiskunnan itsensä tulevaisuus, sillä yhä useampi terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä on liitoksissa ympäristökriiseihin. Samaan aikaan vihreä siirtymä vaikuttaa elämäämme läpileikkaavasti – muutoksessa ovat niin asuminen, liikkuminen, kulutus kuin ruokatottumukset.

Perustelluissakin muutoksissa joku käyttää aina valtaa, oli kyseessä sitten konkreettinen lainsäädäntötyö tai abstraktimpi mielipidevalta. Se, millainen yhteiskunta vihreän siirtymän loppupäässä odottaa, riippuu monesta tekijästä. Jonkun visiona voi olla täysin automatisoitu puhtaalla sähköllä toimiva kiertotalousyhteiskunta, joku taas ajattelee, että edessä on paluu yksinkertaisempiin aikoihin ja esimerkiksi omavaraisuuden kasvuun.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei ole automaattisesti sosiaalisesti oikeudenmukaista, vaan huonosti valitut keinot voivat lisätä yhteiskunnan eriarvoisuutta. Toisaalta vihreä siirtymä on myös mahdollisuus luoda uusia rakenteita, jotka kasvattavat myös hyvinvointia.

Vaikka ilmastopolitiikka mielletään monimutkaiseksi ja tekniseksi, on silläkin oltava kansalaisten tuki, mikäli Suomen kunnianhimoiset tavoitteet halutaan saavuttaa. Kulttuurin ja asenteiden muutos sekä luottamus tulevaan ovat asioita, joihin pienikin järjestö voi vaikuttaa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144657