Alueellisella yhteistyöllä kehitetään sosiaalialan korkeakoulutusta

Sosiaalialan korkeakoulutus on rajattu tässä kirjoituksessa sosiaalihuollon ammattihenkilölain perusteella. Sosiaalialan korkeakoulutus sisältää ammattikorkeakoulutukset, joiden suorittaminen antaa oikeuden harjoittaa geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai sosionomin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Suomessa. Sosiaalialan korkeakoulutus sisältää myös yliopistojen koulutuksen, joka antaa oikeuden harjoittaa Suomessa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. (L 817/2015.)

Satakunnassa sosionomikoulutusta järjestävät Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosionomi AMK; Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala). Sen sijaan geronomikoulutusta ja kuntoutuksen ohjaajan koulutusta toteuttaa ainoastaan Satakunnan ammattikorkeakoulu (Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyö, monimuotototeutus; Kuntoutuksen ohjaaja, monimuotototeutus). Molemmilla ammattikorkeakouluilla on ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Master School; Satakunnan ammattikorkeakoulu. Master-tutkinnot – ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Sosiaalityön koulutusta järjestää Tampereen yliopiston Porin yksikkö (Tampereen korkeakouluyhteisö. Sosiaalityön koulutus, Pori).

Sosiaalialan ammattilaisia tarvitaan lisää Satakuntaan

Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hanke pohjaa vuodelta 2021 olevaan Satakunnan korkeakoulutus ja sen kehittämismahdollisuudet -raporttiin. Sen mukaan Satakunnassa on tarve lisätä sosiaalialan koulutusta. (Väänänen, 2021, s. 18–19.)

Maakunnassa onkin pulaa sosiaalialan koulutetusta henkilöstöstä esimerkiksi sosiaalialan neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Pula kelpoisesta henkilöstöstä on kuitenkin suurinta sosiaalityössä koko maassa. (Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a.)

Sosiaalialan korkeakoulutetun henkilöstön lisäämiseen eri ole pikakonsteja. Esimerkiksi sosionomikoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja kesto noin kolme ja puoli vuotta. Myöskään alan veto- ja pitovoiman lisäämiseen ei ole oikopolkuja. Veto- ja pitovoimaa on pyritty lisäämään muun muassa korottamalla palkkaa (esim. Valta, 2023). Yksistään palkkausta parantamalla ei kuitenkaan pystytä vahvistaman alalle hakeutumista ja sitoutumista.

Ammattijärjestö Talentia on listannut tekijöitä, joilla voi selättää sosiaalialan työntekijäpulaa. Talentian veto- ja pitovoiman vahvistamiseen tähtäävässä listauksessa on kehittämisehdotuksia koulutuksen lisäämisestä, työn ja työsuhteiden parantamisesta, työnjaon uudistamisesta, asiakasmäärien kohtuullistamisesta sekä palveluiden joustavoittamisesta. (Karsio,  2023.)

Sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämistä yhteistyössä

LISKO-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät kohdennu sosiaalialan koulutuspaikkojen lisäämiseen mutta voivat välillisesti edistää niiden lisäämistä. Hanke kohdistuu yhteistyön vahvistamiseen sekä korkeakoulujen kesken että korkeakoulujen ja työelämätahojen välillä.

Selvityshenkilö Kalervo Väänäsen (2021, s. 19) raportissa, joka taustoittaa LISKO-hanketta, ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysalan kouluttajat perustavat yhteistyöelimen. Viime vuosina, siirryttäessä hyvinvointialueille, sosiaalialan toimijat ovat kokeneet, että ammattiala on jäänyt terveysalan varjoon (Ketonen, 2021). Vaakakuppien tasapainottamiseksi Lisko-hankkeessa asetettiin painopiste sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämiseen.

Lisko-hankkeen käynnistymisen jälkeen Diakonia-ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksikön toimijat ovat kokoontunut lähes kuukausittain yhteiseen kokoukseen. Kokouksissa on käsitelty tutkintoon johtavia sekä jatkuvan oppimisen koulutuksia. Lisäksi niissä on tarkasteltu yhteistyömahdollisuuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI).

Tammikuussa 2024 Satakunnassa käynnistyy sosiaalialan korkeakoulutusta järjestävien korkeakoulujen ja työelämätahojen yhteisen neuvottelukunnan toiminta. Neuvottelukunnassa on korkeakoulujen lisäksi mukana Satakunnan hyvinvointialueen, Porin kaupungin, Satakunnan yhteisökeskuksen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen edustus. Neuvottelukunnassa on noin viisitoista jäsentä: sosiaalialan kouluttajia, opiskelijoita, ammattilaisia ja kehittäjiä. Tavoite on, että neuvottelukunta toimii yhteisen keskustelun, kehittämistarpeiden määrittelyn ja ratkaisujen luomisen foorumina.

Sosiaalialan korkeakoulutuksen opetus- ja ohjausjärjestelyjen parantaminen

LISKO-hanke järjesti 18. syyskuuta 2023 työpajan Sosiaalialan korkeakoulutus Satakunnassa ja sen kehittämistarpeet. Siihen osallistui yhteensä noin 25 henkilöä korkeakouluista ja sosiaalialalta. Työpaja ja sitä pohjustanut ennakkokysely tarjosivat näkökulmia tutkintoon johtavan sosiaalialan koulutuksen opetus- ja ohjausjärjestelyjen parantamiseen.

Sosiaalialan korkeakoulutuksia tulee kehittää työelämää kuullen ja työelämän jatkuva muutos huomioon ottaen. Korkeakoulujen ja työelämän välillä tulee olla jatkuvaa, järjestelmällistä ja tiivistä yhteistyötä.

Sosiaalialan korkeakoulutuksen opetus- ja ohjausjärjestelyihin tulee sisältyä lähiopetusta. Lähiopetustilanteissa tulee olla mahdollisuus kouluttajien ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen, ja niihin tulee myös kutsua mukaan työelämän asiantuntijoita. Lähiopetus- ja ohjaustilanteiden sekä opiskelijan ohjatun itsenäisen työskentelyn välisen suhteen tulee tarkoin harkittu ja mitoitettu, jotta opiskelija kokee saavansa riittävän ohjauksen ja tuen opintojen suorittamiseen ja sosiaalialan ammattilaiseksi kehittymiseen.

Käytännön opiskelun ja harjoittelun merkitys on olennainen sosiaalialan korkeakoulutuksessa.

Käytännön opiskelun ja harjoittelun merkitys on olennainen sosiaalialan korkeakoulutuksessa. Käytännön opiskelussa tulee soveltaa alan teorioita ja tutkittua tietoa. Kun opiskelua järjestetään ja toteutetaan, korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden tulee tehdä vankkaa yhteistyötä, jotta kummallakin osapuolella on ajantasainen tieto muun muassa osaamistavoitteista ja ohjaustavoista. Käytännön opiskelujaksoja tulee järjestää myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijasta muodostuvalle parille tai opiskelijoista rakentuvalle ryhmälle, jolloin tutustuminen moniammatilliseen pari- tai ryhmätyöhön mahdollistuu jo opintojen aikana.

Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvien opinnäytetöiden ja yliopisto-opintoihin kuuluvien kandidaatin ja pro gradu -tutkielmien työelämälähtöisyyttä tulee vankistaa. Ne tulee saada osaksi sosiaalialan alueellista tiedontuotantoa, jolloin ne palvelevat myös tiedolla johtamista. Sosiaalialaa ja sen kehittämistä edistää, jos eritasoiset opinnäytetyöt ja tutkielmat tehdään teemallisissa ryhmissä. Tutkittavat teemat tulee määritellä yhdessä työelämän kanssa. Satakunnassa sosiaalialan korkeakoulusta järjestävien tahojen yhteiskokouksissa onkin pohdittu mahdollisuuksia perustaa eri korkeakoulujen kouluttajista ja opiskelijoista muodostuvia alueellisia tutkijaryhmiä.

Sosiaalialan korkeakoulutuksen sisältöjen kehittämistarpeet

Korkeakoulujen sosiaalialan tutkintokoulutusten opetus- ja ohjausjärjestelyjen kehittämistarpeiden määrittelyä vaikeammaksi osoittautui koulutussisältöjen kehittämistarpeiden määrittely. Niitä muodostui runsaasti LISKO-hankkeen järjestämän työpajan ja sitä edeltäneen kyselyn pohjalta (Taulukko 1).

Taulukko 1. Korkeakoulujen sosiaalialan tutkintokoulutusten sisältöjen kehittämistarpeet.

Korkeakoulut vastaavat itse koulutusohjelmiensa opetussuunnitelmista. Esimerkiksi sosionomikoulutusta järjestää kaksikymmentä ammattikorkeakoulua. Eri ammattikorkeakouluille on puolestaan tehty suositus tutkintojen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta (Auvinen ym., 2022). Lisäksi sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksesta on tehty kompetenssikuvaus (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto, 2023).

Ammattikorkeakoulukohtaisissa sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmissa on otettu huomioon edellä mainitut, yhdessä laaditut kompetenssikuvaukset. Myös Taulukkoa 1 voi käyttää pohjana kompetensseille. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen osalta voidaan pohtia, onko alueen työelämäedustajien esittämät kehittämistarpeet otettu huomioon opetussuunnitelmissa, vai tuleeko niitä ryhtyä uudistamaan yhdessä työelämäedustajien kanssa.

Eväitä sosiaalialan korkeakoulutusten kehittämiseen

Sosiaalialan korkeakoulutus on laajaa ja monipuolista Satakunnassa. Koulutustarjontaan sisältyy kaikki tutkinnot, jotka johtavat sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainittuihin ammatteihin (L 817/2015).

Sosiaalialan korkeakoulutuksen järjestäjät ovat tehneet Satakunnassa yhteistyötä. Sitä on toteutettu muun muassa korkeakoulujen väliseen ristiinopiskeluun perustuen (esim. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Ristiinopiskelu; Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ristiinopiskelu). Myös korkeakoulutuksen järjestäjät ja työelämä ovat tehneet yhteistyötä. Vankka yhteistyö on edelleen vahvistumassa LISKO-hankkeessa.

Lisko-hankkeen ensimmäinen toteutusvuosi on antanut eväitä sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämiseen Satakunnassa. Lisäksi on luotu yhteistyöfoorumi, neuvottelukunta, jossa saatuja eväitä on mahdollisuus työstää työelämän toimijoiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksista tehdyn kansallisen arvioinnin perusteella alan koulutukset tulee toteuttaa vielä nykyistä enemmän työelämä- ja asiakaslähtöisesti sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioon ottaen (Konkola ym., 2021, s. 4). Lisäksi kansallisessa korkeakoulupedagogiikan arvioinnissa suositellaan, että korkeakouluopetukseen linkittyvää työelämäyhteistyötä lisätään (Toom ym., 2023, s. 237). LISKO-hanke edistää Satakunnassa sosiaalialan korkeakoulutuksen näkökulmasta myös kansallisissa arvioinneissa havaittuja kehittämistarpeita.

Lähteet

Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. (20.1.2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Master School. Saatavilla 27.11.2023 https://www.diak.fi/diak-master-school/?gclid=EAIaIQobChMI8Y62vuWTgwMVZACiAx0ihACoEAAYASAAEgIZJvD_BwE

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Ristiinopiskelu. Saatavilla 27.11.2023 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/ristiinopiskelu/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosionomi AMK. Saatavilla 27.11.2023 https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/sosionomi/?gclid=EAIaIQobChMIotr94uSTgwMVxEeRBR3DMArgEAAYASAAEgJjEfD_BwE

Karsio, J. (31.10.2023). Sosiaalityöntekijäpulaan on seitsemän ratkaisun avainta. Saatavilla https://www.talentia.fi/uutiset/sosiaalityontekijapulaan-on-seitseman-ratkaisun-avainta/

Ketonen, P. (2.11.2021). Sosiaalihuolto jää terveydenhuollon varjoon sote-keskustelussa – Talentian puheenjohtaja: Huolestuttaa. Yle. Saatavilla https://yle.fi/a/3-12170212

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M., & Väätäinen, H. (2021). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. (Julkaisut 14:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Saatavilla https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1421.pdf

L 817/2015. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen ohjaaja, monimuotototeutus. Saatavilla 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/kuntoutuksenohjaaja/

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Master-tutkinnot – Ylemmät ammattikorkeakoulututkinto 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/ylempi-amk-tutkinto-master/

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ristiinopiskelu. Saatavilla 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/ristiinopiskelu/

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala. Saatavilla 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/sosiaaliala_paiva/

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyö, monimuotototeutus. Saatavilla 27.11.2023 https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/geronomi/

Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto (20.4.2023). Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon kompetenssit. Saatavilla https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIAALIALAN-AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN-KOMPETENSSIT-2023.pdf

Tampereen korkeakouluyhteisö. Sosiaalityön koulutus, Pori. Saatavilla 27.11.2023 https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/sosiaalityon-koulutus-pori

Työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto. Ammatit. Toimialaryhmä: Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala. Ammatti: Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym.; Sosiaalityön erisyisasiantuntijat. Työmarkkinatori. Saatavilla 27.11.2023 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjgxZGJjMDMtZjZiMi00MDJmLTkyOTItNGY0ZmJhYmZiYjFhIiwidCI6ImQ5NTk1MWE2LWRmZDMtNGE3NC05YWJiLWYyYjJjYjg5ZDY3MSIsImMiOjh9

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahti-vuori-Hänninen, S., & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. (Julkaisut 22:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Saatavilla https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf

Valta, L. (2.11.2023). Tämä työpaikkailmoitus voi saada sosiaalityöntekijän hieraisemaan silmiään – palkka 7 000 euroa. Yle. Saatavilla https://yle.fi/a/74-20057975

Väänänen, K. (2021). Satakunnan korkeakoulutus ja sen kehittämismahdollisuudet. Selvityshenkilö Kalervo Väänänen. Satakuntaliitto. Saatavilla https://satakunta.fi/wp-content/uploads/2021/06/Korkeakouluselvitys_Kalervo-Vaananen.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173039