Nuorten osallisuutta tulee vahvistaa sosiaalipalveluissa

Suomessa on viime vuosikymmenen ajan etsitty kiivaasti ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohtiin. Samalla on pyritty ennakoimaan väestökehityksen sekä erityisesti ikääntymisen ja globaalien kehitystrendien, kuten siirtolaisuuden, vaikutuksia palvelutarpeisiin, niiden sisältöön ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Konkreettisena uudistuksena sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa (STM, 2023).

Hyvinvointialueiden toimintarakenteiden, palvelukokonaisuuksien ja työkäytäntöjen tulee olla ihmislähtöisiä. Hyvinvointialueiden tulee panostaa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistämiseen yhdessä kaupunkien ja kuntien sekä muiden toimijatahojen, kuten järjestöjen ja yhdistysten kanssa. (Kuntaliitto, 2023; STM, 2022, s. 9–10.)

Tavoitteisiin vastaamiseksi hyvinvointialueet ovat rakentaneet lapsille, nuorille ja perheille matalan kynnyksen palveluja. Digitaalisia perhekeskuspalveluja on otettu käyttöön. Lisäksi mielenterveyspalveluja on pyritty vahvistamaan. (Croell ym.,  2023, s. 5.) Näiden kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on ollut parantaa palvelujen ihmis-, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä sekä samalla helpottaa niiden saatavuutta.

Kehittämistoimenpiteitä sekä hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista tulee kuitenkin jatkaa. Työtään tekevän hallituksen hallitusohjelmassa on kiirehdittävien toimenpiteiden joukossa muun muassa matalan kynnyksen palvelujen lisääminen ja mielenterveysavun saatavuuden parantaminen eri tahojen yhteistyötä vahvistamalla. (Valtioneuvosto, 2023, s. 23.)

Nuoria on kuultava paremmin sosiaalipalveluja kehitettäessä

Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hanke järjesti 18. syyskuuta 2023 työpajan, jossa sosiaalialan korkeakoulutuksen ja työelämän toimijat työstivät sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämisideoiden lisäksi aihioita yhteiseen hanketoimintaan (Helminen, 2023). Työpajan tulosten mukaan kehittämistoimenpiteitä on kohdistettava nuorten osallisuuden lisäämiseen.

Hanketoiminnan avulla tulee kehittää osallistavia työmuotoja ja -käytäntöjä muun muassa nuorten sosiaalipalveluissa. Nuorten kokemukset ja näkemykset täytyy ottaa huomioon työmuotojen ja -käytäntöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa. Kun palveluita kehitetään, nuoria on kuultava muun muassa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.

LISKO-hankkeen työpajassa esitettiin nuorten kanssa tehtävän kehittämistoiminnan lähtökohdaksi ekososiaalisen työn viitekehystä. Viitekehyksessä ekologinen ja sosiaalinen näkökulma – talouden näkökulmaa unohtamatta – yhdistyvät kestävyyden edistämiseen (esim. Närhi & Matthies, 2028, s. 492–498).

Työpajaan osallistuneet pitivät tärkeänä, että sosiaalialan hankeperusteisen kehittämistyön avulla käynnistetään avointa ja laajaa keskustelua ihmisyyden ja inhimillisyyden sekä sosiaalialan arvoperustan, kuten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden, toteutumisesta yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Lisäksi keskustelua tulee käydä siitä, miten palvelun käyttäjä kohdataan sosiaalipalveluissa arvostavasti, kunnioittavasti, inhimillisesti ja hänen osallisuuttaan vahvistavasti. Miten nämä hyvän kohtaamisen elementit toteutuvat esimerkiksi digitaalisissa sosiaalipalveluissa?

Sekä sosiaalialan digitaalisia että jalkautuvia palveluita on kehitettävä, ja palveluiden käyttäjät tulee kohdata heidän luontaisissa asuin- ja toimintaympäristöissään. Erityisesti nuorten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa, palveluissa, koulutuksessa ja työelämässä täytyy lisätä. Jotta nuoret voivat vaikuttaa palvelujen rakenteisiin, on luotava heitä osallistavia foorumeja ja prosesseja. Lisäksi monialaista ja -ammatillista yhteistyötä tulee kehittää, jotta nuorten osallisuutta voidaan edistää laajasti ja monipuolisesti.

Huoli nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta

Nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä kuten myös osallisuuden toteutumisesta tunnetaan huolta. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes yläkoulun 8. ja 9. luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa olevista tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Poikien vastaavat osuudet olivat 16‒20 prosenttia. Suuri osa koulukyselyyn vastanneista nuorista kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä, mutta yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tyytyväisyys elämään oli jossain määrin pienentynyt vuodesta 2021. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.)

Nuoret tarvitsevat monipuolisesti tukea ongelmiensa ratkaisemiseen ja elämäntilanteessaan etenemiseen.

Viime vuosien erilaiset kriisit, kuten koronapandemia ja sotatilanne Euroopassa, ovat kuormittaneet nuorten hyvinvointia. Nuoren elämässä monet vaatimukset ovat voineet kasvaa niin suuriksi, että nuori ei pysty niitä hallitsemaan, jolloin ongelmat voivat kasautua. Nuoret tarvitsevat monipuolisesti tukea ongelmiensa ratkaisemiseen ja elämäntilanteessaan etenemiseen.

Koulu, nuorisotoimi ja sosiaalihuolto mutta myös esimerkiksi harrastustoiminta tukevat lukuisin eri keinoin nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä. Palveluiden ja tuen tulee kuitenkin olla helposti ja oikea-aikaisesti saatavilla. Näin ei aina ole, vaan esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi olla pitkät jonot (esim. Kallikari, 2023).

Kun tarkastellaan nuorten hyvin- ja pahoinvointia, tulee ottaa huomioon heidän voimavaransa ja pärjäämisensä keinot. Ulkopuolisen, esimerkiksi sosiaalihuollon ammattilaisen, voi olla vaikea arvioida nuoren voimavarojen riittävyyttä ja selviytymiskeinoja. Kaikessa päätöksenteossa ja palveluissa on kuultava nuoria ja otettava huomioon heidän kokemuksensa ja näkemykseksensä (esim. Paananen, 2023).

Nuoret haluavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin käyttämällä itselleen ominaisia tapoja, esimerkiksi sosiaalista mediaa. Nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa muun muassa kestävän kehityksen toteutumiseen yhteiskunnassa, yhteisöissä ja omassa elämässään. Olennaista on kiinnittää huomiota sosiaalisen kestävyyden lisäämiseen eri tasoilla. Osallistumismahdollisuuksiltaan sosiaalisesti oikeudenmukainen ja yhdenvertainen yhteiskunta takaa, että jokainen nuori voi olla oma itsensä ja rakentaa itsensä näköistä elämää ja arkea.

Nuorten hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa yhteistyöllä

Nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista sekä osattomuudesta yhteiskunnassa, yhteisöissä ja erilaisissa palveluissa puhutaan paljon. Vuonna 2019 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 8 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista (Tilastokeskus, 2020).

LISKO-hankkeen työpajan tulosten perusteella nuorten hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien eteen halutaan kuitenkin tehdä työtä. Nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumiseen voidaan vaikuttaa laajapohjaisella yhteistyöllä, kuten hanketoiminnalla.

Kun nuorten sosiaalipalveluja kehitetään hanketoiminnan keinoin, on tärkeää, että hankkeen keskeisiä toimijoita ovat nuoret. Hankkeen tulee olla nuorten ja eri tahojen ammattilaisten yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima kehittämisprosessi. Prosessin ydinkysymyksiä ovat: 1) mihin ja miten nuoret haluavat olla osallisia, 2) minkälaista osallisuuden tulee olla, jotta nuori kokee osallistuvansa yhdenvertaisesti ja täysvaltaisesti yhdessä muiden kanssa sekä 3) millaista osallisuuden tulee olla, jotta nuori kokee hyvinvointinsa lisääntyvän ja pääsevänsä elämässään eteenpäin.

Lähteet

Croell, K., Hetemaa, T., Knape, N., Leipälä, J., Louet-Lehtoniemi, T., Nieminen, J., Ridanpää, H., Suomela, T., Syrjä, V., & Syrjänen, T. (2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa. Valtakunnallinen asiantuntija-arvio, syksy 2023. (Päätösten tueksi 42/2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-199-3

Helminen, J. (23.1.2024). Yhteistyöllä veto- ja pitovoimaa sosiaalialalle. Dialogi. Saatavilla 25.1.2024 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173048

Kallikari, M. (11.10.2023). Ennätysmäärä lapsia ja nuoria jonottaa mielenterveyspalveluita yli kolme kuukautta Pirkanmaalla. Aamulehti. Saatavilla https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009915660.html

Kuntaliitto (3.5.2023). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Saatavilla 11.12.2023 https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen

Närhi, K., & Matthies, A-L. (2018). The ecosocial approach in social work as a framework for structural social work. International Social Work vol. 61(4), 490–502. Saatavilla https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=f4e09361-87fe-4c26-b19b-cb0538a73b5e

Paananen, R. (12.4.2023). Nuorten ääni saatava kuuluviin. Dialogi. Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329552

STM, Sosiaali- ja terveysministeriä. (12.1.2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Saatavissa 25.1.2024 https://stm.fi/soteuudistus

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2022). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (21.9.2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Saatavilla 11.12.2023 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely

Tilastokeskus (7.5.2020). Työvoiman ulkopuolella olevat. Saatavilla 11.12.2023 https://www.stat.fi/til/tyti/2019/13/tyti_2019_13_2020-05-07_kat_004_fi.html

Valtioneuvosto (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173050