Säröttämisen sanat

Ylen MOT-ohjelma toi tietoisuuteen termin säröttäminen keväällä 2024. Erään konsulttiyrityksen esimerkin mukaisesti kyse on työpaikalla tapahtuvasta systemaattisesta työntekijän ammatillisen itsetunnon horjuttamisesta ja työntekijän pitämisestä jatkuvan epätietoisuuden tilassa. Tavoitteena on työntekijän henkinen nujertaminen ja muutosvastarinnan eliminointi. Miten tämä tapahtuu?

Sanoja ja sanomattomuutta

Aivan uusi termi säröttäminen ei ole; valmennusterminä – sellaisena, jota ei pitäisi valmennuksessa käyttää – siihen on viitattu silloin tällöin (esim. Helsingin Sanomissa vuonna 1994). Moderni termi voisi olla dissaaminen tai negaaminen (Kohl, 2021): toisen kenties epäsuora mutta tuntuvaksi tarkoitettu (aiheeton) kritisointi.

Kritisointi voi tapahtua sanoilla tai siten, että tiettyjä sanoja ei tietoisesti lausuta. Venäjän presidentti Vladimir Putinin strategia viitata Aleksei Navalnyihin (1976–2024) oli jättää hänen nimensä lausumatta: kyseessä oli ”tämä henkilö” tai ”bloggari”. Kansakunnalle suunnatussa puheessaan keväällä 2024 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden viittasi edeltäjäänsä presidentti Donald Trumpiin peräti kolmetoista kertaa – sanomatta hänen nimeään kertaakaan. Säröttämisen eleellinen vastine voi toteutua esimerkiksi katseella: keskustelun osapuolen katse on suunnattu muualle kuin puhujaan eikä puheenvuoroihin reagoida esimerkiksi nyökkäyksin. Strategiasta oli havaintoja myös Suomen presidentinvaalidebateissa alkuvuonna 2024.

Paremmaksi paneminen

Tunnettu kieltämisstrategia on paremmaksi paneminen (”one-upmanship”). Toiselle, esimeriksi työntekijälle, annetaan vuolastakin kehua työsuorituksesta, mutta kehuihin upotetaan vaivihkaa toteamus naapuriosaston työntekijästä, jonka suoritus on vielä huimasti paljon parempi.

Kritisointi voi tapahtua sanoilla tai siten, että tiettyjä sanoja ei tietoisesti lausuta.

Työntekijöiden työpanosta kuvaaviin adjektiiveihin voidaan lisätä eri henkilöiden kohdalla eri määre. Tosityöelämän esimerkin mukaan: kaikkien työpanosta voidaan kuvata hyväksi mutta hyvä voi olla upean hyvä, uskomattoman hyvä, aivan hyvä tai kivan hyvä. Onko hyvä silloin hyvä, jos se on vain hyvä?

Tietoinen vähättely

Vähättely ja kritiikki voidaan esittää viittaamalla henkilöön tietyllä ilmauksella, joka on vain osa henkilön identiteettiä. Jos esimerkiksi yhteiskunnassa tunnettuun ja laajasti ansioituneeseen henkilöön viitataan termillä ylioppilas X tai kandidaatti X, kyseessä on tietoinen vähättely. Loistavan väitöskirjatyön tekijään voidaan viitata tittelillä opinnäytetyön tekijä ja ison kauppaketjun perustajaan termillä kaupanalalainen.

Hämmentäminen

Urheilusta, vaikkapa nyrkkeilyottelun alusta, tuttu särötysstrategia on psyykkaaminen: vastapuolen itsevarmuuden horjuttaminen millä tahansa keinolla, esimerkiksi uhkaavalla tuijotuksella. Iso pomo voi tervehtiä rivityöntekijöitä haastavan tiukalla kädenpuristuksella kiskaisun kera yhdistettynä hellittämättömään tuijotukseen.

Palaute työntekijälle voidaan antaa valtaosin asiallisena mutta siihen voidaan lisätä ei-relevantteja ja negaavia elementtejä (Kohl, 2021):  ”One rule of thumb with telling the difference between feedback and a neg is an ongoing and growing feeling of confusion.”

Tavoite on saattaa työntekijä ihmettelemään, mistä asiassa on kyse. Onko hän tehnyt työnsä hyvin vai huonosti?

Negaaminen johtamisstrategiana

Negaaminen johtamisen välineenä näyttää olevan yleistymässä (Rooney, 2023). Joillekin johtajille se sopii ja se voi toimiakin, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Johtamistapa on tietysti erittäin toksinen, mutta niin on maailmanmenokin.

Lähteet

Kohl, J. (2021). Dealing with the business neg.  http://www.kohl.ca/2021/dealing-with-the-business-neg/

Rooney, T. (2023). The harmful effects of using Negging as a management tool. https://www.linkedin.com/pulse/harmful-effects-using-negging-management-tool-thomas-rooney/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126667