Sosiaalialan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulee olla selkeä. Asiakkaan näkökulmasta palveluohjauksella ja palveluverkon toimivuudella voidaan edistää palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista (STM, 2024b, s. 10–12).

Palvelujen tarpeen arvioinnissa ja palvelujen saamisessa on kuitenkin ilmennyt huomattavaa viivettä sekä sosiaali- että terveydenhuollon perus- ja erityistason palveluissa. Palvelujen saavutettavuuden ja niiden piirin pääsyn ongelmien taustalla on muun muassa pula osaavasta henkilöstöstä. (STM, 2024a, s. 16, s. 18.) Tilanne uhkaa vielä huonontua, kun sosiaalihuoltoon kohdistuu sadan miljoonan euron säästötavoite, joka vaatii sosiaalipalvelujen rajaamista (Yle, i.a.). Lisäksi sote-henkilöstöä eläköityy paljon lähivuosina (Keva, 2023).

Sosiaalialan houkuttelevuus ammattialana säröilee

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvittää säännöllisesti vastavalmistuneiden näkemyksiä koulutuksesta ja työelämään sijoittumisesta urapolkukysellyllä. Viimeisimmässä selvityksessä käsitellään vuosina 2021–2022 valmistuneiden näkemyksiä. Kyselyyn osallistuneiden työmotivaatio oli hyvä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että 49 prosenttia urapolkukyselyyn vastanneista (n=461) pohti työpaikan vaihtoa. Huojentava on sen sijaan tieto, että he pohtivat työpaikan vaihtoa suuressa määrin pysyen sosiaalialalla. Syitä haluun vaihtaa työpaikkaa olivat liian pieni palkkaus, runsas työn kuormitus ja huono johtaminen. Työpaikan vaihtamista voi ryydittää myös halu edetä uralla, mikä on positiivista. (Landgrén, 2024b, s. 22–23; ks. myös Nurmela, 2024, s. 6–10, s. 28–29.)

Sosiaalialan houkuttelevuudesta ja kannustavuudesta ammattialana voi tuntea huolta. Talentia on tehnyt myös Työolobarometri-kyselyn. Siihen vastanneista (n=2691) noin seitsemäsosa ei pitänyt ammattialaa kovinkaan tai lainkaan vetovoimaisena. Vastaajista runsas kahdeksasosa koki, että työhön liittyy paljon tai jonkin verran ongelmia. Noin kuudesosasta työ tuntui henkisesti raskaalta melko usein tai aina. Merkittävimpiä työssä jaksamiseen vaikuttavia ongelmia ovat työntekijävaje ja pulmalliset asiakastilanteet. Vastaajista yli yhdeksänkymmentä prosessia piti työntekijöiden vähäisyyttä merkittävänä ongelmana. (Nurmela, 2024, s. 13–17, s. 23–24, s. 29–30.)

Henkilöstön saatavuus edellyttää kehittämistoimenpiteitä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin kehittämistavoitteisiin kuuluvat henkilöstön riittävyyden, saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen (STM, 2024b, s. 10, s. 13). Ammattialan houkuttelevuuteen ja kannustavuuteen tulee kohdentaa kehittämistoimenpiteitä.

Kehittämistoimenpiteitä tulee kohdentaa muun henkilöstön työolojen parantamiseen ja vakauttamiseen. Lisäksi kehittämistoimenpiteitä tulee kohdentaa työntekijöiden välisten työjakojen selkeyttämiseen ja työtehtävien uudistamiseen siten, että ne auttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvissa työympäristössä. (STM, 2024a, s. 19; myös STM, 2024b, s. 13.) Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöongelmiin on ryhdytty hakemaan ratkaisuja Hyvän työn -ohjelman avulla.

Osaavan henkilöstön saatavuus puhututtaa sosiaalialan kouluttajia ja työntekijöitä

Osaavan henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat esillä alituisesti tänä päivänä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kokoontuu määrittelemään alan kehittämiskohteita. Tämä on ilmennyt myös Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hankkeen järjestämissä työpajoissa syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Työpajoihin osallistui satakuntalaisia sosiaalialan korkeakoulutuksen ja ammattialan työntekijöitä. Työpajojen perusteella sosiaalialan houkuttelevuuden ja kannustavuuden – pito- ja vetovoiman – lisäämiseen tulee suunnata kehittämistoimenpiteitä koulutuksen järjestäjien ja työelämätahojen yhteistyönä. (Helminen, 2024.)

Osaavan henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat esillä alituisesti tänä päivänä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kokoontuu määrittelemään alan kehittämiskohteita.

LISKO-hankkeen työpajaan syyskuussa 2023 osallistuneiden mielestä sosiaalialan veto- ja pitovoiman vahvistamisen näkökulmasta olennaista on ammattialalla tarvittavan osaamisen tunnistaminen sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Kehittämistoimenpiteitä tulee kohdentaa jo ammattialan opiskelijoiden käytännön oppimisjaksojen ja harjoittelujen järjestelyihin. Opiskelijoilla tulee olla valmiudet tunnistaa sekä ammatillinen osaamisensa että työhyvinvointinsa vahvuudet ja rajat mutta myös niiden kehittämistarpeet. (Helminen, 2024.)

Kehittämistoimenpiteiden tarkastelua jatkettiin LISKO-hankkeen maaliskuussa 2024 järjestämässä työpajassa. Työpajassa määriteltiin erityisesti kehittämistoimenpiteitä, joilla sosiaalialan korkeakouluopiskelijoiden hakeutumista ja kiinnittymistä ammattialan tehtäviin voidaan edistää. Kolmea kehittämistoimenpidettä pidettiin erityisen tärkeinä. Ne ovat perehdytyksen, työhyvinvoinnin tunnistamisen sekä työyhteisön ja -tiimin jäseneksi mukaan ottamisen kehittäminen.

Sekä sosiaalialan opiskelija että työntekijä tulee perehdyttää työhönsä hyvin. Työhön perehdytys tulee toteuttaa prosessina. Siihen tulee sisältyä alkuperehdytyksen lisäksi välietappeja ja tieto perehdytysjakson päättymisestä ja siihen sisältyvästä perehdytyksen loppuarvioinnista. Perehdytyksessä tulee olla mahdollisuus avoimeen ja vastavuoroiseen keskusteluun. Perehdytyksen aikana opiskelijalla tai työntekijällä tulee olla mahdollisuus tarkastella ammatillista osaamistaan ja sen kehittämistarpeita suhteessa työn vaatimuksiin yhdessä perehdyttäjän kanssa. Perehdytyksen toimivuutta varmistaa se, että siitä vastaa selkeästi yksi tai kaksi henkilöä. Heillä tulee olla riittävästi työaikaa perehdytyksen järjestämiseen. Perehdytyksen toimivuutta voidaan varmistaa myös työyhteisön yhteisellä perehdytysohjeella.

Sosiaalialla toimivan opiskelijan ja työntekijän tulee tunnistaa osaamisensa lisäksi voimavaransa ja vahvuutensa sekä niiden kehittämistarpeet. Heillä tulee olla kyky pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan mutta myös valmiudet tukea kollegoitansa erilaisissa työtilanteissa. Sosiaalialan työtehtäviin tarvitaan työhyvinvoinnin itsearviointiväline, jota esimerkiksi alan opiskelija voisi käyttää harjoittelujakson eri vaiheissa. Työväline voisi auttaa häntä tunnistamaan työhyvinvointia lisäävät ja kuluttavat asiat sekä havahtumaan työhyvinvoinnin vahvistamisen tarpeisiin. LISKO-hankkeen työpajaan osallistuneista sekä sosiaalialan opiskelija että työntekijä voisi hyötyä myös tunnetyöhön – työn herättämien tuenteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn – liittyvästä itseopiskelumateriaalista.

Sosiaalialan työyhteisöissä tulee kiinnittää huomiota siihen, miten alan opiskelija ja työntekijä otetaan vastaan työyhteisössä ja -tiimissä. On varmistettava, että hän kokee olevansa tervetullut. Opiskelijalla ja työntekijälle tule olla kokemus, että hän voi esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun avoimessa ilmapiirissä, ja että hän voi osallistua työyhteisön ja -tiimin toimintaan. Avoimuus työyhteisössä ja -tiimissä tukee vertaisuuden toteutumista. Vertaiset voivat oppia toisiltaan ja tukea toisiaan, kertoen toisilleen sekä työssä onnistumisista että työn vaikeuksista.

Sosiaalialan veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa

Sosiaalialan työn mahdollisuudet mutta myös vaatimukset ovat moninaisia. Opiskelijan ja työntekijän on ymmärrettävä työn moninaisuuteen liittyvät mahdollisuudet mutta myös riskit. Sosiaalialan työ vaatii sekä jatkuvaa itsereflektiota että vertaisten yhteisreflektiota. Työntekijällä tulee olla riittävä ammatillinen osaaminen ja halu kehittää osaamistaan. Tarvitaan vertaisten välistä osaamisen jakamista, toinen toiseltaan oppimista ja toinen toisensa tukemista. Tarvitaan myös onnistumisten ja myönteisten kehittämiskulkujen havaitsemista ja niistä keskustelua. Lisäksi esimerkiksi mentoroinnilla voidaan tukea sosiaalialan työssä selviytymistä ja jaksamista.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen työbarometrin mukaan alan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat kilpailukykyisen palkan tarjoaminen, työntekijöiden riittävyyden varmistaminen, ja työhyvinvoinnin edistäminen (Nurmela, 2024, s. 30–31). Talentian opiskelijatoiminnan koordinaattori Saana Landgrén ehdottaa varstavalmistuneiden urapolkuselvityksen perusteella, että ”Työnantajan kannattaisi ruokkia työntekijöiden motivaatiota ja satsata työhyvinvointiin sekä palkkaukseen. Hyvinvoivista työntekijöistä hyötyvät kaikki.” (Landgrén, 2024a.) Tähän johtopäätökseen on helppo yhtyä myös LISKO-hankkeen työpajoissa tehtyjen kehittämisehdotusten perusteella.

Lähteet

Helminen, J. (23.1.2024). Yhteistyöllä veto- ja pitovoimaa sosiaalialalle. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173048

Keva (30.11.2023). Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä. Saatavilla 24.4.2024 https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/hyvinvointialueiden-tyontekijoista-joka-kolmas-elakoitymassa/

Landgrén, S. (10.1.2024a). Talentian selvitys: Vastavalmistuneet sosiaalialan korkeakoulutetut työllistyvät hyvin, mutta vaarana on uupuminen. Saatavilla 24.4.2024 https://www.talentia.fi/uutiset/talentian-selvitys-vastavalmistuneet-sosiaalialan-korkeakoulutetut-tyollistyvat-hyvin-mutta-vaarana-on-uupuminen/

Landgrén, S. (2024b). Vastavalmistuneiden urapolut 2023. Vuosina 2021–2022 valmistuneiden Talentian jäsenten sijoittuminen työelämään sekä kokemukset saadusta koulutuksesta. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Saatavilla 24.4.2024 https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2024/01/talentia_vastavalmistuneiden-urapolut-2023.pdf

Nurmela, S. (2024). Talentia – työolobarometri 2024. Talentia ry & Verian. Saatavilla 24.4.2024 https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2024/03/talentia_tyoolobarometri_2024_yhteenveto.pdf

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024b). Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 31 §:n mukainen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittainen valtakunnallinen selvitys. (Raportteja ja muistioita 2024:1). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5408-3

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024b). Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. (Julkaisuja 2024:2). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3

Yle, Yleisradio. (i.a.). Virkamieheltä karu arvio sosiaalityön 100 miljoonan säästöistä: ”Millään pikkuviilauksilla tämä tuskin tulee onnistumaan”. Saatavilla https://yle.fi/a/74-20084200

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915619