Sosiaalialan osaamisesta tarvitaan erilaisin keinon tuotettua tietoa

Kun kaksi tai useampi sosiaalialan ammattilainen kohtaa ei ole tavatonta, että he keskustelevat asiakkaiden määrästä, asiakkaiden palvelujen ja tuen tarpeista sekä työjärjestelyistä, kuten palvelujen ja tuen tarpeisiin vastaamisen käytännöistä. He voivat keskustella myös ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista ja työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista.

Sosiaalialan työ houkuttelevuuteen ja kannustavuuteen linkittyviä asioita on tarkasteltu myös Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hankkeessa. Hankkeessa on kartoitettu alueellisesti sosiaalialan korkeakoulutettujen osaamisen kehittämistarpeita (Helminen, 2024a, 2024b) ja mahdollisuuksia edistää alan veto- ja pitovoimaa, alalle hakeutumista ja alalla työuran rakentamista pitkäjänteisesti (Helminen, 2024c, 2024d).

Vaikka erilaatuisia selvityksiä sosiaalialan ammatillisista osaamistarpeista on tehty, tarvitaan edelleen ammattialalla työskentelevien keskinäistä pohdintaa sosiaalialan osaamisen kehittämistarpeista. Lisäksi tarvitaan yhteistä keskustelua muun muassa terveysalan ja opetustoimen ammattilaisten kanssa hyvinvoinnin edistämisessä tarvittavasta osaamisesta. Keskustelua tulee käydä myös kansalaisten eli palvelukäyttäjien kanssa siitä, millaisia kokemuksia heillä on sosiaalialan palveluista ja niiden toimivuudesta sekä ammatillisen työn kehittämistarpeista.

Sosiaalialan osaamistarpeiden selvittäminen kyselyllä

Opetushallitus koordinoi osaamisen ennakointifoorumin työskentelyä (OPH, i.a-d). Sen toimesta on selvitetty laaja-alaisia, yleisiä osaamistarpeita vuoteen 2040 asti (OPH, i.a.-c). Lisäksi sen toimesta on piirretty kuvaa osaamistarpeista ammattialoittain sekä ammateittain vuoteen 2030 mennessä (OPH, i.a.-a).

Ammattialoittain ja ammateittain toteutetussa osaamistarvekyselyssä käsiteltiin 130 eri ammattialaa. Kyselyyn osallistui 1075 henkilöä vuonna 2022. Kyselyssä vastaaja arvioi osaamistarpeita viisiportaisella asteikolla, jonka ääripäät olivat ”tarve vähenee huomattavasti” ja ”tarve kasvaa huomattavasti”. Osaamistarvekyselyn verkkoraportti on avoimesti käytettävissä (OPH, i.a.-b). Siitä löytyy näkökulmia sekä sosiaalityöntekijän että sosiaalialan ohjaajan osaamistarpeista. Taulukossa yksi on näiden ammattien lähivuosien osaamistarpeiden TOP10-lista. Tummennettujen osaamistarpeiden kasvu on kyselyn vastausten perusteella lähivuosina huomattavaa ja merkittävää (taulukko 1).

Taulukko 1. Sosiaalityöntekijän ja sosiaalialan ohjaajan osaamisen kehittämistarpeet

Taulukosta ilmenee kyselyn avulla saatavan tiedon laatu. Osaamistarpeita luonnehtii yksityiskohtaisuus tai pistemäisyys. Tulos oli vastaava LISKO-hankkeen toimesta tehdyssä osaamistarvekyselyssä (Helminen, 2024a, 2024b). Sen tuloksissa osaamistarpeiden yksityiskohtaisuus on jopa kärjistynyttä, koska kyselyn vastaajajoukko oli suppea (noin 25), ja vastaajat tarkastelivat osaamisen kehittämistarpeita oman työalueensa näkökulmasta. Vastaava tilanne – osaamistarpeiden pirstaloituminen pieniin osa-alueisiin – on tullut esiin myös aikaisemmissa selvityksissä (esim. Helminen, 2021).

Vaikka erilaatuisia selvityksiä sosiaalialan ammatillisista osaamistarpeista on tehty, tarvitaan edelleen ammattialalla työskentelevien keskinäistä pohdintaa sosiaalialan osaamisen kehittämistarpeista.

Ammattikohtaista osaamistarpeiden määrittelyä voi hankaloittaa myös ymmärrys ammatissa toimivien taustasta. Ymmärrys siitä, kuka työskentelee sosiaalityöntekijänä, on melko selkeä vähintäänkin alan ammattilaisten keskuudessa. Sen sijaan sosiaalialan ohjaajan osaamistarpeiden tarkastelua vaikeuttaa se, että ymmärrys sosiaalialan ohjaajana työskentelevän koulutuspolusta ja ammatillisesta suuntautumisesta ei ole yksiselitteinen. Sosiaalialan ohjaaja -nimikkeellä työskenteleviin voi lukeutua sekä ammatillisen toisen asteen tutkinnolla että ammattikorkeakoulututkinnolla työskenteleviä (ks. Tilastokeskus, i.a.).

Taulukosta voi tehdä vähintäänkin yhden mielenkiintoisen huomion. Kun osaamisen kehittämistarpeen ensimmäisen sijan saa erilaisuuden kohtaaminen ja kulttuurien välinen osaaminen, niin onko kysymys kolikon eri puolista vai samasta puolesta? Olennaista on kehittää moninaisten ihmisten kohtaamisen ja heidän kanssaan työskentelyn osaamista. Myös LISKO -hankkeen osaamisen kehittämistarvekyselyssä (Helminen, 2024a, 2024b), kuten myös aikaisemmin tehdyssä selvityksessä (Helminen, 2021, s. 63–65), painottuu tarve lisätä sosiaalialan ammattilaisten kohtaamis- ja vuorovaikutus- sekä yhteistyöosaamista.

Sosiaalialan osaamistarpeiden selvittäminen haastattelulla ja keskustelulla

Ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita on selvitetty myös käyttämällä erilaisia haastattelumenetelmiä, ammattilaiskeskusteluja ja lukuisia muita keinoja. Monimenetelmällisestä lähestymistavasta esimerkki on prosessi, joka on kuvattu Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus -julkaisussa. Sen tulosten mukaan osaamisen ytimen muodostaa ammattialakohtainen substanssiosaaminen. Sen lisäksi sekä sosiaali- että terveysalalla työskentelevällä tulee olla vankka asiakastyöosaaminen, palvelun kehittämisosaaminen ja työntekijyyden sekä yhteistoiminnan muutososaaminen. (Kangasniemi ym., 2018, s. 2.)

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta on laatinut kuvauksen ammattialoilla tarvittavasta osaamisesta. Siinä on viisi ammattialoille yhteistä, teemallista osaamisaluetta. Ne ovat asiakaslähtöisyys, eettisyys, palvelujärjestelmä, digitaalisuus ja monialainen yhteistyö (kuvio 1). Kuvaus pohjaa muun muassa neuvottelukunnan jäsenten yhteisiin keskusteluihin. (STM, 2024, s. 17.)

Kuvio 1. Sote-integraation edellyttämä yhteinen osaaminen (STM, 2024, s. 17)

LISKO-hankkeen myötävaikutuksesta on perustettu Satakuntaan sosiaalialan korkeakoulutuksen neuvottelukunta. Siinä on jäsenet kolmen korkeakoulun työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudesta sekä alueen sosiaalialan keskeisistä työyhteisöistä, kuten Satakunnan hyvinvointialueelta. Neuvottelukunnan kokouksissa on vuonna 2024 keskusteltu sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrällisestä tarpeesta maakunnassa ja alan veto- sekä pitovoiman lisäämisestä, muun muassa rakentamalla positiivista julkisuuskuvaa ammattialasta sosiaalisen median väyliä käyttäen (Helminen, 2024c).

Satakunnan sosiaalialan korkeakoulutuksen neuvottelukunnassa on käyty keskustelua myös alalla tarvittavasta osaamisesta. Alan kouluttajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteisessä keskustelussa tuli esiin laajoja ja perustavanlaatuisia osaamiskokonaisuuksia. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla tulee olla vankka oman ammattialan osaaminen, eritoten asiakastyöosaaminen. Heillä tulee olla syvällinen ymmärrys alan yhteiskunnallisesta tehtävästä ja esimerkiksi ennaltaehkäisevän sekä korjaavan työn tarkoituksesta ja tavoitteista. Heillä tulee olla perusteellinen työn arviointiosaaminen, kuten asiakastyön vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisen ja näytön osaaminen. Heillä tulee olla myös luja osaaminen monialaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön sekä monitoimijuuteen, jolloin eri alojen ammattilaiset, kansalaiset ja asiakkaat työskentelevät yhdessä. Lisäksi sosiaalialan korkeakoulutetuilla tulee olla osaamista työyhteisön toiminnan ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen sekä kehittämiseen.

Edellä on muutamia esimerkkejä sosiaalialalla tarpeellisista osaamisalueista, joita eritoten ammattilaisten ja asiantuntijoiden keskustelu on tuonut esiin. Kyselyt voivat tuottaa hienovaraista tai yksityiskohtaista tietoa muun muassa sosiaalialan eri työalueiden osaamistarpeista. Haastattelujen ja keskustelujen avulla puolestaan hahmottuu tavallisesti laajempia osaamiskokonaisuuksia.

Sosiaalialan osaamistarpeiden määrittelyä tulee jatkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä muuttuu. Sen muuttumisesta on puhuttu jatkuvana kehittymisprosessina. Vastaavasti kansalaisten palvelujen ja tuen tarpeet muuttuvat ja uudistuvat. Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua sekä sosiaalialan korkeakoulutusta järjestävien että sosiaalialan palveluja tuottavien ja organisoivien tahojen välillä, jotta sosiaalialan korkeakoulutuksella voidaan vastata kansalaisten palvelujen ja tuen tarpeisiin ja työelämän uudistumiseen.

Sosiaalialan osaamistarpeista tarvitaan erilaisin keinoin ja menetelmin tuotettua tietoa. Erilaatuista tietoa yhteen sitoen voidaan varmistaa, että sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneella on ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus, jota hän työssään tarvitsee. Oppiminen ja ammatillinen kehittyminen ei myöskään rajaudu vain koulutusaikaan, vaan oppiminen ja ammatillinen kehittyminen on koulutus- ja työuran kattava prosessi. Lisäksi ammatillista oppimista ja kehittymistä tapahtuu opintojen aikana ja työelämässä mutta myös yksityiselämässä.

Lähteet

Helminen, J. (10.1.2024a). Alueellisella yhteistyöllä kehitetään sosiaalialan korkeakoulutusta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173039

Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla. (Diak Työelämä 23). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-384-1

Helminen, J. (15.1.2024b). Jatkuvan oppimisen palveluihin joustavuutta ja selkeyttä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173043

Helminen, J. (8.4.2024c). Sosiaalialan julkisuuskuva rakentuu myös sosiaalisessa mediassa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411207

Helminen, J. (6.5.2024d). Sosiaalialan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2024/05/06/sosiaalialan-veto-ja-pitovoimaa-on-vahvistettava/

Helminen, J. (23.1.2024e). Yhteistyöllä veto- ja pitovoimaa sosiaalialalle. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173048

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., & Waldén, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

OPH, Opetushallitus. (i.a.-a.). Ammattialakohtaiset osaamistarpeet 2030. Saatavilla 17.6.2024 https://www.oph.fi/fi/palvelut/ammattialakohtaiset-osaamistarpeet-2030

OPH, Opetushallitus (i.a.-b). Ammattialakohtaiset osaamistarpeet 2023. Verkkoraportti. Osaamistarvekysely. Saatavilla 17.6.2024 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOWMyNmEzMWEtZTIyMS00NTMyLWE3ODEtYjZhOGVkM2M0YmY1IiwidCI6IjdjMTRkZmE0LWMwZmMtNDcyNS05ZjA0LTc2YTQ0M2RlYjA5NSIsImMiOjh9

OPH, Opetushallitus. (i.a.-c.). Laaja-alaiset osaamistarpeet 2040. Saatavilla 17.6.2024 https://www.oph.fi/fi/tilastot/laaja-alaiset-osaamistarpeet-2040

OPH, Opetushallitus. (i.a.-d). Osaaminen ennakointifoorumi. Saatavilla 17.6.2024   https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Soteintegraation edellyttämä osaaminen: Jaoston raportti. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:2). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5412-0

Tilastokeskus. (i.a.). Ammattiluokitus 2010. 34121 Sosiaalialan ohjaajat. Saatavilla 17.6.2024 https://stat.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_1_20100101/code/34121/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732310