Vaikuttavien ja vaikuttamattomien toimien jäljillä

Vaikuttavuusseura järjesti keväällä 2023 kilpailun, jossa kerättiin ideoita sosiaali- ja terveydenhuollosta löytyvistä vaikuttamattomista tai vähähyötyisistä toimista. Tätä seurannut keskustelu heijasteli sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös koulutussektorilla virinnyttä tarvetta panostaa vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Yhdeksi syyksi vaikuttavuustiedon tarpeen ajankohtaisuudelle nähtiin julkisen sektorin kovat säästöpaineet. (Raudasoja, 2023; Patja, 2023.)

Helmien ja hukkien metsästys

Diakonia-ammattikorkeakoulussa vaikuttavuus nostettiin syksyllä 2023 keskeiseksi strategiseksi teemaksi ja strategiaa toteutetaan yhä vaikuttavuuslähtöisemmin. Johtoryhmässä ideoitiin Diakin oma hukkien eli vaikuttamattomien toimien metsästys, johon lisättiin myös helmet eli ne vaikuttavat ja hyödylliset toimet, joita tulisi vahvistaa. Helmien ja hukkien metsästyksellä haluttiin konkretisoida Diakin strategisia tavoitteita ja kerätä tärkeimpiä vaikuttavia ja vaikuttamattomia toimia henkilöstöltä. Diakissa käytössä olevan OKR-johtamismallin filosofian mukaisesti henkilöstöllä on käsissään ratkaisun avaimet siihen (Hämäläinen, Sora & Kivelä, 2020), onnistummeko käytännössä toimeenpanemaan strategiamme ja saammeko aikaan tavoitellut muutokset. Yhteiskehittäminen toi näkyviin, miten henkilöstö arvioi erilaisia toimia strategian edistämisen kannalta ja toisaalta sitä, miten sujuvasti vaikuttavuusajattelua voitaisiin soveltaa organisaation kehittämisessä.

Diakin henkilöstön kehittämispäivillä pidetyissä työpajoissa tunnistettiin yhteensä 105 erilaista toimintoa, joista 49 kuvattiin hukkana ja 54 helmenä. Lisäksi oli kaksi toimintoa, joita oli kuvattu yleisellä tasolla. Työpajojen tuottama aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällön analyysiä ja teemoittelua. Seuraavassa kuviossa on esitetty teemoittelun perusteella aineistosta tunnistetut kuusi teemaa.

Kuvio 1. Aineiston teemoittelun lopputulos

Organisaation tärkeimmät voimavarat ovat hyvinvointi ja osaaminen

Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen teemat nousevat aineistosta selkeästi esiin Diakin keskeisinä voimavaroina. Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä on henkilöstön tuottamassa aineistossa tarkasteltu hyvin monipuolisesti ja sen nähdään vaikuttavan ja liittyvän keskeisesti Diakin olemassaolon perustaan. Diakin yhteisöllisyys nähdään voimavarana ja hyvinvointia tuottavana tekijänä niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin keskuudessa. Aineistosta nousee vahvasti esiin ajatus universaalista tarpeesta olla osa yhteisöä sekä tarve vuorovaikutukselle ja kasvokkaisille kohtaamisille.

Aineistosta nousee vahvasti esiin ajatus universaalista tarpeesta olla osa yhteisöä sekä tarve vuorovaikutukselle ja kasvokkaisille kohtaamisille.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi kasvattavat Diakin veto- ja pitovoimaa sekä työnantajana että opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijahyvinvoinnin osalta keskeisenä nähdään riittävä tuki sekä pedagogiset ratkaisut, jotka tukevat erilaisia oppijoita. Hyvinvointi toimii keskeisenä pohjana opiskelumotivaatiolle ja itseohjautuvuudelle, jotka mahdollistavat opintojen edistymisen tavoiteaikataulussa. Erityistä huomiota vaativat myös digitaalisuuden luomat tarpeet, kuten opetushenkilöstön verkkopedagogiikan osaamisen vahvistaminen.

Henkilöstön osaamisen kehittämistä tarkasteltiin aineistossa useista näkökulmista, joita olivat Diakin henkilöstön osaamisen laaja hyödyntäminen ja kehittäminen, osaamisen maksimaalinen hyödyntäminen sekä hiljaisen tiedon ja piilo-osaamisen jakaminen. Osaaminen synnyttää vaikuttavuutta myös silloin, kun tutkimustieto auttaa parantamaan maailmaa Diakin strategian mukaisesti.

Dialogi toimintaympäristön kanssa on edellytys tarvelähtöiselle toiminnalle

Diakin henkilöstö tunnistaa useita työelämän ja yhteiskunnan tarpeita, joihin voidaan vastata kehittämällä ja suuntaamalla koulutusta sekä tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakorkeakoulun jatkuva vuoropuhelu työelämän ja yhteiskunnan kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia; työelämä saa päteviä osaajia, valmistuvien opiskelijoiden osaaminen ja työllistyminen vahvistuu ja tarvelähtöisyys tuo mielekkyyttä koulutuksen ja TKI-toiminnan henkilöstölle.

Yksittäisinä tarpeina tunnistetaan muun muassa kohtaamisosaaminen, kirkonalan henkilöstötarpeeseen vastaaminen täydennyskoulutuksella ja kansainvälisten osaajien tarve. Nopeasti muuttuva yhteiskunta ja työelämä asettavat myös vaatimuksia jatkuvan oppimisen tarpeina ja digitaalisuuden mukanaan tuomina muutoksina.

Myös ammattikorkeakoulujen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota opetuksen saavutettavuuden vahvistamiseen sekä joustaviin ja asiakaslähtöisiin toteutuksiin. Työelämässä on tarpeita monialaiselle osaamiselle, johon voitaisiin vastata lisäämällä monialaisia opintojaksoja. Myös uudenlaisilla toteutustavoilla ja rakenteilla voitaisiin tarjota esimerkiksi diakoniatyöhön uudenlaisia opintopolkuja ja omia ryhmiä niille opiskelijoille, joilla on taustalla avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintopisteitä tai aiempia ammattikorkeakoulututkintoja.

Opetuksen ja työelämän yhteistyöhön liittyviä helmiä olivat ammattilainen-lehtori-työparimallin hyödyntäminen opetuksessa, alumnien rekrytoiminen, osallistavan kehittämisen (OSKE) torit, sekä opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukeminen yhteistyössä Diakin asiantuntijoiden kanssa. Esiin nostettiin myös työelämäyhteistyökumppaneiden aidoista kehittämistarpeista syntyvät opinnäytetyöt.

Opetuksen ja oppimisen kehittäminen -kategoriassa nähtiin syntyneen vaikuttavuutta muun muassa siitä, että lehtoreiden työpanosta kohdistettiin enemmän pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen, poikkitieteellisyyttä lisättiin ja opiskelijoita sitoutettiin korkeakouluun ja sen arvopohjaan. Ammattikorkeakoulun keskeisenä tehtävä on valmistaa osaavia ammattilaisia työelämää varten. Valmistuvilla tulee myös olla hyvät valmiudet ja ammattitaito sekä realistiset käsitykset työelämästä, jotta työelämässä pysytään ja urakehitys olisi suotuisa. Yhteiskunnallisena ja inhimillisenä vaikuttavuutena tunnistettiin kouluttautumisen mahdollistaminen erilaisille oppijoille sekä yleisen koulutustason nousu.

Erilaiset oppijat tulisi huomioida mahdollistamalla vaihtoehtoiset tavat edetä opinnoissa myös digimaailmassa.

Erilaiset oppijat tulisi huomioida mahdollistamalla vaihtoehtoiset tavat edetä opinnoissa myös digimaailmassa. Verkko-opetuksen osuutta tulee tarkastella kriittisesti sekä erilaisten oppijoiden mutta myös kohtaamisen tarpeen ja riittävän kontaktiopetuksen määrän turvaamiseksi.

Tutkintojen ja opetuksen monialaisuuden vaaliminen vastaa suoraan työelämän tarpeisiin ja tämän näkyminen myös opetussuunnitelmien tasolla koettiin tärkeänä. Panostus opetuksen tasalaatuisuuteen nähtiin keinona lisätä koulutuksen oikeudenmukaisuutta ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta sekä opetushenkilöstön työssäjaksamista. Opintojen laadukkuuden rinnalla nähtiin keskeisenä se, että tarjonta fokusoidaan järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Konkreettisimpina opetuksen helminä mainittiin muun muassa tenttiakvaario sekä toimintaa kehittävät opiskelijaraadit ja -työryhmät. Henkilöstön mukaan näiden helmien vaikuttavuus näkyy myös Diakin brändin ja tunnettuuden vahvistumisena sekä Diakin vision kohtaamisen ammattikorkeakouluna toteutumisena.

Toimintatavat ja työympäristö tukevat ydintehtävien toteutumista

Toimintatavat ja johtaminen vaikuttavat siihen, että henkilöstöllä on mahdollisuus määritellä arjen ajankäyttöä ja näin huolehtia hyvinvoinnista sekä työn mielekkyydestä. Opetuksen ja hankkeiden yhteistyökäytännöt vahvistavat arvokasta yhdessä tekemistä ja oppimista. Diakin hankevalmistelua sekä hankkeiden tavoitteellista toteutumista tukevat prosessit nähtiin vaikuttavina toimintatapoina. Työelämän täydennyskoulutustarpeisiin vastaamisen nähtiin kasvattavan Diakin kilpailukykyä.

Organisaation sisäisen tiedon saatavuus vaikuttaa suoraan henkilöstön hyvinvointiin. Työskentelykulttuuriin liittyen mainittiin kollegoiden työajan kunnioittaminen, joka näkyy sovituista aikatauluista kiinni pitämisenä ja kokouksiin valmistautumisena. Digitalisaation nopeatempoisuus haastaa organisaation sujuvaa järjestelmien käyttöä ja niihin liittyviä uudistuksia. Henkilöstö myös toivoo tekoälyn hyödyntämistä lukujärjestyksien laatimisprosesseissa.

Toimivat toimitilat ja välineet vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin ja samalla organisaation maineeseen ja vetovoimaan. Lisääntynyt etätyö haastaa myös toimitilojen tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöastetta. Toimitilojen lisäksi toimivat verkkoyhteydet ja IT-laitteet tukevat tehokasta työtehtävien hoitoa.

Mitä opimme helmien ja hukkien metsästyksestä?

Diakin johtoryhmä valitsi aineistosta kolme ehdotusta, joihin Diakissa jatkossa halutaan tarttua. Kyseisiä ehdotuksia tehneet henkilöstön jäsenet palkittiin kirjalahjoin. Palkitut ehdotukset koskivat strategian arkeen viemistä TKIO (tutkimus-kehittämis-innovaatiot-opetus) -yhteistyöllä, hyvinvoinnin lisäämistä digitaalisella sujuvuudella sekä kestäviä valintoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Vaikuttaviin ja vaikuttamattomiin toimiin liittyvä yhteiskehittämisprosessi on herättänyt henkilöstössä kiinnostusta ja tuonut henkilöstölle yhden lisäkanavan tuoda esiin omia havaintoja yhteisöstämme ja sen kehittämisestä. Prosessi on myös tarjonnut eri henkilöstöryhmille mahdollisuuden tarkastella asioita uusista, omaan arkityöhön nähden jopa epätyypillisistä näkökulmista. Prosessi on myös alleviivannut sitä, että arjen teot ja valinnat ovat merkityksellisiä strategisten tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

Lähteet

Hämäläinen, J., Sora, H., & Kivelä, H. (2020). Strategia arkeen OKR-mallilla: Käytännönläheinen opas OKR-mallin käyttöönottoon (1. painos). Kauppakamari.

Patja, K. (22.4.2023). Vähän hyötyä tuovia terveydenhuollon toimia pitää karsia. Helsingin Sanomat, Mielipide.

Pyykkönen, J., Lipponen, K., & Björklund, L. (i.a.). Hyvän Mitta raportit. Osa 2. Hyvän mitta. Vaikuttavuusketju. https://www.hyvanmitta.fi/materiaalit/

Raudasoja, A. (17.4.2023). Terveydenhuollon kustannuksia voidaan hillitä priorisoinnilla ja vähähyötyisiä hoitoja karsimalla. Helsingin Sanomat, Mielipide.

Vaikuttavuusseura ry. (2.5.2023). Vaikuttavuuden hukkajahti -ideakilpailu 2.5.–19.5.2023. https://vaikuttavuusseura.wordpress.com/2023/05/02/vaikuttavuuden-hukkajahti-ideakilpailu-2-5-19-5/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753381