Ekososiaalista työtä oppimassa

Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen -ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet suunnitella, arvioida ja kehittää organisaation tai yhteisön kestävyyden eri ulottuvuuksia.

Hyppy syvään päätyyn – matka muutosagentiksi alkaa

Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen on uusi opintokokonaisuus, jonka sisällöt eivät välttämättä ole koulutusohjelmaan hakijoillekaan täysin selvillä ennen opintojen alkua. Moni pohtii, mitä ekososiaalinen työ globaalissa kontekstissa käytännössä tarkoittaa. Monille opiskelemaan hakeneille kaikki opintokokonaisuuden nimessä olevat käsitteet olivat vieraita. Ekososiaalisuudessa keskitytään hyvinvointiin ja elämänlaatuun ja ratkaisuilla pyritään ratkomaan sekä ekologisia että sosiaalisia haasteita samanaikaisesti. Globaalin ajattelun mukaan yhteisö ulottuu kaikkien niiden elämään, joihin valintojemme vaikutukset ulottuvat nyt sekä tulevaisuudessa.

Opintojen edetessä opiskelijat ovat alkaneet hahmottamaan kokonaisuuksia aiempaa paremmin sen sijaan, että ne nähtäisiin kokonaisuuden erillisinä osina. Tutkinto-ohjelma koostuu neljästä syventävästä ammatillisesta opintojaksosta: ekososiaalisen työn käytännöllinen ymmärtäminen, muuttuva hyvinvointi ja ekososiaalinen oikeudenmukaisuus, ekososiaalinen työorientaatio ja yhteisöllinen vaikuttaminen sekä ekososiaalisen työn johtaminen.

Koulutuksen aikana on keskusteltu usein siitä, kuinka esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion hiilijalanjälki ja materiaalinkäyttö ylittävät reilusti ympäristön kantokyvyn rajat (Hirvilammi ym., 2021). Perinteinen hyvinvointivaltio ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Vallalla oleva ajattelu asettaa talouskasvun itseisarvoksi, jonka alle ihmisoikeudet ja ekologiset kysymykset unohtuvat. Vauraus ja materiaali tekevät ihmisen onnelliseksi vain tiettyyn rajaan asti. On löydettävä sellainen tapa elää, jossa hyvä elämä on maailman kantokyvyn rajoissa. Painopistettä tulisi siirtää enemmän yhteisöllisyyteen, sillä mitä ihminen on ilman yhteisöään?

Oppimisprosessi on uusintanut ajattelua ja rohkaissut ajattelemaan hyvinvointia ja menestystä planetaarisessa viitekehyksessä.

On riski, että ihmiset kyynistyvät kompleksisen maailman valtavien haasteiden edessä. Ilahduttavaa on kuitenkin huomata, kuinka paljon systeemisen ajattelun ja ekososiaalisuuden teemojen ympärillä tehdään tutkimusta. Tutkimuksen myötä on mahdollista löytää myös kestäviä ratkaisuja. Tieteidenvälistä yhteistyötä tehdään jo, mutta sitä tulisi edelleen lisätä yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Opiskelu on vaikuttanut tapaan katsoa maailmaa

Ajattelun kehittymisen ja uuden kehittämisen rinnalla koulutusohjelma on kirkastanut, että ihmisen kestävä hyvinvointi tarkoittaa kohtuullistamista, yksinkertaistamista ja paluuta perustarpeiden äärelle. Se on vaikuttanut käsitykseen ihmisenä olemisesta osana elonkehää. Tutkimuksen eri kenttiä valottavat asiantuntijaluennot ovat johdatelleet ajattelemaan ihmisyyttä ja hyvinvointia sellaisista tulokulmista, joista niitä ei ole aikaisemmin osannut hahmottaa. Oppimisprosessi on uusintanut ajattelua ja rohkaissut ajattelemaan hyvinvointia ja menestystä planetaarisessa viitekehyksessä.

Syvä merkityksellisyyden tunne löytyy materian haalimisen ja elintason loputtoman nostamisen sijaan esimerkiksi sosiaalisista suhteista, yhteisöllisyydestä, luonnosta ja kehollisuudesta. Toisille on ollut jo pitkään selvää, että vastaukset ympäristökriiseihin ja ihmisten pahoinvointiin ovat samansuuntaisia. Internet-aikana tietoa on paljon ja se leviää nopeasti, mutta miten saisimme tiedon muutettua ymmärrykseksi ja toiminnaksi? Ymmärryksen lisäksi tarvitaan solidaarisuutta ja maailmanlaajuisesti kunnioitusta muita kohtaan.

Ekososiaalisen sivistyskäsityksen arvot ovat vastuullisuus, kohtuullisuus ja ihmistenvälisyys. Ekososiaalinen sivistys rakentuu ekologisten kysymysten, ihmisoikeuksien luovuttamattomuuden ja vakaan talouden pohjalle (Salonen, 2014; Salonen & Bardy, 2015). Koulutusohjelman opiskelijoille matka kohti ekososiaalista sivistystä on ottanut isoja askeleita opiskeluiden myötä. Seuraava askel on päästä  hyödyntämään asiantuntijuutta työorganisaatioissa sekä yhteiskunnan eri verkostoissa.

Lähteet

Hirvilammi, T, Peltomaa, J. & Mervaala, E. (2021) Kohti ekohyvinvointivaltiota. Alue ja ympäristö. 50(2), 1-7.  https://aluejaymparisto.journal.fi/issue/view/795

Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Sosiaalipedagogiikka, 15, 31–62.  https://doi.org/10.30675/sa.122634

Salonen, A.O. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys vahvistaa luottamusta tulevaan. Aikuiskasvatus 35, 1/2015, 4-15. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94118/52796

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753360