Varhaiskasvatuksen verkostoista vahvuutta veto- ja pitovoiman lisäämiseen

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2022 varhaiskasvatukseen osallistui 234 300 lasta. Tuolloin päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui 40 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista ja 89 prosenttia 3−5-vuotiaista lapsista. Viime vuosina lasten osallistuminen päiväkotitoimintaan on lisääntynyt mutta perhepäivähoitoon vähentynyt. (Tilastokeskus, 2023.)

Lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on lähestynyt 90 prosenttia vuodesta 2020 alkaen. Suomessa saavutettu taso on kuitenkin vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa saavutettu noin 95 prosentin taso. (OKM, 2023, s. 130.) Lähivuosina, 2030-luvulla varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrän on ennakoitu olevan vähintään nykyisellä tasolla (Lahtinen, 2022, s. 1–2).

Osaavaa henkilöstöä tarvitaan lisää

Vuonna 2020 kuntien päiväkodeissa työskenteli runsaat 38 000 ammattilaista (Lahtinen, 2022, s. 4). Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) luvut kattavat kunnallisen varhaiskasvatuksen kokonaisuutena. Vuonna 2023 Kevan vakuutetuista varhaiskasvatuksessa työskenteli noin 33 500 lastenhoitajaa, 22 000 varhaiskasvatuksen opettajaa, 2 000 lastenhoidon johtajaa ja 4 600 varhaiskasvatuksen muuta ammattilaista, kuten perhepäivähoitajia. (Keva, 2024, s. 3.)

Varhaiskasvatuksessa on vajetta osaavasta henkilöstöstä. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa, ja pula kohdistuu erityisesti Uudellemaalle (TEM, i.a.). Henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat johtaneet varhaiskasvatuksessa vuokratyövoiman käytön yleistymiseen. Kun henkilöstörekrytoinnin pulmia ei ole kyetty ratkaisemaan kestävällä tavalla, ja henkilöstön työhyvinvointi on koetuksella, pulmat ovat kasvaneet ja voimistuneet. Niinpä varhaiskasvatuksen henkilöstön halukkuus esimerkiksi suositella työnantajaansa on vähentynyt. (Keva, 2024, s. 10–18, s. 29–46.)

Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan 63 prosenttia varhaiskasvatuksen opettajista oli harkinnut alan vaihtoa (OAJ, 2021). Varhaiskasvatuksessa tulee panostaa ammattialan hukuttelevuudet ja kannustavuuden, ammattialan veto- ja pitovoiman lisäämiseen.

Verkostot veto- ja pitovoimaa kehittämään

Veto- ja pitovoiman kehittäminen on alan keskeisiä tavoitteita. Veto- ja pitovoiman kehittäminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja panostuksia varhaiskasvatuksen kouluttajilta ja työnantajilta (Owal Group, 2023). Kouluttajista ja työnantajista muodostuvia alueellisia verkostoja tarvitaan edistämään sekä varhaiskasvatuksen koulutus- ja työmahdollisuuksista tiedottamista että kehittämään varhaiskasvatuksen joustavien koulutuspolkuja (OKM, 2024). Kehittämistoimenpiteitä tulee kohdentaa myös työolojen parantamiseen (Karila ym., 2023, s. 6).

Varhaiskasvatuksessa tulee panostaa ammattialan hukuttelevuudet ja kannustavuuden, ammattialan veto- ja pitovoiman lisäämiseen.

Varhaiskasvatuksen kouluttajista ja työnantajista muodostuvia verkostoja on ollut toiminnassa ja uusia verkostoja on rakennettu. Diakonia-ammattikorkeakoulu on ollut useita vuosia osallisena kampusalueidensa verkostoissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Vuoden 2024 aikana verkostoyhteistyö on käynnistynyt myös Satakunnassa. Verkostoilla on omat toimintatapansa.

Pohjois-Pohjanmaalla varhaiskasvatuksen Priima-verkostoyhteistyö tiivistyi Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) vuosina 2020–2022 koordinoiman OsaaVa-hankkeen vanavedessä (OAMK, i.a.). Verkoston toimintaa on ohjannut Oulun ammattikorkeakoulu. Verkostossa on alueen ammatillisten oppilaitosten (3), ammattikorkeakoulujen (2) ja yliopiston (1) sekä kunnallisten työantajien (2) edustus. Verkostolla on yhteiskokouksia kuudesta kahdeksaan vuodessa. Verkosto ylläpitää sivustoa opiskelevarhaiskasvatusta.fi. Verkosto on osallistunut vuosittain eri oppilaitosten opiskelijoille suunnatun työelämätapahtuman järjestelyihin. Lisäksi verkosto on vuosittain organisoinut alan kouluttajille ja työntekijöille yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia.

Uudellamaalla varhaiskasvatuksen verkostoyhteistyö on painottunut pääkaupunkiseudulle. Verkostossa on pääkaupunkiseudun kaupungit (4), jotka vuorollaan kutsuvat verkoston kokoon. Kaupunkien lisäksi verkostossa on ammattikorkeakouluja (4) ja yliopisto (1). Verkostolla on noin neljä kokousta vuodessa. Kokouksissa on viime vuosina käsitelty eritoten opinnot aloittaneiden ja valmistuneiden määriä sekä määrien riittävyyttä varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin. Lisäksi on etsitty ratkaisuja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoiman lisäämiseen.

LISKO-hanke verkostoyhteistyön käynnistäjänä Satakunnassa

Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hanke on alueen korkeakoulujen yhteishanke. Hanke toteutuu ajalla 1.1.2023–31.12.2024 Satakuntaliiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen – rahoituksella (AKKE). Hankkeessa rakennetaan yhteinen visio Satakunnan korkeakouluille. (Helminen, 2023.) Hankkeen yhtenä painopisteenä on sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittäminen (Helminen, 2024). LISKO-hanke on edistänyt sosiaalialan lisäksi varhaiskasvatuksen kouluttajien ja työantajien yhteistyön rakentumista Satakunnassa.

Satakunnassa varhaiskasvatuksen yhteistyöverkoston toiminta käynnistyi kouluttajien yhteistapaamisilla kevättoimintakaudella 2024. Verkostossa on mukana alueen ammatilliset oppilaitokset (2), ammattikorkeakoulut (2) ja yliopisto (1). Kouluttajat ovat pohtineet mahdollisuuksia rakentaa alueellisesti joustavia varhaiskasvatuksen opintopolkuja ammatillisten toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ja edelleen yliopistoon. Satakunnan varhaiskasvatuksen koulutusta järjestävien oppilaitosten ja kuntien edustajien yhteistapaaminen järjestetään 11.10.2024. Satakunnan ja Varsinais-Suomen varhaiskasvatuksen kouluttajien ja työnantajien yhteistapaaminen oli 29.8.2024.

Buustia varhaiskasvatukseen yhteistyöverkostoista

Varhaiskasvatus kaipaa lisäbuustia. Ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston varhaiskasvatuksen tutkinnoilla tulee olla omat, selkeät profiilit. Tutkintojen sisältöjen tulee olla uusimpaan tutkittuun tietoon perustuvia, ja opetusjärjestelyjen tulee olla toimivia – opiskelijalähtöisiä. Tutkintojen osaamissisällöillä tulee olla myös välitön yhteys työelämän tarpeisiin. Käytännön opetuksen – harjoittelun – järjestelyjä ja ohjausta oppilaitosten ja työelämän tulee kehittää yhdessä. Tiedotusta ja viestintää tulee lisätä ammattialan merkityksestä ja mielekkyydestä.

Varhaiskasvatuksen työoloihin tulee panostaa ja jatkuvaan osaamisen kehittäminen tulee luoda monipuolisia mahdollisuuksia. Varhaiskasvatus voi saada koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien tavoitteellisesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä tarvittavaa lisävoimaa toimintaansa.

Lähteet

Helminen, J. (10.1.2024). Alueellisella yhteistyöllä kehitetään sosiaalialan korkeakoulutus-ta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173039

Helminen, J. (26.12.2023a). Lisää korkeakoulutettuja osaajia ja osaamista Satakuntaan. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153540

Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T. & Huhtanen, M. (2024). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. (Julkaistu 7:2024). Kansallinen koulutusten arviointikeskus KARVI. Saatavilla 27.9.2024 https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/varhaiskasvatuksen-koulutus-suomessa-2023-arviointi-koulutuksen-tilasta-ja-kehittamistarpeista

Keva, Kuntien eläkevakuutus. (2024). Varhaiskasvatuksen henkilöstön työkyky ja sen johtaminen: työkyvyttömyysriskeistä ratkaisuihin. (Kevan tutkimuksia 1/2024). Kuntien eläkevakuutus. Saatavilla 27.9.2024 https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tutkimukset-ja-tilastot/kevan-tutkimuksia-1_2024_toimialatietoa_varhaiskasvatuksesta-1.pdf

Lahtinen, J. (21.2.2022). Kuntaliiton selvitys varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä. (Muistio). Kuntaliitto. Saatavilla 27.9.2024  https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Varhaiskasvatus_ty%C3%B6ntekij%C3%B6iden%20riitt%C3%A4vyys%20%28002%29.pdf

OAJ, Opetusalan Ammattijärjestö. (28.9.2021). Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa. (Tiedote.) Opetusjalan ammattijärjestö ry OAJ. Saatavilla 27.9.2024 https://www.sttinfo.fi/tiedote/69920059/dramaattinen-muutos-jo-kuusi-kymmenesta-opettajasta-harkitsee-alanvaihtoa?publisherId=69817356

OAMK, Oulun Ammattikorkeakoulu. (i.a.). OsaaVa-hanke edistää työelämälähtöisiä koulutuspolkuja varhaiskasvatuksen tarpeisiin kaikilla koulutusasteilla. Saatavilla 27.9.2024 https://oamk.fi/osaava-etusivu/#:~:text=perhep%C3%A4iv%C3%A4hoito%20ja%20seurakunnat.-,OsaaVa%2Dhanke,sujuvoittaa%20opintopolkua%20ja%20helpottaa%20t%C3%A4ydennyskouluttautumista.

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2024). Koulutusten kehittämistä tutkimuksella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla: Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin toisen toimintakauden loppuraportti. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:7). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-727-7

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (20.1.2023). Sivistyskatsaus 2023. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4

Opiskele varhaiskasvatusta. Saatavilla 27.9.2024 https://www.opiskelevarhaiskasvatusta.fi/

Owal Group. (8.5.2023). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin kyselyt koulutusorganisaatioille ja työnantajille. Tulosten raportointi. Owal Group. (Julkaisematon tulosraportti.)

TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a.). Työvoimabarometri. Ammatit. Lastentarhanopettajat. Saatavilla 27.9.2024 https://www.tyovoimabarometri.fi/ammatti?ammatti=92aac4f5-b0d2-4cf3-a0ab-7038dc95e265

Tilastokeskus. (11.12.2023). Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus kasvoi vuonna 2022. Tilastokeskus. Saatavilla 27.9.2024 https://stat.fi/julkaisu/cl8l48a1oj27m0dukvmlyq0wd

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753362