Luonnon merkitys sijaishuollossa – pakopaikka eheytymiseen

Työhyvinvointi yhdistyy lastensuojelun sijaishuollon työntekijöillä moniin eri tasoihin, joita voivat olla esimerkiksi omat asenteet, organisaation joustavuus ja kehittäminen, työyhteisön vuorovaikutus ja pelisäännöt, johtaminen sekä vaikuttamismahdollisuudet (Manka, 1999). Työhyvinvointia voi lisätä esimerkiksi se, että työ koetaan merkitykselliseksi, ja että työssä päästään luomaan onnistuneita luottamus- ja kiintymyssuhteita asiakkaisiin sekä saadaan palautetta tehdystä työstä (Oikarinen, Saarinen ja Utra, 2020). Voidaankin ajatella, että hyvinvoiva lapsi tai nuori tuottaa iloa työntekijälle ja sitä kautta lisää työhyvinvoinnin kokemusta.

Saadaksemme kokemustietoa niistä asioista, jotka tuottavat mielihyvää sijaishuollon nuorille, TESSI – Työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa -hankkeessa haastateltiin kesällä 2024 yhtä lastensuojelun nuorta. Keskustelimme siitä, mikä merkitys luonnolla ja sen läheisyydellä ja saavutettavuudella on sijaushuollon nuorelle itselleen. Näiden kokemusten näkyväksi tekeminen tarjoaa mahdollisuuden päästä kehittämään sekä työntekijöiden että lasten ja nuorten luontohyvinvointia.

Luonnon merkitys

Haastateltavalle nuorelle luonto ja sen läheisyys merkitsi paljon. Se mahdollisti omanlaisen olemisen ja rauhoittumisen. Samoihin päätelmiin ovat tuloksissaan tulleet Hakoköngäs ja Puhakka (2021), joiden tutkimat nuoret korostivat tilaisuutta olla luonnossa yksin omien ajatusten kanssa. Hankkeessamme haastateltu nuori kuvaili kokemustaan näin: ”Silloin kun musta tuntui, että haluan rauhoittua ja olla yksin tai en halunnut puhua kenenkään kanssa, sain lähteä retkelle.” Vaikka nuori onkin yksin luonnossa, voi hän silti kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta johonkin suurempaan.

Viitikon (2019) opinnäytetyön perusteella kuuluminen voikin olla yksi tekijä, joka vahvistaa sijaishuollosta itsenäiseen elämään siirtyvän nuoren aikuisen hyvinvointia, kiinnittymistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Luonnonläheisyys koettiin myös viihtyvyyttä sekä turvallisuutta edistävänä tekijänä. (Viitikko, 2019.)

Luonnossa ja luontoympäristössä liikkuessa nuori voi itse valita sellaisen paikan, joka vastaa parhaiten kulloiseenkin mielialaan. Haastateltava nuori kuvaili tilannetta näin: ”Ja siellä oli paljon paikkoja minne mennä ja missä käydä, että ei tullut sellainen olo että pitäisi olla vaan sisätiloissa, että ei tavallaan pääsis hetkeksikkään pakoon niitä, sillä oli sellainen iso merkitys ainakin minulle.”

Luonnon myönteiset vaikutukset

Marttilan ja Pienmäen (2024) luontokiintymyksen analyysi osoitti, että lähiluonto on nuorille arvokas. Noin 60 prosentille on jäänyt mieleen erityinen luontokokemus, joka tapahtui lähellä kotia, tavallisessa suomalaisluonnossa. Lähes kahden kolmasosan lempipaikkaa kuvanneen nuoren lempipaikka on luonnossa kodin läheisessä metsässä, rannalla, puistossa ja vastaavissa paikoissa.

Luonnossa ja luontoympäristössä liikkuessa nuori voi itse valita sellaisen paikan, joka vastaa parhaiten kulloiseenkin mielialaan.

Hankkeessamme haastateltu nuori kuvasi vaikutuksia näin: ”Nimenomaan eheytti ja rauhoitti, tuntui että, niin kuin kaikki aistit aktivoitui, kokonaan se huomio oli jossain muussa, sai kuulla sitä tuulen huminaa tai lintujen laulua, tai katsoa vaikka kun joki virtasi. Ja tota, ei siihen oikeastaan muuta tarvita.”

Samoja huomioita tuo esiin Yli-Talonen (2019) opinnäytetyössään, jonka mukaan sijoitetut lapset kokivat luonnossa liikkumisen vähentävän stressiä ja virkistävän heidän mielialaansa, sillä hyvinvointikokemukset syntyvät eri aistien välittäminä. Näitä hyvinvointivaikutuksia voitaisiin hyödyntää lastensuojelun sijaishuollossa paremminkin. Nikun (2023) mukaan luonto- ja eläinavusteiset Green Care -menetelmät vaikuttavat lastensuojelun sijaishuollossa olevan lapsen hyvinvointiin positiivisesti. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa itsensä hyväksyminen, itsetuntemuksen ja itsetunnon paraneminen sekä lapsen empatiakyvyn ja tunnesäätelyn paraneminen. Samansuuntaisia tuloksia oli myös Pulkkisen ja Islanderin (2024) opinnäytetyössä, jonka mukaan sijaishuollon nuoret hyötyivät luonnossa tapahtuneesta tunnetyöskentelystä, sillä he kokivat ympäristön olevan rauhoittava paikka, jossa keskusteluille oli annettu tilaa ja aikaa.

Luonto yhdistää

Kaikki sijaishuollon nuoret eivät välttämättä ole halukkaita lähtemään ulos luontoon. Hankkeemme haastateltavan mukaan tähän voisi auttaa se, että tehdään asioita yhdessä: ”Yhteisellä toiminnalla, tai tekemällä erilaisia asioita, ihan vaikka vaan ulos luonnon läheisyyteen, että kyllähän tosi ulkoharrastukset ja aktiviteetit, on iso osa monien suomalaisten harrastuksia, tosi monet on ulkona. Ei tarvitse olla välttämättä mikään patikkaretki, kun puhutaan, että lähdetään luontoon, on se ensimmäinen ajatus.”

Esimerkiksi Laukkasen (2003) opinnäytetyön tutkimuskohteena oli saariviikko, johon lastensuojelulaitoksen nuoret osallistuivat. Se piti sisällään kaksi vaellusretkeä, koiran kanssa toimimista sekä pienempiä työ- ja oleiluhetkiä. Haastateltava nuori toteaa, että: ”… ja sitten jos mä ajattelen että, jos olisi vaikka joku lapsi tai nuori jolla on joku oma intohimo tai harrastus, niin yrittäisin sen kautta saada hänet sinne luontoon, siirtäisin sen hänen toiminnan sinne. ” (Laukkanen, 2003.)

Luontosuhteeseen vaikuttaa myös lastensuojelulaitosten sijainti ja nuorten mahdollisuus päästä  vaivattomasti luontoon. Parasta olisi, jos nuoret itse pääsisivät vaikuttamaan siihen, missä asuvat. Mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin ainakin heidän tulisi päästä säännöllisesti luontoon (Puhakka, 2024). Esimerkiksi Terveysmetsä-toimintamallia, jonka tavoitteena on luontoyhteyden syventäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Pajunen ja Leppänen, 2024) voitaisiin hyödyntää myös sijaishuollossa. Näin mahdollistettaisiin sellaista moninäkökulmaisuutta myös lasten sijaushuoltoon, joka huomioi paikkoihin ja luontoon liittyvää hyvinvointia (Honkanen, 2024).

Tätä ajatusta voitaisiin soveltaa myös lastensuojelun paikkoja mietittäessä: elinympäristöjen ja asuinalueiden suunnittelussa voitaisiin huomioida hyvinvointi entistä paremmin. Piiroinen (2018) tuo esille sen, että nuorella kokemuspohja omasta itsestä suhteessa ympäristöön saattaa jäädä puutteelliseksi ja omia voimavaroja ei välttämättä tunnisteta.

Kaikki hyötyvät luonnosta

Luontotoiminnalla voisi olla myönteisiä merkityksiä myös työntekijälle. Nikku (2023) tuo esille sen, että olemalla ja touhuamalla yhdessä luonnossa lapsen ja työntekijän välinen kiintymyssuhde ja luottamus vahvistuu, mikä edistää lapsen turvallisuuden tunteen syntymistä. Luonnon ja eläinten rauhoittava vaikutus näkyy myös lasten rauhoittumisena ja keskittymiskyvyn lisääntymisenä. Nämä voivat edesauttaa nuorta omassa tunnetyöskentelyssä, jonka tulisiki Pulkkisen ja Islanderin (2024) mukaan olla säännöllistä ja osana lastensuojelun yksikön arkea. Haastattelemamme nuoren sanoin: “Työ vaatii osaamista, jaksamista, ratkaisutaitoja. Ja sitten kun sä työskentelet lasten tai nuorten kanssa ketkä voivat pahoin, se vaatii sulta niin kuin sitä, että jaksat kannatella koko ajan sitä ihmistä.”

Holopainen ja Keto (2020) ovat tuottaneet tietoa valokuvauksen ja hevostoiminnan menetelmästä lastensuojelun sijaishuollossa. Tavoitteena oli antaa työntekijöille valmiita harjoitteita menetelmien käyttöön. Menetelmät pohjautuvat lastensuojelun, sosiaalipedagogiikan ja Green Caren viitekehyksiin. Osallistujien palautteen ja ohjaajien havainnoinnin perusteella he totesivat, että harjoitteet tukivat työskentelyä lasten kanssa sekä vastasivat lapsille asetettuja tavoitteita. Ohjaajat olivat kokeneet harjoitteet mielekkäiksi ja hyödyllisiksi.

”Kyllä siinä työntekijä on koko ajan kovilla, että tota mä en usko että ihminen voi työskennellä sellaisessa työssä ilman että ne niin kuin vaikuttaisi ne asiat siihen itseensä“, totesi haastattelemamme nuori. Koska sekä työntekijöiden että sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten hyvinvointi on vuorovaikutuksellista ja toisiinsa vaikuttavaa, on molempien hyvinvoinnin vahvistaminen ja mahdollistaminen tärkeätä.

Sijoitetut nuoret toivovat kuulluksi tulemista, jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta (Kainulainen ym., 2019). Luonnon läheisyys ja siihen liittyvät toimet voivat olla yksi tapa vahvistaa sijoitettujen lasten ja nuorten sekä ammattilaisten hyvinvointia. On siis merkityksellistä, että sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret pääsevät säännölliseen luontokontaktiin, yksin tai yhdessä.

Lähteet

Green Care Finland. (2024). Mitä on Green Care? https://www.gcfinland.fi/green-care-/

Hakoköngäs, E., & Puhakka, R. (2021). Happiness from Nature? Adolescents’ Conceptions of the Relation between Happiness and Nature in Finland. Leisure Sciences, 45(7), 665–683. https://doi.org/10.1080/01490400.2021.1877584

Honkanen, K. (2024). Paikkojen merkitykset subjektiiviselle hyvinvoinnille. [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5208-0

Holopainen, P., & Keto, H. (2020). Kavioiden kopsetta ja ikuistettuja hetkiä – Hevostoiminnan ja valokuvauksen menetelmäkansio lastensuojeluyksikön työntekijöille. [Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu.] https://www.theseus.fi/handle/10024/279907

Kainulainen, S., Paananen, R., Surakka, A., Wiens, V., & Lökfros, J. (2019). Sijoitetut nuoret toivovat kuulluksi tulemista, jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123372

Laukkanen, M. (2003). Green Care osaksi lastensuojelutyötä.  [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87887/LaukkanenMikko.pdf?sequence=1

Manka, ML. (1999). Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Toimintatutkimus broileritehtaan transformaatioprosessista – tiikerinloikka ja kukonaskelia. Acta Universitatis Tamperensis 668. Vammalan kirjapaino.

Marttila, M., & Pienmäki, M. (2024). Kaupunkilaisnuorten (lähi)luontoon kuuluminen: luonnossa viihtymistä, liikkumista ja lempipaikkoja. Liikunta & tiede, 61(2), 73–82. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2024/liikunta-tiede-lehti-2-2024-sivut-73-82-marttila-ja-pienimaki.pdf

Nikku, J. (2023). Green Care toiminnan luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikutukset lastensuojelun sijaishuollossa olevan lapsen hyvinvointiin. [Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/815622

Oikarinen, A., Saarinen S., & Utra, V. (2020). ”Jos joku puolituttu mulle tuolla kadulla sanoo, että vitsi sä teet merkityksellistä työtä, ni ei se mulle mitää merkkaa”: Lastensuojelun sijaishuoltolaitoksen työntekijöiden kokemuksia työn merkityksellisyydestä. [Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/345402

Pajunen, A., & Leppänen, M. (2024). Terveysmetsä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi. Hyte toimintamalli 2/24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149672/2024_08_23_Terveysmets%c3%a4_taitto_Final.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Piiroinen, J. (2018). ”Mennään yhdessä metsään”: Opas sijaishuoltoyksikön retkitoimintaan. [Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/152623

Puhakka, R. (15.8.2024). Nuorten luontoyhteyttä täytyy tukea. Etelä-Suomen Sanomat. https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/7353637

Pulkkinen, I., & Islander, M. (2024). Tunnetaidot osana Green Care -toimintaa: Luontoretki sijaishuollon nuorille tunnetaitojen kehittämiseksi. [Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/852894

Viitikko, S. (2019). Kuulumisen kokemus ja suhde yhteiskuntaan sijaishuollossa kasvaneiden nuorten aikuisten elämässä. [Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22078/urn_nbn_fi_uef-20191284.pdf

Yli-Talonen, J. (2019). Luontoavusteisuus lastensuojelun sijaishuollossa. [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu].  https://www.theseus.fi/handle/10024/169641

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753380