Juttutyyppi  Blogi

Huomioita nuorten hyvinvoinnista

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kasvavalla nuorella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen nuoruuteen sekä tasavertaiset eväät myöhempään hyvään elämään. Palveluiden lisäksi tarvitaan myös tiloja, joissa nuori hyväksytään omana itsenään.

Nuorten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat monet asiat, kuten kasvuympäristö, siinä olevat ihmissuhteet, asuinalue, perimä, vanhempien sosioekonominen tilanne, itsensä merkitykselliseksi kokeminen ja kuulluksi tuleminen.

Nuorilla ei kuitenkaan ole tasavertaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia edetä kykyjensä mukaan. Vaikka ennaltaehkäisevään työhön satsataan, on havaittavissa, että toimenpiteet ja palvelut eivät aina ole vaikuttavia. Erityisesti mielenterveyden ongelmat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen nuorten syrjäytymistä aiheuttava tekijä.

Nuorilla ei ole tasavertaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia edetä kykyjensä mukaan.

THL syntymäkohortti -97 –tutkimuksen mukaan  joka viidennellä vuonna 1997 syntyneellä nuorella aikuisella on psykiatrinen diagnoosi. Lähetteiden määrä onkin kasvanut joissain sairaanhoitopiireissä rajusti erityisesti nuorisopsykiatrian puolella. On myös merkkejä siitä, että on syntynyt ensimmäinen sukupolvi ihmisiä, jotka eivät välttämättä tule pärjäämään vanhempiaan taloudellisesti paremmin, tai joilla odotettavissa olevaa elinaikaa on vähemmän kuin edeltävillä sukupolvilla.

Hyvinvoinnissa alueellisia eroja

Terveys- ja hyvinvointieroja ilmenee väestö- ja sosiaaliryhmien lisäksi alueellisesti. Esimerkiksi sairastavuudessa ja elinajanodotteissa on aluekohtaisia eroja. Erot näkyvät myös hoitoon pääsyssä. Esimerkiksi Lapissa asuvat käyttävät Kelan tukemia psykoterpiapalveluita puolet harvemmin kuin muut suomalaiset keskimäärin.

Eroja on myös sukupuolten välillä. Erityisesti nuoret tytöt vaikuttavat oireilevan enemmän kuin pojat ja kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa heikommaksi. Sukupuolten ero näkyy myös siinä, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisesti naisilla, joita alkaa olla yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. Sama trendi näkyy myös siinä, että tyttöjen riski joutua työkyvyttömäksi mielenterveysongelmien vuoksi oli lähes puolitoista kertaa suurempi kuin pojilla.

Hyvinvoinnin kokemus syntyy monista tekijöistä

Taloudelliset tekijät eivät yksinään riitä selittämään ihmisten subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta. Esimerkiksi THL:n kohortti -97 -tutkimuksen tuloksissa todettiin, että nousukausi ei ole taannut elämän mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Nuoret voivat saada myönteisiä tuntemuksia myös taiteesta ja luonnosta.

Hyvinvoinnin kokemuksellisuus ei aina synny ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Nuoret voivat saada myönteisiä tuntemuksia myös taiteesta ja luonnosta.  Vuorovaikutus eläinten kanssa voi tarjota nuorelle onnistumisen kokemuksia tai mahdollisuuden käsitellä tunteitaan. Samalla eläin toimi nuorelle tunteiden ja tekojen peilinä ja sallii itsetuntemuksen lempeän kehityksen.

Erilaiset ihmis- tai hoitosuhteet voivat tuntua nuorista ajoittain raskailta ja tiiviiltä, ja nuoret tarvitsevat ajoittain myös tilaa, jossa voisivat jäsentää asioita rauhassa. Luontoympäristö tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden erilaisten aistimusten ja elämysten kautta eheytymiseen, virkistäytymiseen ja tunteiden säätelyyn.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293362