Digivisio – yhteistä koulutustarjonta-alustaa rakentamassa

Miten voi olla mahdollista, että ”nettikurssialustan tekoon ja kokeiluihin menee ylipäätään edes vuosia”? Tämä kysymys esitettiin opiskelijoiden Helpot nopat -sivustolla kohdistuen Digivisio-hankkeeseen ja sen yli kaksi vuotta kestävään kehitystyöhön. Koska sama kysymys on saattanut käydä jonkun muunkin mielessä, on tähän tekstiin pyritty kokoamaan vastauksia kysymykseen. Varmaa on, että vastausta ei voi tiivistää vain pariin lauseeseen. Kerroksia ja taustalla vaikuttavia ja palveluun linkittyviä asioita on niin paljon.

Kun puhutaan korkeakoulujen yhteisestä koulutustarjonta-alustasta, on hyvä muistaa, että nyt ollaan tekemässä jotain sellaisesta, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Digivisio tuo yhteen 38 erilaista korkeakoulua, joilla jokaisella on omat toimintatapansa ja järjestelmänsä. Vaikka asioista ollaan suurelta osin samaa mieltä, täysin yhteensopivan palvelualustan kehitys on vaatinut lukuisten sopimusten, pelisääntöjen, standardien ja viitearkkitehtuurien luomista. Niiden noudattaminen on myös keskeisiä Digivision periaatteita.

Yhteentoimivuuden rakentaminen

Yhteisymmärrystä on rakennettu monella tasolla: lainsäädäntöön liittyvien kysymysten ohella on sovitettu yhteen semanttista yhteentoimivuutta ja teknistä yhteensopivuutta sekä tarkasteltu yhteistyön mahdollisuuksia organisaatioiden käytäntöjen, toimintamallien ja kustannusten jakamisen osalta. Kaikkien edellä mainittujen ulottuvuuksien osalta asiat on ensin pitänyt kuvata: niistä on neuvoteltu yhteisesti hyväksytyt versiot, joista on viestitetty kaikille asianomaisille. Kehitystyön aikana haasteita on ollut jokaisella tasolla mutta niistä on sinnikkäällä työllä päästy aina eteenpäin.

Korkeakoulujen lisäksi yhteistyötä on tehty monien muiden sidosryhmien ja viranomaisten, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön  ja Opetushallituksen kanssa. Esimerkiksi yhteys Virta-tietokantaan ja Koski-palveluun on keskeinen osa Opin.fi -palvelun toiminnallisuutta ja tietovirtojen hallintaa. Kehitettävää riittää vielä jatkossakin, mutta yhteisesti sovitut pelisäännöt ja sopimukset ovat edellytys saumattomalle tiedonkululle ja yhtenäisille toimintatavoille.

Laajempia kehityskohteita Digivisio-hankkeessa

Digivision IT-arkkitehtuurin perustana toimiva European Interoperability Reference Architecture (EIRA) on viitekehys, joka luokittelee ja järjestää yhteentoimivuuden kannalta keskeisiä rakennuspalikoita, jotka liittyvät digitaalisiin julkisiin palveluihin. Sen tavoitteena on helpottaa ja edistää yhteentoimivuutta ja uudelleenkäyttöä julkisten palvelujen kehittämisessä.

Lainsäädäntö ja sopimukset

Digivision taustalla on pitkä lista sopimuksia ja juridisia kysymyksiä, jotka on täytynyt sopia ja hyväksyä ennen Opin.fi -palvelun beta-version julkaisua. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi palvelusopimus, integraatiosopimus, tietosuojaehdot yhteisrekisterinpitäjyydestä liitteineen, tietojenkäsittelysopimus, osallistumissopimus, hanketoimistosopimus ja sen tarkennussopimus, sopimus henkilötietojen käsittelystä sekä koulutuskuvausten käyttölupa.

Kun puhutaan korkeakoulujen yhteisestä koulutustarjonta-alustasta, on hyvä muistaa, että nyt ollaan tekemässä jotain sellaisesta, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty.

Sen varmistaminen, että jokaisen korkeakoulun tarpeet ja oikeudet on turvattu, on vaatinut monien sopimusten osalta useita kommentointikierroksia ja virallisen hyväksynnän. Lainsäädäntö liittyy vahvasti esimerkiksi tietosuojaan, tietoturvaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin, immateriaalioikeuksiin, jotka kaikki on otettava huomioon palvelun kehityksessä.

Organisaatiotason yhteistyö ja muutos

Kyse on myös suuresta organisaatiokulttuurin muutoksesta. Kun kaikki korkeakoulut sitoutuvat yhteisen palvelualustan kehittämiseen, tarvitaan valmiutta mukautua uusiin toimintatapoihin ja priorisoida yhteistä etua. Digivisio ei ole vain tekninen projekti, vaan laaja-alainen kehitystyö, joka muuttaa korkeakoulujen toimintamalleja ja mahdollistaa uudet tavat oppia ja tarjota tietoa. Kehitystyö on vaatinut henkilöiden sitoutumista ja tietojen avointa jakamista. Jatkossa, paikoin suurtenkin taloudellisten haasteiden alla painivien korkeakoulujen, on ratkaistava resurssointi Digivision kehitystyön loppuunsaattamiseksi.

Semanttinen yhteensopivuus ja laatukriteerit

Semanttinen yhteensopivuus tarkoittaa, että eri korkeakoulut puhuvat samaa ”kieltä” palvelussa. Tämä vaatii yhteistä terminologiaa, johon sisältyy niin pedagogisten kuin teknisten termien määrittelyä, koulutuskuvausten yhdenmukaistamista ja digipedagogiset laatukriteerien soveltamista. On tärkeää, että opiskelijat voivat vertailla tarjontaa helposti ja ymmärtävät, mitä heidän opintonsa sisältävät riippumatta siitä, missä korkeakoulussa he suorittavat opintoja. Lisäksi Digivisio on asettanut datan hyödyntämisen periaatteita ja tekoälyn eettisiä linjauksia, jotta järjestelmä palvelee myös tulevina vuosina muuttuvissa ympäristöissä.

Tekninen yhteensopivuus ja järjestelmätasot

Teknisesti kyse on valtavasta yhteistyöstä. Kun korkeakoulut liitetään yhteiseen alustan ympäristöön, on suunniteltava huolellisesti, millaista tietoa liikkuu eri järjestelmien välillä ja missä vaiheessa. Tämä kattaa applikaatio- ja integraatiokerroksia, palvelu- ja ylläpitokerroksia – kaikki teknisiä alueita, jotka vaativat tiukkaa koordinointia ja korkeaa turvallisuustasoa. Kaikkien osapuolten täytyy voida luottaa siihen, että tieto liikkuu joustavasti mutta turvallisesti.

Digivisio on mahdollisuus

Vaikka Digivision kehitystyö on monikerroksista ja resursseja vaativaa, siitä tulee olemaan yhteiskunnallista hyötyä. Myös korkeakoulut tulevat hyötymään palvelusta, vaikka joutuvatkin vastaamaan osin sen kustannuksista.

Opin.fi-palvelun merkitys ei rajaudu vain koulutustarjontaan vaan myös sen taustalla vaikuttaviin ja kehitettäviin teknisiin ratkaisuihin, joiden varaan voidaan kehittää aivan uudenlaisia palveluita. Hanke on edistänyt myös kokonaisuuksia, jotka ovat osin laajempia kuin sen vastuulla olevan kehittämisen ja jalkauttamisen tarvitsema perusta. Näihin kuuluvat esimerkiksi OPI-viitearkkitehtuuri, Higher Education Data Schema- HEDS, terminologian yhtenäistäminen, osaamisen kuvaustietojen yhtenäistäminen, kansallisten tietojärjestelmien väliset integraatiot ja Higher Education Data Integration – HEDI.

Yhtenäinen alusta lisää opetuksen ja oppimisen saavutettavuutta ja mahdollistaa uusien innovaatioiden hyödyntämisen esimerkiksi tekoälyn ja datan avulla. Tämä työ luo tulevaisuuden palvelua, jossa opiskelijat voivat valita kursseja joustavasti yli korkeakoulurajojen.

Digivisio voidaan nähdä investointina siihen, että suomalainen koulutus pysyy kilpailukykyisenä ja ajantasaisena myös tulevaisuudessa. Vaikka kehitystyö on aikaa vievää ja sen hyödyt näkyvät viiveellä, luo se pohjan monille tulevaisuuden ratkaisuille.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179951