Onnistuiko LISKO-hanke lisäämään osaajien määrää ja osaamista Satakunnassa?

LISKO-hankkeen tavoitteena on ollut osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja osaamisen kehittäminen Satakunnassa. Tavoitteeseen on pyritty tiivistämällä yhteistyötä Satakunnassa toimivien Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak), Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Porin yliopistokeskuksen välillä. Porin yliopistokeskuksessa on Tampereen ja Turun yliopistojen yksiköt.

LISKO-hankkeessa on tarkastelu korkeakoulujen tutkinto-ohjelmia, jatkuvan oppimisen koulutusten, kuten ammatillisten täydennyskoulutusten tarjontaa ja joustavien opintopolkujen toteutumista. Hankkeen tavoitteena on ollut korkeakoulujen innovaatiotoiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. LISKO-hankkeessa on työstetty korkeakoulujen yhteistyön painopistealueita.

Satakunnan korkeakoulujen yhteistyön painopisteet

Kalervo Väänäsen (2021) laatima selvitys korkeakoulutuksen kehittämisestä Satakunnassa antoi lähtökohdat sekä LISKO-hankkeelle että korkeakoulujen yhteisten painopisteiden asettamiselle. Väänäsen tekemä raportti sisältää kaikkiaan viisitoista toimenpide-ehdotusta. LISKO-hankkeessa Diak on koordinoinut sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta. Sosiaalialaa korkeakoulusta käsittelevän toimenpide-ehdotuksen Väänänen on kiteyttänyt muotoon: ”Sosiaalialan koulutuksen lisäämistarve Satakunnassa on ilmeinen” (Väänänen, 2021, s. 18).

LISKO-hanke järjesti syksyllä 2023 ja keväällä 2024 työpajat, joissa korkeakouluissa työskentelevät määrittelivät toiminnalleen painopisteitä. Vastaavassa aikataulussa hanke järjesti työpajat myös sosiaalialan korkeakoulutusta ja palveluja järjestävien organisaatioiden asiantuntijoille.

Satakunnan korkeakouluyhteisö muodostuu Diakista ja Satakunnan ammattikorkeakoulusta sekä Porin yliopistokeskuksesta ja Tampereen ja Turun yliopistoista. Korkeakouluyhteisön yhteinen, pitkänaikavälin tavoite on, että korkeakouluyhteisö rakentaa yhdessä kumppaniensa kanssa Satakuntaan tulevaisuutta luovaa osaamista ihmisille, yhteisöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Yhteistyön painopisteenä ja tavoitteena on, että Satakunnassa korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille jatkuvan oppimisen polkuja aina tohtoriksi asti.

Korkeakoulutettujen osaajien määrän lisääminen Satakunnassa

Kansallinen tavoite on, että aikaisempaa useammalla korkeakouluopinnoista kiinnostuneella on mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja (OKM, 2019). Satakunnan korkeakouluissa käynnistyi ainakin kaksi uutta tutkinto-ohjelmaa LISKO-hankkeen toteutusaikana.

Väänänen ehdotti, että Satakunnassa tulee harkita terveydenhoitajakoulutuksen järjestämistä (Väänänen, 2021, s. 19). Ehdotukseen tartuttiin, ja se toteutettiin. Diak käynnisti Porin-kampuksella terveydenhoitoja (AMK) -koulutuksen ensimmäisen kerran syyslukukaudella 2023 ja toisen kerran syyslukukaudella 2024. Aloituspaikkona terveydenhoitajakoulutukseen on ollut 25. Terveydenhoitojakoulutus aloitetaan Diakin Porin-kampuksella kerran vuodessa.

Väänäsen mukaan tekniikanalan koulutuksen vaje on tärkeä, ellei tärkein, Satakunnan talouskasvua rajoittava tekijä (Väänänen, 2021, s. 13–14). Vaasan yliopisto vastasi tarpeeseen käynnistämällä yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa robotiikan maisteriohjelman syksyllä 2024. Maisteriohjelman toteutus perustuu ”kaksinapaiseen hybridiratkaisuun”. Maisteriohjelman opiskelijat voivat seurata Porissa opetusta suoraan Vaasan yliopiston kampukselta ja opiskelijat Vaasassa voivat seurata opetusta Porista. (Samk, i.a.)

Yhteistyön painopisteenä ja tavoitteena on, että Satakunnassa korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille jatkuvan oppimisen polkuja aina tohtoriksi asti.

LISKO-hankkeen tiimoilta on ehdotettu tekniikan alan korkeakoulutuksen lisäämistä edelleen Satakunnassa perustumalla uusi maisteriohjelma (teknillis-luonnontieteellinen diplomi-insinöörin maisteriohjelma). Maisteriohjelman tulisi soveltua laajasti eri tekniikan alojen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opintopoluksi.

Satakunnassa järjestettävien korkeakoulututkintojen kenttä on alati kehittyvä ja uudistuva. Syksyllä 2026 Helsingin yliopisto käynnistää Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -tutkinto-ohjelman Satakunnassa (Toivonen & Luoma, 2024).

Väänäsen arvio oli, että Satakunnassa tulee lisätä sosiaalialan korkeakoulutusta. Hän ehdotti uuden tutkinto-ohjelman perustamista. (Väänänen, 2021, s. 18–19.) Satakunnassa on mahdollisuus opiskella kaikkiin korkeakoulututkintoa edellyttäviin sosiaalihuollon ammatteihin (L 817/2015 7. §, 8. §). Diakissa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa on sosionomin tutkinto-ohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu järjestää myös geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan tutkinto-ohjelmia. Tampereen yliopiston Porin yksikössä on sosiaalityön tutkinto-ohjelma, kandidaatti ja maisteri. (Helminen, 2024a.) Lisäksi Tampereen yliopiston Porin yksikkö järjestää sekä hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen että työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmia.

LISKO-hankkeen tiimoilta ehdotettiin uuden yliopiston maisteriohjelman suunnittelemista ja perustamista. Maisteriohjelman osaamistavoitteiden ehdotettiin painottuvan sosiaali- ja terveysalan henkilöstövoimavarojen ja palvelujen johtamiseen. Sosiaalihuollossa ei kuitenkaan tunnistettu välitöntä tarvetta uudelle maisteriohjelmalle.

Päätelmää puoltaa työvoimabarometristä piirtyvä kuva. Satakunnassa sosiaalialan ammattilaisten rekrytointitilanne näyttäytyi kohtuullisena elokuussa 2024 (taulukko 1) (TEM & ELY, i.a.).

Kokemukset sosiaalialan henkilöstön rekrytointitilanteista poikkeavat kuitenkin jossain määrin taulukon antamasta kuvasta. Satakunnassa on kohdattu vaikeuksia sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa.

Taulukko 1. Työmarkkinatilanne Satakunnassa elokuussa 2024 sosiaalialan ammateissa

Jatkuva oppiminen ja joustavien opintopolkujen kehittäminen

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa peräänkuulutetaan osaamiskokonaisuuksien ja -jatkumojen kehittämistä, jotka sekä oppijat että työelämä tunnistavat ja arvostavat. Korkeakoulujen tulee tarjota selkeitä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polkuja. (OKM, 2022, s. 5.)

Väänäsen mukaan Satakunnan korkeakoulujen tulee tiivistää yhteistyötään jatkokoulutusten mutta myös täydennyskoulutusten järjestämisessä (Väänänen, 2021, s. 11). Satakunnassa tulee kehittää alueen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä jatkuvan oppimisen mahdollistavia, joustavia opintopolkuja. LISKO-hankkeessa havaitun perusteella joustavien opintopolkujen rakentamien on mahdollista erityisesti koulutusaloilla, joilla Satakunnassa on mahdollista suorittaa sekä ammattikorkeakoulututkinto että yliopiston kandidaatin tutkinto (kuvio 1).

Satakunnan korkeakoulujen tutkintoon johtavien koulutusohjelmien tarjonta on monipuolinen. Koulutusmahdollisuuksista tietoja on koottu Work & Study In West Coast Finland -nettisivustolle. Tutkinto-ohjelmakohtaiset tiedot löytyvät Diakin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun ja muun muassa Porin yliopistokeskuksen sekä Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitoksen nettisivuilta.

Ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita selvitettiin LISKO-hankkeessa sosiaalialan korkeakoulutusta ja palveluja järjestävien organisaatioiden yhteisissä työpajoissa. Kehittämistarpeita selvitettiin tutkintokoulutusten (Helminen, 2024a) ja jatkuvan oppimisen koulutusten, kuten ammatillisten täydennyskoulutusten (Helminen, 2024b) mutta myös ammattialan veto- ja pitovoimatekijöiden (Helminen, 2024h) näkökulmista.

Osaamistarpeiden ennakointi on vaikeaa. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla tulee olla vankka oman ammattialan osaaminen. Heillä tulee olla syvällinen ymmärrys alan yhteiskunnallisesta tehtävästä ja asiakastyön tavoitteista sekä toteutuksesta. Heillä tulee olla hyvä osaaminen asiakastyön vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisesta sekä tulosten osoittamisesta. Lisäksi heillä tulee olla syvällinen osaaminen monialaiseen ja -ammatilliseen yhteistyöhön sekä monitoimijaisissa verkostoissa työskentelyyn. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla tulee olla myös osaaminen työyhteisön toiminnan ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen sekä kehittämiseen. (Helminen, 2024e.) Sosiaalialan ammatillinen osaaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä.

Tampereen yliopiston Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välillä käynnistyy sosiaalialan näkökulmasta merkityksellinen koulutuspilotti vuonna 2025. Koulutuspilotti mahdollistaa Euroopan sosiaalirahastohanke, jonka nimi on Joustavien sosiaalityön urapolkujen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, JOPAS. Koulutuspilotissa Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijolla on mahdollisuus suorittaa osana opintojaan 60 opintopisteen laajuisesti Tampereen yliopiston sosiaalityön opintoja (vrt. OKM & STM, 2023, s. 61). Suoritetut opinnot otetaan huomioon täysimääräisesti, kun ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sosiaalialan ammattilainen hakee opiskelemaan sosiaalityötä Porissa.

TKI-toiminnan vahvistaminen

Korkeakoulujen tulee edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnallaan (TKI) jatkuvan oppimisen mahdollistavien joustavien polkujen ja oppivien työyhteisöjen rakentumista (OKM, 2022, s. 5). Korkeakoulujen TKI-toiminnan tulee olla avointa ja vankemmin tiedontuottajien ja -hyödyntäjien yhdessä tekemää (OKM, 2019, s. 12).

Väänäsen mukaan Satakuntaan tulee perustaa yhteistyöfoorumeita, jotka mahdollistavat ajantasaisen tiedon vaihtamisen kehittämistarpeista korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja palveluja järjestävien ja tuottavien yhteisöjen välillä (ks. Väänänen, 2021, s. 12). LISKO-hanke järjesti koulutus- ja työalakohtaisia työpajoja TKI-toiminnan tulosten levittämiseksi, TKI-verkostojen rakentamiseksi ja TKI-toimintaa lisäävien hankeideoiden synnyttämiseksi. Työpajoja järjestettiin muun muassa robotiikan ja tekoälyn, vihreän siirtymän raaka-aineiden kiertotalouden (akkumateriaalit ja teknologiametallit) sekä sosiaalialan tiimoilta.

Sosiaalialan työpajoihin osallistuneet painottivat kahden aiheen ottamista TKI-toiminnassa, kuten hankkeissa, suurennuslasin alle. Ammattialan veto- ja pitovoiman lisääminen on olennaisen tärkeää muun muassa osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamisen ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen järjestämisen näkökulmista (Helminen, 2024f). Myös nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen tulee kohdentaa enenevästi kehittämistoimia (Helminen, 2024c-d).

Työ osaajien ja osaamisen vahvistamiseksi jatkuu Satakunnassa

LISKO-hanke perustui ja sen toteutuksessa otettiin huomioon Satakunnan korkeakoulutus ja sen kehittämismahdollisuudet -raportin (Väänänen, 2021) toimenpide-ehdotukset. Korkeakoulutettujen osaajien määrän alueellinen lisääminen, kuten myös asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen, ovat pitkäjänteisiä prosesseja. LISKO-hankkeen toteutusaikana Satakunnan korkeakouluissa uusia tutkinto-ohjelmia on käynnistynyt, jatkuvan oppimisen kehittämistarpeita on kartoitettu ja koulutuskokonaisuuksia on rakennettu. Lisäksi TKI-toiminnan hankeaihiota on hahmotettu. Uusien tutkinto-ohjelmien ja koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja käynnistäminen ei ole LISKO-hankkeen aikaansaannos, vaan aloitteentekijöitä ja toimeenpanijoita ovat olleet Satakunnan korkeakoulut. LISKO-hanke on osaltaan kannustanut tarttumaan havaittuihin koulutustarpeisiin.

LISKO-hanke päättyy vuoden 2024 lopussa. Satakunnan korkeakouluyhteisön kehittäminen jatkuu muun muassa SataKorkean toimesta, joka on Satakunnan korkeakoulujen yhteenliittymä. LISKO-hankkeen myötävaikutuksesta perustettiin Satakunnan sosiaalialan korkeakoulutuksen neuvottelukunta, jossa on korkeakoulujen ja ammattialan edustajia eri organisaatioista. Se seuraa ja tekee ehdotuksia sosiaalialan korkeakoulutuksen kehittämisestä Satakunnassa. Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksen näkökulmasta on merkityksellistä, että Satakunnassa varhaiskasvatuksen koulutusta järjestävät ammatillisen toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopisto ovat verkostoituneet ja verkosto jatkaa toimintaansa, vaikka LISKO-hanke päättyy (Helminen, 2024g). Työ jatkuu korkeakoulutettujen osaajien määrän lisäämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi Satakunnassa.

Lähteet

Helminen, J. (10.1.2024a). Alueellisella yhteistyöllä kehitetään sosiaalialan korkeakoulutusta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173039

Helminen, J. (15.1.2024b). Jatkuvan oppimisen palveluihin joustavuutta ja selkeyttä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173043

Helminen, J. (12.6.2024c). Nuorten osallisuuden kokemusta on vahvistettava. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732301

Helminen, J. (25.1.2024d). Nuorten osallisuutta tulee vahvistaa sosiaalipalveluissa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173050

Helminen, J. (20.6.2024e). Sosiaalialan osaamisesta tarvitaan erilaisin keinon tuotettua tietoa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732310

Helminen, J. (6.5.2024f). Sosiaalialan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915619

Helminen, J. (1.10.2024g). Varhaiskasvatuksen verkostoista vahvuutta veto- ja pitovoiman lisäämiseen. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753362

Helminen, J. (23.1.2024h). Yhteistyöllä veto- ja pitovoimaa sosiaalialalle. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173048

L 817/2015. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817#

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Saatavilla 11.11.2024 https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf/22fd6ebf-1a3a-cdf3-b14d-4aa32bf2aaf0/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf?t=1670581872127

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). VISIO 2030. Työryhmien raportit. Saatavilla 11.11.2024 https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf/d69fc279-d6a9-626d-deac-712662738972/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf?t=1548923472000

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö & STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke. Loppuraportti. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-958-8

Porin yliopistokeskus. (i.a.). LISKO – satakuntalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen yhteishanke. Saatavilla 11.11.2024 https://ucpori.fi/lisko/

Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu. (i.a.).  Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy syksyllä Porissa yhteistyössä SAMKin kanssa. Saatavilla 11.11.2024 https://www.samk.fi/opiskelu/vaasan-yliopiston-robotics-maisteriohjelma-kaynnistyy-syksylla-porissa-yhteistyossa-samkin-kanssa/#:~:text=Vaasan%20yliopiston%20Robotics%2Dmaisteriohjelma%20k%C3%A4ynnistyy%20Porissa%20syksyll%C3%A4%202024.,maisteriohjelman%20k%C3%A4ynnist%C3%A4miseksi%20allekirjoitettiin%20vuonna%202022.

TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö, & ELY, Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus. Työvoimabarometri. Ammatit. Saatavilla 11.11.2024  https://www.tyovoimabarometri.fi/ammatti

Toivonen, R., & Luoma V. (27.6.2024). Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -maisteriohjelma vastaa kestävän kehityksen osaajakysyntään. Satavilla 11.11.2024 https://www.helsinki.fi/fi/maatalous-metsatieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/uusiutuvien-luonnonvarojen-kestavan-kayton-teknologiat-maisteriohjelma-vastaa-kestavan-kehityksen-osaajakysyntaan

Väänänen, K. (2021). Satakunnan korkeakoulutus ja sen kehittämismahdollisuudet. Selvityshenkilö Kalervo Väänänen. Satakuntaliitto. Saatavilla 11.11.2024 https://satakunta.fi/wp-content/uploads/2021/06/Korkeakouluselvitys_Kalervo-Vaananen.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179957