Monialainen YAMK-koulutus rakentaa ekososiaalista tulevaisuutta

Monialaisen yhteistyön on todettu lisäävän voimaantumista ja sosiaalista työhyvinvointia (Blom, 2024). Monialaisen yhteistyön sujuvoittaminen ja tiivistäminen on myös sote-uudistuksen yksi merkittävimmistä tavoitteista (Muurinen & Liukko, 2021) Monialaisen yhteistyön on havaittu olevan keskeinen tekijä palvelujen onnistumisen takaamiseksi (ks. esim. Hujala ym., 2019, s. 592; Timperi, 2022, s. 25). Monilaisen yhteistyön toteutumisen taso on kuitenkin hyvin vaihteleva eri alueilla Suomessa (Hietanen-Peltola ym., 2022, s. 85). Monialainen yhteistyö ei ole monistettavissa oleva rakenne tai malli eikä sitä voida siirtää sellaisenaan paikasta toiseen alueellisesti tai palvelukohtaisesti (Holopainen ym., 2023, s. 5).

Monialaiset koulutukset kehittävät osaamista

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on tukea elinkeinoelämää ja vastata sen tarpeisiin. Monialaiset koulutukset vastaavat hyvin komplekseissa maailmassa toimivien yritysten tarpeisiin. Monialaiset koulutukset tuovat proaktiivisuutta osaamisen kehittämiseen osana korkeakoulututkintoja.

Yksi esimerkki monialaisesta koulutuksesta on ollut vuosina 2023-2024 toteutettu Diakin ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen (YAMK) -tutkinto. Tutkinto on tuonut merkittävän osaamispääoman paitsi sosiaali- ja terveysalalle  myös muille aloille, joilla kestävyys on jatkuvasti merkittävämmässä roolissa. Ekososiaalisella osaamisella tarkoitetaan inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvoinnin rakentamista. Ekososiaalinen lähestymistapa taas liittyy yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtimiseen ja planetaariseen kantokyvyn huomioimiseen. Tulevan kevään 2025 yhteishaussa ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen (YAMK) -koulutusohjelmaan voivat hakeutua ainoastaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Monialaiset koulutukset vastaavat hyvin komplekseissa maailmassa toimivien yritysten tarpeisiin.

Monialaisten koulutusten toteuttaminen vastaa lisäksi hyvin sote-uudistuksen tarpeisiin ja mahdollistaa myös uudenlaisen kestävämmän näkökulman päätöksentekoon sekä työyhteisöjen kehittämiseen ja johtamiseen. Ekososiaalinen lähestymistapa voi lisätä työhyvinvointia, moniammatillisuutta ja yhdenvertaisuutta. Resurssien kestävään käyttöön kannustamalla se myös mahdollistaa kestävän kasvun pitkällä aikavälillä. Ekososiaalinen työ voi synnyttää myös uusia sosiaalisia innovaatioita. Monialainen ekososiaalinen työ voi puolestaan lisätä eri sidosryhmien välistä ymmärrystä.

Monialaisuus palvelee opiskelijoita

Ammattikorkeakoulujen asiakkaiden eli opiskelijoiden näkökulmasta monialaiset YAMK-koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kehittyä ja erityisesti ymmärtää eri aloilla toimivien henkilöiden tarpeita ja näkökantoja. Monialaisten koulutukset tuottavatkin opiskelija-asiakkaan näkökulmasta lisäarvoa tulevaisuuden työelämään lisäämällä opiskelijoiden kompetensseja.  Kotler ym. (2012, s. 418) ovat todenneet, että ilman asiakkaita ei ole yrityksiä, siksi yritysten tulisikin keskittyä asiakasarvon ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseen.  Karrikoiden voisi sanoa myös, että ilman opiskelijoiden asiakasarvon ja asiakastyytyväisyyden takaavia YAMK-tutkintoja, hakukohteiden ja itse koulutuksen vetovoimaisuus on vähäistä. Monialaiset YAMK-koulutukset ovat vetovoimansa ja opiskelijatyytyväisyytensä ansiosta erinomainen esimerkki asiakassuuntautuneesta koulutustarjonnasta.

Opiskelijana monialaisessa koulutuksessa lisäarvoa ovat tuoneet erityisesti monialaiset keskustelut, työskentely monialaisissa ryhmissä sekä erityisesti toisten alojen ymmärrys. On hämmentävää huomata, että asioista voi ajatella niinkin eri tavoin – usein täysin uudet näkökulmat avautuvat tehtävien ja keskustelun lomassa.  Opiskelijan sosiaalista hyvinvointia monialainen toteutus on lisännyt merkittävästi. Monialainen YAMK-koulutus on myös mahdollistanut verkostoitumisen täysin uusia toimialoja edustavien asiantuntijoiden kanssa – tulevaisuuden työelämää hyödyntäviä verkostoja on luotu valtakunnallisella tasolla.

Lähteet

Blom, H. (2024). Monialainen yhteistyö sosiaalista työhyvinvointia tukemassa. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J., Laitinen, K., & Vaara, S. (2022). Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla: Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2022. Raportti 11/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla (julkari.fi)

Holopainen, E., Nyyssölä, A., Karvonen, S., Aaltonen, S., Hästbacka, N., Lipponen, O., & Pitkänen, T. (2023). Monialainen yhteistyö nuorille suunnatuissa palveluissa on vaihtelevaa: katsaus kirjallisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kotler, P., Keller, K. L., Brady, M., Goodman, M., & Hansen, T. (2012). Marketing management 2nd edition. Harlow: Pearson.

Muurinen, H. & Liukko, E. (16.8.2021). Sosiaalihuolto tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on monialaista ja vaikuttavaa toimintaa. Sote-uudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Blogi. https://soteuudistus.fi/en/-/sosiaalipalvelutovat-tulevaisuuden-sote-keskusten-ydintoimintoja

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179962