Ratkaisuja sosiaalialan vaikuttavuuden mittaamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit niukkenevat, joten palveluissa on kiinnitettävä huomiota niiden vaikuttavuuteen. Mutta miten vaikuttavuutta voidaan arvioida? Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa (TKI) sekä hanketoiminnassa etsitään vastauksia tähän kysymykseen ja kehitetään uusia työkaluja palvelujen vaikuttavuuden arviointiin.

Tässä artikkelissa käsitellään sosiaalialan vaikuttavuuden arvioinnin haasteita ja Diakissa kehitettyjä ratkaisuja. Lisäksi artikkelissa esitellään kaksi hanketta, Efecto2030 ja PALVA, joissa Diak on mukana tutkimassa ja kehittämässä mittaritiedon hyödyntämistä vaikuttavuusarvioinnissa.

Sosiaalialan vaikuttavuuden arvioinnin haasteita ja ratkaisuja

Vaikuttavuuden arviointi sosiaalityössä vaatii luotettavia havaintoja ihmisten ja ryhmien hyvinvoinnin muutoksesta. Tämä taas edellyttää toimivia mittareita, joista on hyötyä myös asiakastyössä. Mittareiden avulla kerättyä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi työntekijän ja asiakkaan välisen keskustelun tukena sekä keskustelun avaajana. (Linnakangas ym., 2015.)

Suomessa mittaritiedon hyödyntäminen sosiaalialalla on kuitenkin ollut vähäistä. Yksi syy tähän on se, että suomalaisessa sosiaalihuollossa on ollut puutteita mittaamiseen ja mittareihin liittyvässä osaamisessa. Tämä on heijastunut myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen, jota on tehty pitkälti terveydenhuollon ehdoilla. Tästä syystä vaikuttavuuden arviointi on jäänyt heikoksi. (Salovaara ym., 2020; Salovaara, 2024.)

Diak on tuottanut ratkaisuja sosiaalialan vaikuttavuuden arviointiin. Yksi käytössä oleva mittari on Diakissa kehitetty 3X10D-elämäntilannemittari. Sen avulla voidaan kerätä helposti ja nopeasti tietoa ihmisen hyvinvoinnista kymmeneltä eri ulottuvuudelta. Mittarin pätevyyttä on testattu useassa tieteellisessä artikkelissa, ja sen on todettu olevan luotettava hyvinvoinnin mittari. (Kainulainen & Juutinen, 2017; Kainulainen & Paananen, 2021; Paananen ym., 2025.)

Vaikuttavuuden arviointi sosiaalityössä vaatii luotettavia havaintoja ihmisten ja ryhmien hyvinvoinnin muutoksesta.

3X10D-mittarista on saatavilla useita versioita eri asiakasryhmille. Asiakastyötä tekevät voivat keskustella mittarituloksista asiakkaan kanssa, mikä auttaa asiakasta hahmottamaan omaa tilannettaan ja osallistumaan sen käsittelyyn. Kun mittari täytetään asiakasprosessin eri vaiheissa, se kertoo myös hyvinvoinnin muutoksista. Mitä useammalta asiakkaalta kerätään mittaritietoa, sitä paremmin voidaan arvioida palvelun vaikuttavuutta.

Vuonna 2023 Diak julkaisi 3X10D-mittareihin perustuvan ZekkiPro-järjestelmän. Sen avulla organisaatiot voivat arvioida ja kehittää palvelujensa vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Järjestelmä toimii asiakastyötä tekeville työkaluna tarjoten hyödyllistä tietoa ja tukea asiakkaan kohtaamisiin. ZekkiPro toimii myös keskustelun tukena ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta. Järjestelmän käyttöä on esitelty tarkemmin kuviossa 1.

Kuvio 1. ZekkiPron käyttö

Efecto2030-hanke tutkii sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamista

Jyväskylän yliopistolla alkoi vuonna 2024 Efecto2030-hanke, jossa Diak on osatoteuttajana. Hankkeessa selvitetään, millaista tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta tarvitaan ja tuotetaan sekä miten tätä tietoa käytetään päätöksenteossa. Lisäksi siinä tutkitaan, millaisia haasteita vaikuttavuustiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyy. Hankkeen tavoitteena on tuoda esille hyviä käytäntöjä, kehittämiskohteita ja ratkaisuja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi.

Diakin osatoteutuksessa tarkastellaan lastensuojelun jälkihuollon vaikuttavuutta. Yhteistyökumppanina toimivan hyvinvointialueen jälkihuoltotiimi saa käyttöönsä ZekkiPro-järjestelmän. Sen avulla jälkihuollon asiakkaat täyttävät 3X10D-kyselyn asiakasprosessin eri vaiheissa. ZekkiProlla voidaan helposti seurata asiakkaan elämäntilanteen muutoksia ja arvioida jälkihuollon vaikuttavuutta.

Osatoteutuksessa myös haastatellaan ZekkiProta käyttäviä jälkihuollon työntekijöitä. Haastattelujen avulla kerätään tietoa järjestelmän käytettävyydestä sekä 3X10D-kyselyn soveltuvuudesta jälkihuollon vaikuttavuuden mittaamiseen. ZekkiPro on jo käytössä usealla hyvinvointialueella, mutta Efecto2030-hankkeen avulla saadaan tutkittua tietoa siitä, miten järjestelmä ja 3X10D-mittarit edesauttavat vaikuttavuustiedon keruuta.

Palva-hanke selvittää palvelujen laatua ja vaikuttavuutta

Diak on mukana myös Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) -hankkeessa, jota hallinnoi Pohjois-Savon hyvinvointialue. Tutkimushankkeen tavoitteena on muun muassa tutkia paljon palveluita käyttävien asiakkaiden saamien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetään parempia vaikuttavuusmittareita tämän asiakasryhmän palvelujen arviointiin.

Diak osallistuu PALVA:n osatutkimukseen, jossa testataan ja kehitetään sosiaalipalvelujen vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusmittareita, joita hyvinvointialueella on käytössä. Diakin järjestämissä työpajoissa työntekijät antavat palautetta mittareiden käytettävyydestä. Palautetta kerätään havainnollistamalla asiakaskohtaamisia digitaalisen ZekkiPro-työvälineen avulla.

Vaikuttavista palveluista hyötyvät kaikki

Palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen kehittäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Vaikuttavista ja laadukkaista palveluista hyötyvät kaikki. Tutkimus- ja kehittämishankkeista syntyvä tieto auttaa tunnistamaan mittaamisen ja arvioinnin esteitä ja mahdollisuuksia, joita voidaan huomioida organisaatioiden toiminnassa. Tämä on erityisen tärkeää aloilla, joilla arviointikäytännöt ja -menetelmät ovat vielä alkuvaiheissaan, kuten sosiaalityössä.

Nykyään arvioinnissa korostuvat oppimisen, osallisuuden ja kehittämisen teemat (Uusikylä ym., 2021). Palvelujen vaikuttavuuden arviointi onnistuu, kun käytössä on toimivia mittareita ja luotettavaa dataa. Siinä tarvitaan myös monenlaista osaamista ja yhteistyötä, joka ulottuu johtamisesta asiakastyöhön (Harju, 2024).

On tärkeää kiinnittää huomiota myös asiakastyötä tekevien mittaamisosaamiseen ja motivointiin, koska he ovat avainasemassa laadukkaan datan keräämisessä. Mittarin on oltava helppokäyttöinen, ja sen on hyvä nivoutua osaksi arjen asiakastyötä. 3X10-mittarit ja ZekkiPro-järjestelmä ovat esimerkkejä ratkaisuista, jotka voivat edistää tätä muutosta.

Tutkimus on osa Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) -hanketta (2024-2025), joka rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä, EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Lähteet

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). ZekkiPro-digijärjestelmällä vaikuttavuutta hyvinvointityöhön. Saatavilla 31.1.2025 https://asiantuntijapalvelut.diak.fi/palvelut/ajantasainen-tilannekuva-hyvinvoinnista-zekki-pro/

Harju, H. (13.2.2024). Vaikuttavuuskyvykkyys edellyttää monipuolista osaamista. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173072

Jyväskylän yliopisto. (i.a.). Vaikuttavuustieto sosiaalityön tiedonmuodostuksessa (Efecto2030). Saatavilla 31.1.2025 https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/vaikuttavuustieto-sosiaalityon-tiedonmuodostuksessa-efecto2030

Kainulainen, S., & Juutinen, A.-M. (9.2.2017). Nuoren elämäntilanteen hahmottaminen 3X10D™ -mittarilla. HAMK Unlimited Scientific. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111991896

Kainulainen, S., & Paananen, R. (16.12.2021). Evaluating situation of life with the 3X10D survey – How reliable is the assessment? HAMK Unlimited Scientific. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460445

Kainulainen, S., Paananen, R., Ketola, R., & Porko, P. (2023). Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. (Diak Puheenvuoro 44). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130

Linnakangas, R., Paasio, P., Seppälä, U., & Suikkanen, A. (2015). Mitä mittarien käyttö voisi tarjota sosiaalityölle? Janus, 23(4), 405–415.

Paananen, R., Kainulainen, S., Wiens, V., & Zitting, J. (2025). Insights into digital guidance: Reliability of self-assessment in youth-oriented Zekki Service. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 16(4), 457–472. https://doi.org/10.23996/fjhw.144370

Pohjois-Savon hyvinvointialue. (i.a.). Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) tutkimushanke. Palva-tutkimushanke. Saatavilla 31.1.2025 https://pshyvinvointialue.fi/palva-tutkimushanke1

Salovaara, S., Silén, M., Vehko, T., Kyytsönen, M., & Hautala, S. (2020). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2020. (Raportti 10/2021). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-772-2

Salovaara, S. (2024). Tietojärjestelmät osana sosiaalityön tiedonmuodostusta. [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. (Acta electronica Universitatis Lapponiensis 383). Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-436-2

Uusikylä, P., Hyytinen, K., & Räkköläinen, M. (2021). Tuomarista maailmanparantajaksi: Arvioinnin muuttuva rooli kompleksisessa maailmassa. Teoksessa L.-A. Kihn, L. Oulasvirta, J. Ruohonen, J. Rönkkö, M. Urpilainen, & J. Wacker (toim.), Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa (s. 211–236). Tampere University Press. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202108186625

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092033