Satakunnan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen TKI-tiekartta rakennettiin yhteistyössä

Satakunnan sosiaali- ja terveysalojen TKI-toiminnan kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. Uudistus toi alueelle uuden merkittävän TKI-toimijan, Satakunnan hyvinvointialueen, ja muutti aiempia yhteistyörakenteita. Samalla nousi esiin tarve vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu ehdotti kesäkuussa 2023 TKI-tiekartan rakentamista Satakunnan hyvinvointialueelle Etelä-Savon TKI-tiekartan innoittamana. Hyvinvointialue ja monet alueen sosiaali- ja terveysalan TKI-toimijat halusivat olla mukana tiekartan rakentamisessa. Tämän pohjalta Satakuntaliitolle jätettiin hankehakemus, ja hanke käynnistyi helmikuussa 2024.

Alun perin TKI-tiekartta oli tarkoitus rajata vain sosiaali- ja terveysalaan. Erityisesti kuntien toiveesta tiekarttaan sisällytettiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Satakunnassa tarvitaan lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Satakunnan osuus Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on asukaslukuun nähden pieni. Vuonna 2023 Satakunnan väestöosuus oli 3,8 prosenttia ja viennin osuus 7,4 prosenttia, mutta tutkimus- ja kehittämismenot kattoivat vain 0,9 prosenttia. Julkisen ja korkeakoulusektorin osuus oli erityisen alhainen, vain 0,8 prosenttia. (Satakuntaliitto, 2024.)

Suurin osa maakunnan tutkimus- ja kehittämismenoista käytettiin Porin ja Rauman seutukunnissa, kun taas Pohjois-Satakunnan osuus oli hyvin pieni. Tilastoista ei voida erotella, kuinka suuri osuus tutkimuksesta ja kehittämisestä liittyy sosiaali- ja terveysalaan ja/tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. (Satakuntaliitto, 2024.)

Satakunnan TKI-toiminnan suurena haasteena on ollut eri toimijoiden välinen tiedonkulku. On tärkeää tietää, mitä kukin toimija tekee, millaisia hankkeita ja hankesuunnitelmia on meneillään sekä miten voidaan välttää päällekkäistä työtä. Tehokas tiedonvaihto auttaa suuntaamaan resurssit tarkoituksenmukaisesti maakunnan kehittämiseen.

Satakunnan TKI-toiminnan suurena haasteena on ollut eri toimijoiden välinen tiedonkulku.

Eräs satakuntalainen toimija kiteytti tilanteen näin: ”Satakunta on pieni maakunta, jolloin maakunnan toimijoiden ei kannata yksin touhuta, jos halutaan kilpailuetua suhteessa muihin maakuntiin ja kansallisesti.”

Myös Satakunnan TKI-sotetiekartta -hankkeessa osallistujat ovat toistuvasti korostaneet tiiviimmän yhteistyön tarvetta. Erityisesti yhteistyötä halutaan vahvistaa Satakunnan hyvinvointialueen, mutta myös oppilaitosten, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.

TKI-tiekartta rakennettiin työpajoissa

TKI-tiekartta rakennettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa viidessä työpajassa. Näihin osallistui yksi tai useampi edustaja 30 organisaatiosta. Erityisen tärkeää oli, että osallistujia saatiin niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmannelta sektorilta. Satakunnan hyvinvointialue osallistui jokaiseen työpajaan, mikä oli ratkaisevaa yhteisten suuntaviivojen luomisessa.

Kuvio 1. Työpajojen teemat aikajanalla.

Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin TKI-toiminnan painopisteitä ja rakenteita.

Toisessa työpajassa alueen organisaatiot esittelivät tutkimus- ja kehittämistoimintaansa ja Tampereen ammattikorkeakoulu kertoi sosiaali- ja terveysalan kansainvälisestä TKI-toiminnastaan. Lisäksi osallistujat saivat kertoa, mistä rahoituskanavista he ovat kiinnostuneita sekä mitä esteitä ja mahdollisuuksia he näkevät eri rahoitushauissa.

Hankkeen kolmannessa työpajassa muotoiltiin tiekartan visio, tavoitteet ja TKI-verkoston rakenne. Lisäksi työpajassa kuultiin työelämän edustajien kokemuksia opinnäytetyöyhteistyöstä ja etsittiin ratkaisuja siihen, kuinka opinnäytteet palvelisivat paremmin työelämää.

Neljännessä työpajassa osallistujat antoivat palautetta tiekartan luonnoksesta sekä keskustelivat TKI-verkoston viestinnästä ja vuoden 2025 painopisteistä.

Viimeisessä tilaisuudessa esiteltiin lähes valmis TKI-tiekartta ja kerättiin viimeisiä kehitysehdotuksia.

Työpajat järjestettiin pääosin Diakin Porin-kampuksella, ja kuhunkin osallistui noin 15–25 henkilöä. Viimeinen tilaisuus järjestettiin webinaarina, johon osallistui lähes 40 henkilöä. Hanketiimi koosti yhteenvedot työpajojen keskusteluista sekä sähköisestä kyselystä ja haastatteluista, joilla kartoitettiin maakunnan TKI-toimintaa ja saatiin palautetta tiekartasta.

Kansalliset tavoitteet ohjaavat TKI-toimintaa

Satakunnan sosiaali- ja terveysalojen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen TKI-tiekartta tukee osaltaan Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetyn tiekartan (2021) tavoitteita. Näillä suuntaviivoilla pyritään nostamaan tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tiekartan toimenpiteet lisäävät TKI-toiminnan määrää ja laatua sekä vahvistavat osaamiskeskittymiä ja ekosysteemejä, lisäävät tutkimus- ja kehittämistoimijoiden yhteistyötä sekä monipuolistavat julkisen sektorin roolia TKI-toiminnassa.

Tiekartassa on huomioitu myös terveysalan kansalliset linjaukset. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian 2020–2030 tiekartan (Valtioneuvosto, 2020) mukaan Suomi on panostanut merkittävästi terveyteen liittyvään tutkimukseen ja Suomella on mahdollisuus toimia alan TKI-toiminnan suunnannäyttäjänä. Tiekartassa on tunnistettu kolme keskeistä terveysalan toimenpidealuetta: 1) toimintaympäristö, 2) osaaminen sekä 3) kumppanuudet ja yhteistyö. Nämä ovat myös Satakunnan TKI-tiekartan painopisteitä.

Sitran (Lehto & Malkamäki, 2023) julkaiseman Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 -työpaperin mukaan vuonna 2030 Suomen terveydenhuolto on aidosti ennaltaehkäisevää ja yksilöllistä samalla kun kustannukset pysyvät hallinnassa. Tämä toteutuu terveys- ja sosiaalitietojen, digitaalisten ratkaisujen ja uusien teknologioiden nykyistä paremmalla hyödyntämisellä. Satakunnan TKI-tiekartta tukee tätä tavoitetta, mutta alueen kehitystä hidastaa Porin yliopistokeskuksesta puuttuva lääketieteellinen tiedekunta.

Lisäksi tiekartassa on otettu huomioon Satakunnan vuoden 2022–2025 maakuntaohjelman tavoitteet – erityisesti kehittämisteema ”hyvinvoivat satakuntalaiset”. Tiekartan kannalta olennaisia maakuntaohjelman kehittämislinjauksia ovat muun muassa ”edistetään hyvinvointitaloutta panostamalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta” ja ”edistetään hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja niiden tuotteistamista, osaamisen vahvistamista ja yrittäjyyttä”. Tänä vuonna Satakuntaliitto laatii maakuntaohjelman vuosille 2026–2029. TKI-verkoston on tärkeää huomioida ohjelman uudistetut tavoitteet ja kehittää tiekarttaa niiden mukaisesti.

Miten yhteistyötä voisi vielä kehittää?

Hankkeeseen osallistui laaja joukko organisaatioita, mutta yhteistyökumppaneita olisi voitu tavoittaa paremmin myös Porin ulkopuolelta. Porin-kampuksella järjestetyt työpajat olivat antoisia, mutta etätilaisuudet olisivat saattaneet houkutella osallistujia kauempaakin.

Työpajat tavoittivat Satakunnan suurimmat sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen TKI-toimijat, joten hankkeessa saatiin hyvä kokonaiskuva maakunnan TKI-toiminnasta.

Yritysten osallistuminen jäi kuitenkin vähäiseksi, vaikka niiden osuus Satakunnan tutkimus- ja kehittämismenoista on 72 prosenttia (Satakuntaliitto, 2024). Yritysyhteistyön vahvistaminen voisi edistää merkittävästi sosiaali- ja terveysalojen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen TKI-toiminnan kasvua.

Lähteet

Etelä-Savon maakuntaliitto. (22.6.2023). Etelä-Savon TKI-tiekartta 2030. Askelmerkit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvulle Etelä-Savossa. https://www.esavo.fi/resources/public/Tietoa-Etela-Savosta/Tiedotteet_uutiset/2023/Elo-joulukuu/Etela_Savon_TKI-tiekartta.pdf

Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekartta. (14.12.2021). https://okm.fi/documents/1410845/22508665/Kansallinen+tutkimuksen,+kehitt%C3%A4misen+ja+innovaatioiden+p%C3%A4ivitetty+tiekartta.pdf/b47931b4-3490-01a4-b2e2-83193329c5ef/Kansallinen+tutkimuksen,+kehitt%C3%A4misen+ja+innovaatioiden+p%C3%A4ivitetty+tiekartta.pdf?t=1639483581267

Lehto, P., & Malkamäki, S. (15.2.2023). Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030. (Sitra työpaperi). Sitra. https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2023/02/sitra-suomen-terveysalan-kasvun-ja-kilpailukyvyn-visio-2030.pdf

Satakuntaliitto. (22.11.2021). Satakunta-strategia. Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050. Satakunnan maakuntaohjelma 2022–2025. Älykkään erikoistumisen strategia 2021–2027. https://satakunta.fi/wp-content/uploads/2021/12/Satakunta-strategia-1.pdf

Satakuntaliitto. (2024). Satakunnan t&k-toiminnan tilannekuva 11/2024 [Julkaisematon käsikirjoitus].

Valtioneuvosto. (1.12.2020). Kestävää kasvua ja hyvinvointia – Tiekartta 2020–2023. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:33). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-520-7

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092020