Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa palvelujen kehittämistä ja parantamista. Minkälaisia mittareita vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty?
Vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää tietoa sekä yksilötason sosiaalisista ongelmista että niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Näiden todentamiseen on kehitetty erilaisia mittareita ja indikaattoreita, joita käytetään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Yksilötason mittarit
Yksilötason mittarit, kuten AVAIN- ja PROM-mittarit (esim. FIT), ovat tärkeitä työkaluja asiakkaiden hyvinvoinnin ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. Näitä mittareita käytetään erityisesti mielenterveys-, vammaispalvelu- ja lastensuojelutyössä.
AVAIN-mittarin tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaalityön vaikuttavuuden arvioimiseksi. AVAIN-mittarin lähtökohtana ovat asiakkaan omat tavoitteet ja elämäntilanne, joiden perusteella sosiaalityön menetelmät ja palvelut valitaan.
AVAIN-mittari ohjaa kokoamaan tietoa myös asiakkaan elämäntilanteesta (tilannetekijät), käytetyistä sosiaalityön menetelmistä ja asiakkaan käyttämistä palveluista, joilla on merkitystä vaikuttavuuden syntymisessä. AVAIN-mittari on integroitu sosiaalihuollossa osaksi työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. Mittari täytetään samalla, kun asiakassuunnitelma ja suunnitelman arvio tehdään. Suunnitelman laatimiseen tarvitaan asiakastietojärjestelmä, jonne tiedot tallentuvat. AVAIN-mittari on mukana uusimmissa asiakirjapäivityksissä.
Diakissa kehitetty 3X10D®- elämäntilannemittari on myös yksi esimerkki yksilötason mittareista. Se kokoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan asiakkaan elämänlaadusta. Se sisältää itsearviointikyselyn, joka toimii vertailukelpoisena keskustelun suuntaajana asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Kysely kattaa kymmenen elämänaluetta, joita voidaan tarkastella niin nykytilanteen kuin tulevaisuuden toiveiden näkökulmasta.
PROM-mittareista esimerkiksi EQ-5D-5L ja WHOQOL-BREF ovat laajasti käytettyjä elämänlaadun mittareita, jotka kattavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet.
Yhteiskuntatason indikaattorit
Yhteiskuntatason indikaattorit, kuten Kelan, THL:n ja Tilastokeskuksen rekisterit, tarjoavat laajempaa tietoa sosiaalipalvelujen vaikutuksista yhteiskuntaan. Näiden indikaattoreiden avulla voidaan seurata esimerkiksi työttömyyden, mielenterveysongelmien ja rikollisuuden kustannuksia.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi edellyttää yksilötason mittareiden ja yhteiskuntatason indikaattoreiden yhdistämistä.
Mittareiden käytön haasteet ja mahdollisuudet
Vaikuttavuuden mittaamisessa on useita haasteita, kuten tiedon toisiokäytön hitaus ja tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus. Kansallisen tason ratkaisuja tarvitaan tietojärjestelmätilanteen parantamiseksi ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi tarvitaan hyvinvointialuekohtaisia suunnitelmia ja koulutuksia tiedolla ohjaamista ja johtamista varten.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi edellyttää yksilötason mittareiden ja yhteiskuntatason indikaattoreiden yhdistämistä. Tämä mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja parantamisen asiakaslähtöisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla. Tehokkaat tietojärjestelmät ja kansallinen yhteistyö ovat avainasemassa vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kirjoitus pohjautuu Minna Kivipellon esitykseen Diakin Vaikuttavampi sote – kohti kestävää hyvinvointia -seminaarissa. Tekstin jäsennyksessä on hyödynnetty tekoälyä (Chat GPT ja Copilot).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092027