Vaikuttavuuden johtaminen: kestävä ja kokonaisvaltainen lähestymistapa

Vaikuttavuuden johtaminen on prosessi, jossa organisaatio johtaa sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten aikaansaamista systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Tavoitteena on maksimoida positiivisia vaikutuksia kustannusvaikuttavasti samalla välttäen ja vähentäen negatiivisia vaikutuksia.

Peruspilarit

Vaikuttavuuden johtaminen perustuu seuraaviin keskeisiin periaatteisiin:

• Strategian, hallinnon ja toimintojen integrointi: vaikuttavuuden johtaminen tulee integroida osaksi organisaation strategiaa ja hallintoa.
• Kestävä toiminta: toiminnan tulee olla ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää.
• Vaikutusten kokonaisvaltainen huomioiminen: kaikki vaikutukset tulee ottaa huomioon, ei vain taloudellisia.
• Sidosryhmien osallistuminen: sidosryhmät ja asianosaiset tulee ottaa mukaan päätöksentekoon.
• Tilannesidonnaisuus: toiminnan tulee olla joustavaa ja mukautua erilaisiin tilanteisiin.
• Avoimuus: toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää.

Hyödyt yhteiskunnalle

Vaikuttavuuden johtaminen siirtää painopisteen suoritedatasta vaikutusdataan, mikä mahdollistaa resurssien kohdentamisen kokonaistaloudellisuuden perusteella. Tämä johtaa usein oikea-aikaisempaan ja ehkäisevämpään toimintaan, mikä parantaa tuottavuutta, lisää inhimillistä hyvinvointia ja/tai parantaa ympäristön tilaa ja vähentää kestävyysvajetta. Palveluiden toimivuutta parannetaan jatkuvan oppimisen ja asiakastarpeiden perusteella.

Haasteita

Vaikuttavuuden johtamisen käyttöönotossa on myös haasteita, kuten ehkäisevän toiminnan seurannan vaikeus, poikkihallinnollisen datan käyttöönoton ongelmat ja budjetointikäytäntöjen lyhytjänteisyys ja siiloutuneisuus. Lisäksi investointilaskelmia tai kannattavuuslaskelmia ei aina tehdä, eikä välttämättä osata hyödyntää erilaisia rahoitusmarkkinoiden tarjoamia riskinjaon työkaluja. Nämä kaikki ohjaavat hallinnonalojen väliseen osaoptimointiin, mikä johtaa yhteisten varojen käytön tehottomuuteen.

Vaikuttavuuden johtaminen siirtää painopisteen suoritedatasta vaikutusdataan, mikä mahdollistaa resurssien kohdentamisen kokonaistaloudellisuuden perusteella.

Sijaishuolto esimerkkinä

Sijaishuollon kustannukset ovat suuret, noin miljardi euroa vuodessa. Suurista panostuksista huolimatta sijaishuollon asiakkaista työllistyy vain noin puolet 25 ikävuoteen mennessä. Lisäksi asiakkaiden elinajanodote on selvästi matalampi verrattuna muuhun väestöön. Tämä johtaa suuriin etuusmenoihin, sote-kustannuksiin ja menetettyihin verotuloihin yli koko työuran, mikä ihannetilanteessa olisi yli 40 vuotta.

Tampereella on pyritty ratkaisemaan ongelmaa vaikutusten hankinnan avulla, missä kaupunki maksaa vain saavutetuista tutkinnoista ja työllisyydestä aina 25 ikävuoteen asti (tavoitellut vaikutukset ovat siis toisen asteen tai korkeampi tutkinto ja työllisyys). Palvelukokonaisuutta, millä tavoitteeseen päästään, ei ole etukäteen määrätty, vaan palveluntuottajat muokkaavat palveluitaan sen mukaan mikä toimii ja mikä ei, monipuoliseen vaikutusdataan pohjautuen. Tavoitteena on, että sijaishuollon asiakkaista vähintään 80 prosenttia saisi vähintään toisen asteen koulutuksen, ja yhtä lailla korkeakoulutukseen ja työelämään pääsevien osuudessa tapahtuisi vastaavansuuruinen positiivinen muutos.

Kohti vaikuttavuusperusteista johtamista

Vaikuttavuuden johtaminen tarjoaa kestävän mahdollisuuden luoda merkittäviä hyötyjä sekä inhimillisen että taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua, missä painopiste siirtyy suoritteiden johtamisesta aikaansaatujen vaikutusten johtamiseen.

Muutoksen vaikuttavuusperusteisuuteen tulisi tapahtua koko julkisen hallinnon tasolla, sillä monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää useiden toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Se taas edellyttää yhteisiä, mitattavia tavoitteita, poikkihallinnollisen datan hyödyntämistä ja resurssiohjausta, joka mahdollistaa kokonaistaloudellisen toiminnan.

Kirjoitus pohjautuu Petri Hillin esitykseen Diakin Vaikuttavampi sote – kohti kestävää hyvinvointia -seminaarissa. Tekstin jäsennyksessä on hyödynnetty tekoälyä (Chat GPT ja Copilot).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092030