Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö vauhdittaa yhteiskunnallisia innovaatioita

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa toimia, jotka tuottavat mitattavia ja kestäviä muutoksia yhteiskunnassa. Ne vastaavat merkittäviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin. (YYO, 2022).

Sosiaalinen vaikuttavuus parantaa esimerkiksi haavoittuvien ryhmien asemaa tai elämänlaatua. Sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuus syntyy usein yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta. (Mulgan ym., 2007.)

Taloudellinen vaikuttavuus taas ilmenee esimerkiksi uusina työpaikkoina, alueellisen kilpailukyvyn parantumisena tai julkisen sektorin kustannustehokkaampina ratkaisuina. Resurssien tehokkaampi käyttö voi samalla lisätä hyvinvointia. (Pol & Ville, 2009.)

Ympäristöllinen vaikuttavuus perustuu ekologisesti kestäviin ratkaisuihin, kuten hiilijalanjäljen pienentämiseen tai luonnonvarojen viisaampaan käyttöön. Näillä toimilla on pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskunnan kykyyn sopeutua muutoksiin. (Geels, 2024.)

Yhteiskunnalliset innovaatiot ovat uusia, toimivia ideoita – palveluita, tuotteita, malleja, prosesseja tai strategioita – jotka etsivät yhteiskunnan tarpeisiin ja ongelmiin ratkaisuja, jotka ovat parempia kuin vakiintuneet vaihtoehdot. Niiden selkeänä tavoitteena on yhteinen hyvä ja parantunut hyvinvointi.

Yritysten rooli yhteiskunnallisina innovaattoreina

Yritykset ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämisessä. Ne ovat paitsi talouden moottoreita myös merkittäviä vaikuttajia sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämisessä.

Yritykset voivat tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin hyödyntämällä liiketoimintaosaamistaan, resurssejaan ja laajoja verkostojaan. Ne kehittävät innovaatioita, jotka liittyvät esimerkiksi kiertotalouteen, uusiin hyvinvointipalveluihin ja saavutettavuutta parantaviin teknologioihin.

Yhteiskunnallisten innovaatioiden menestyksekäs toteuttaminen vaatii strategista tavoitteellisuutta, jatkuvaa kehittämistyötä ja yhteistyötä monialaisissa verkostoissa.

Yrityksillä on myös vahvuuksia, jotka tekevät niistä erityisen vaikuttavia yhteiskunnallisten innovaatioiden toteuttajia. Ne tuntevat markkinoidensa tarpeet ja ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Tällainen asiakasymmärrys auttaa kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Yritykset voivat myös hyödyntää resurssejaan innovaatioiden testaamisessa ja laajentamisessa. Näin ne kykenevät luomaan ratkaisuita, jotka voivat tuottaa pitkäaikaisia hyötyjä niin liiketoiminnalle kuin yhteiskunnalle.

Yritykset voivat tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin hyödyntämällä liiketoimintaosaamistaan, resurssejaan ja laajoja verkostojaan.

Korkeakoulut edistävät yhteiskunnallisia innovaatioita

Korkeakouluilla on keskeinen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäjinä. Ne ovat osaamiskeskittymiä, jotka yhdistävät tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Korkeakouluilla on kolme kriittistä tehtävää innovaatioiden synnyttämisessä.

Ensimmäinen tehtävä on monialaisen yhteistyön edistäminen. Korkeakoulut voivat yhdistää eri tieteenalojen osaamista, kuten teknologisia innovaatioita ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia, käytännönläheisten ratkaisujen tuottamiseen. Tämä mahdollistaa kestävien toimintatapojen kehittämisen.

Toisena tehtävänä on innovaatioekosysteemien luominen. Korkeakoulut voivat toimia alustoina verkostoille, joissa yhdistyvät akateeminen tutkimus, yritykset, kolmas sektori ja julkinen hallinto. Verkostomainen toimintamalli edistää tiedon siirtoa ja yhteiskehittelyä sekä synnyttää uutta osaamista ja ratkaisuja.

Kolmantena tehtävänä on empatiaan perustuvan oppimisen ja johtamisen vahvistaminen (Nagler, 2024). Korkeakoulut voivat kouluttaa asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka osaavat yhdistää empaattisen ajattelun ja strategisen liiketoimintaosaamisen.

Nuoret odottavat työelämältä muun muassa hyvää ihmisläheistä johtamista, merkityksellisyyttä sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Yrittäjyys tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuden työllistyä omannäköisesti myös esimerkiksi sote-alalla (Taipale-Erävala ym., 2023; Pääkkö & Saarlahti, 2024).  Ammattikorkeakoululaissa mainitaan yrittäjyyskasvatus, mutta sen selkeämpi sisällyttäminen opintoihin vahvistaisi valmistuneiden työelämävalmiuksia riippumatta siitä, hakeutuvatko he palkkatöihin vai ryhtyvätkö yrittäjiksi.

Innovaatioiden ja yrittäjyyden tukeminen vaatii investointeja

Yhteiskunnallisten innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäminen vaatii korkeakouluilta investointeja, selkeitä strategisia tavoitteita ja uusia toimintamalleja.

Monialaisuuden tukeminen vaatii avoimia ja joustavia rakenteita sekä uusia pedagogisia ratkaisuja. Näiden avulla eri tieteenalojen asiantuntijat voivat tehdä saumatonta yhteistyötä.

Rahoitusta on kohdennettava uudelleen, jotta yhteiskunnallisia innovaatioita voidaan tukea tehokkaasti. Tämä tarkoittaa erityisrahoituksen ohjaamista niin tutkimukseen kuin innovaatioihin.

Ekosysteemiajattelun vahvistaminen auttaa korkeakouluja syventämään suhteitaan paikallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Käytännönläheiset oppimisympäristöt, joissa yhdistyvät tutkimus, työelämä ja yhteiskunta, ovat keskeinen osa tätä kehitystä.

Korkeakoulut hyötyvät panostuksesta innovaatioihin ja yrittäjyyteen

Investoinnit yhteiskunnallisiin innovaatioihin ja yrittäjyyteen vahvistavat korkeakoulujen taloudellista asemaa, yhteiskunnallista roolia ja koulutustarjontaa.

Innovatiiviset ratkaisut ja uudet liiketoimintamallit, kuten tutkimus- ja kehityshankkeet, luovat rahoitusmahdollisuuksia. Samalla ne tukevat korkeakoulujen alueellista ja kansainvälistä vaikuttavuutta.

Laajat kumppanuudet ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen kannalta. Yhteistyö lisää korkeakoulujen mahdollisuuksia saada kilpailtua rahoitusta ja vahvistaa korkeakoulujen roolia yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoina.

Opiskelijat hyötyvät panostuksesta innovaatioihin uusien oppimis- ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Tämä parantaa heidän työelämävalmiuksiaan ja ymmärrystään yhteiskunnallisista ilmiöistä. Samalla korkeakoulujen henkilökunta saa ajankohtaista tietoa työelämän tarpeista.

Korkeakoulujen menestys yhteiskunnallisten innovaatioiden edistäjinä riippuu niiden kyvystä uudistua ja tehdä monialaista yhteistyötä. Kun korkeakoulut sitoutuvat tähän kehitykseen, ne eivät vain vastaa ajankohtaisiin haasteisiin vaan myös rakentavat kestävämpiä tulevaisuuden toimintaympäristöjä.

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö luo kestäviä ratkaisuja

Yritysten ja korkeakoulujen yhdistämä osaaminen voi tuottaa yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yhteiskuntaa että taloutta.

Yritykset voivat tarjota pilotointiympäristöjä, joissa uusia ratkaisuja testataan ja kehitetään todellisessa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysasiantuntijoiden yhteistyö tuottaa tuoreita näkökulmia ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritykset ja korkeakoulut ovat riippuvaisia toistensa vahvuuksista. Yritykset hyödyntävät korkeakoulujen tutkimustietoa ja innovaatioalustoja, kun taas korkeakoulut saavat elinkeinoelämästä arvokkaita yhteyksiä ja resursseja.

Yhteistyö yhteiskunnallisissa innovaatioissa vahvistaa korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua kestävien ratkaisujen avulla. Samalla se tukee yrityksiä toimimaan muutoksen suunnannäyttäjinä.

Lähteet

Geels, F. (2024). The Multi-Level Perspective on Sustainability Transitions:  Background, overview, and current research topics . Cambridge Open Engage. doi:10.33774/coe-2024-c15gb This content is a preprint and has not been peer-reviewed.

L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Mulgan, G., Tucker, S., Ali, R., & Sanders, B. (2007). Social Innovation: What It Is, Why It Matters, and How It Can Be Accelerated. The Young Foundation.

Pol, E., & Ville, S. (2009). Social innovation: Buzz word or enduring term? The Journal of Socio-Economics, 38(6), 878–885.

Pääkkö, M., & Sääskilahti, M. (2024). Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-191-8

Taipale-Erävala, K., Ala-Rämi, K., & Eskola, L. (2023). Improving Youths’ Entrepreneurial Abilities to Strengthen the Future of Finland. Exploring Cities and Countries of the World. Volume 4. Nova science publishers. 131-154.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Yhteiskunnalliset innovaatiot. Saatavilla 10.2.2025 https://yyo.fi/tietopankki/yhteiskunnalliset-innovaatiot/

Yhteiskunnallisten Yritysten Osaamiskeskus. (2022). Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus? Saatavilla https://yyo.fi/ajankohtaista/mita-on-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus/

Tässä artikkelissa on käytetty ChatGPT 4.0 -tekoälysovellusta alun jäsentelyyn (käytetty 17.1.2025).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092023