Palveluintegraatio auttaa monialaista tukea tarvitsevia

Palvelujen integroinnista on puhuttu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen yhteydessä. Lyhyesti ilmaistuna integrointi tarkoittaa yhdentämistä, eheyttämistä tai liittämistä, ja sitä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. (Taskinen & Hujala, 2020; Mattila ym., 2021.)

Tässä artikkelissa jätetään hallinnolliseen integraatioon liittyvä keskustelu sivummalle ja tarkastellaan aihetta palveluja tarvitsevan ihmisen näkökulmasta. Tällöin puhutaan palveluintegraatiosta. Sillä tarkoitetaan yhtenäistä asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta, jossa asiakas saa palvelunsa oikea-aikaisesti ja saumattomasti tarpeidensa perusteella. Palveluintegraatiossa pyritään yhdistämään palvelujen eri osia tai vahvistamaan niiden välistä yhteistyötä. (Ylitalo-Katajisto, 2019, s. 32–33; Sinervo & Keskimäki, 2019.)

Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet melko hyvin integroituneita (Ylitalo-Katajisto, 2019, s. 43). Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistuksella pyrittiin edistämään palvelujen integraatiota entisestään, mikä ei ole kuitenkaan ollut helppoa. Integraatiota hankaloittaa erityisesti se, jos ihminen tarvitsee muitakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluja.

Ketkä hyötyvät palveluintegraatiosta?

Palveluintegraatio on tärkeää eri alojen palveluja tarvitseville. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaissairaat, päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaat sekä pitkäaikaistyöttömät. Kyse on siis ihmisistä, joilla on erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia, kuten toimeentuloon liittyviä, ongelmia. Heidän näkökulmastaan ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat palvelut olisi hyvä toteuttaa yhtenä kokonaisuutena. (Ylitalo-Katajisto, 2019; Taskinen & Hujala, 2020; Määttä, 2023.)

Palveluintegraatio edellyttää monien toimijoiden yhteistyötä. Esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien, kuten pitkäaikaistyöttömien, pakolaistaustaisten tai yksin kotona asuvien ikäihmisten, hyvinvointiongelmia ei korjata vain terveyspalveluilla. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveys-, koulutus- ja työllisyyspalvelujen, Kelan sekä järjestöjen välillä. (Vaarama & Mäki-Opas, 2020.)

Myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hyötyvät palveluintegraatiosta. Heidän tukitarpeensa kohdistuvat useisiin tahoihin, kuten sosiaali- ja terveys-, koulutus-, työllisyys- ja nuorisopalveluihin. Nuoren näkökulmasta palvelujärjestelmä saattaa näyttäytyä pirstaleisena, jolloin monialaista tukea tarvitseva voi jäädä ilman tarvitsemiaan palveluja. Syrjäytyminen nuorena liittyy usein siihen, että nuori jää palvelujen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle, mikä estää oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen tuen saamisen. (Vaarama & Mäki-Opas, 2020; Leskelä ym., 2022; Määttä, 2023.)

Palveluintegraatiota edistävät keinot

Yksi palvelunintegraatiota edistävä ratkaisu on palveluohjaajien tai asiakasvastaavien käyttö. He koordinoivat palvelut asiakkaan tarpeiden mukaisesti niin, että ne muodostavat asiakkaan näkökulmasta saumattoman palveluketjun. Kyse on eräänlaisesta tukihenkilöstä, joka ottaa vastuuta asiakkaan asioiden hoitamisesta ja eteenpäin viemisestä. Tämä vaatii asiakasvastaavalta hyvää koulutusta, riittäviä resursseja sekä toimivia yhteistyöverkostoja, jotta hän tuntee koko palvelujärjestelmän. (Taskinen & Hujala, 2020; Leskelä ym., 2022.)

Myös tavallisten työntekijöiden on hyvä tuntea eri alojen ammattilaisten tehtäviä, jotta he voivat auttaa useita palveluja tarvitsevia asiakkaita osana perustyötään. Tietämättömyys muiden ammattiryhmien työstä ja palvelutarjonnasta hidastaa palveluintegraatiota. Käytännössä integraation edistäminen tarkoittaa siis mahdollisuuksia tutustua toisten alojen tai organisaatioiden vastuualueisiin ja toimintatapoihin. (Kaihlanen ym., 2019.)

Palveluintegraation kehittämistä ei voi jättää yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden varaan, sillä yhteistyö voi kaatua henkilöstön vaihtuessa. Yhteistyölle tarvitaan selkeät, organisaatioiden yhdessä hyväksymät toimintatavat ja tiedonkulun kanavat. Näiden rakentaminen on organisaatioiden johdon vastuulla. Jotta yhteistyö olisi kestävää, johtajien on osoitettava sitä kohtaan aitoa kiinnostusta ja huolehdittava riittävistä resursseista. (Hujala ym., 2019; Mattila ym., 2021.)

Myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hyötyvät palveluintegraatiosta. Heidän tukitarpeensa kohdistuvat useisiin tahoihin, kuten sosiaali- ja terveys-, koulutus-, työllisyys- ja nuorisopalveluihin.

Pysyvä yhteistyöratkaisu on esimerkiksi eri palvelujen sijoittaminen samoihin tiloihin. Tällöin eri alojen työntekijöiden on helpompi konsultoida toisiaan ja asiakas saa tarvitsemansa avun ilman, että hänet lähetetään muualle. (Sinervo & Keskimäki, 2019; Kaihlanen ym., 2019.) Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat Jyväskylän ja Oulun nuorten Ohjaamot, joissa muun muassa nuoriso-ohjaajat, TE-asiantuntijat, päihde- ja mielenterveystyöntekijät sekä sosiaaliohjaajat työskentelevät yhteisissä tiloissa.

Reunalta-hanke edistää palveluintegraatiota

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Reunalta-hankkeessa yhtenä tavoitteena on edistää palveluintegraatiota Oulun seudulla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Oulun Diakonissalaitos ja Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja sen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset.

Hankkeessa tehdään muun muassa asiakastyötä nuorten parissa. Työntekijät hyödyntävät esimerkiksi Sovittava ohjaus -menetelmää, jossa yhtenä osa-alueena on asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeiden kartoittaminen sekä sopivien palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Työntekijät toimivat siis edellä mainittuina palveluohjaajina osana asiakastyötään.

Hankkeessa järjestetään myös koulutuksia ja työmenetelmien kehittämistyöpajoja eri alojen ammattilaisille. Olennaista on eri alojen kohtaaminen, mikä mahdollistaa toisiin ammattilaisiin ja heidän osaamiseensa tutustumisen. Tämä ruokkii ja vahvistaa yhteistyötä. (Hujala ym., 2019.)

Lisäksi organisaatioiden yhteistyötä kehitetään johtajille suunnatuilla yhteensovittavan johtamisen valmennuksilla. Niiden tarkoituksena on edesauttaa pysyvien yhteistyöverkostojen ja -rakenteiden syntymistä sujuvien palvelukokonaisuuksien mahdollistamiseksi (Määttä, 2023).

Palveluintegraatio hyödyttää lopulta kaikkia

Eri alojen ammattilaisten sekä organisaatioiden yhteistyön edistäminen ei ole helppoa, etenkään näinä aikoina, kun säästöpaineet koskettavat monia aloja. Palveluintegraatio on kuitenkin kaikkien etu. Esimerkiksi ammattilaisten kannalta on hyvä, että asiakkaat saavat palvelut sujuvasti ja tarpeidensa mukaisesti, jolloin turhat käynnit ja kirjaamiset vähenevät (Sinervo & Keskimäki, 2019).

Palveluja tarvitsevan näkökulmasta on inhimillistä, ettei häntä siirrellä ammattilaiselta toiselle niin, että oma tilanne on selitettävä yhä uudelleen. Oikea-aikainen apu ehkäisee myös ongelmien syvenemistä. Tämä on järkevää myös kansantalouden ja veronmaksajien näkökulmasta, sillä vaikuttavampi palvelujärjestelmä säästää resursseja.

Lähteet

Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, R., Karttunen, A. & Lammintakanen, J. (2019). Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka, 84(5–6), 592–600. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744444

Hautala, S. (21.2.2025). Sovittava ohjaus. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/sovittava-ohjaus

Kaihlanen, A., Laulainen, S., Niiranen, V., Keskimäki, I., Hietapakka, L. & Sinervo, T. (2019). ”Yrittäny vaan kestää pinnalla – tai sil pelastuslautalla”. Sote-henkilöstön näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten keskeltä. Yhteiskuntapolitiikka, 84(2), 152–164. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011849

Leskelä, R.-L., Käsmä, L., Jokiranta, V., Salonen, N., Valtakari, M., Yli-Koski, M. & Määttä, M. (2022). Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet. (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2022). Eduskunta.

Mattila, E., Kallio, T. & Saru, E. (2021). Sivistyksen ja soten yhteistyö kunnissa – askeleita kohti syvempää palveluintegraatiota. Hallinnon tutkimus, 40(3), 170–186. https://doi.org/10.37450/ht.101897

Määttä, A. (2023). Yhteensovittavalla johtamisella parempia palveluja. Teoksessa A. Nieminen (toim.), Yritysten muutoskyvykkyys – kohti sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (s. 51–63). (Diak Puheenvuoro 47). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-433-6

ODL. (i.a.). Reunalta. Saatavilla 27.3.2025 https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/reunalta/

Sinervo, T. & Keskimäki, I. (2019). Palveluintegraatiota käytännössä. Mikä edistää ja mikä estää integraatiota? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 425–433. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828759

Taskinen, H. & Hujala, A. (2020). Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (s. 47–75). Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Vaarama, M. & Mäki-Opas, T. (2020). Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun. Focus Localis, 48(4), 65–85.

Ylitalo-Katajisto, K. (2019). Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen. (Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1540). Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526224084

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092054