”Joudun usein työstämään muiden ennakkoluulot ennen kuin saan luvan olla yksilö”

Inga Angersaari tietää, mitä eriarvoisuus on, sillä hän havaitsee sitä niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Angersaari työskentelee Diakin asiantuntijana Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa, jonka tavoitteena on purkaa esteitä erityisesti romani- ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten koulutus- ja työelämäpoluilta. Angersaari on romani myös itse.

– Tulen usein kohdatuksi minulle uudessa paikassa aina ensin romanina ja vasta paljon myöhemmin omana itsenäni, naisena tai lasteni vanhempana. Tähänkin tottuu, enkä osaa edes enää odottaa aktiivisesti ympäristöstäni toisenlaista suhtautumista, hän sanoo.

Angersaari kokee, että hän joutuu usein pelkästään taustansa vuoksi kohtamaan kaikki romaniväestöön kohdistetut ennakkoluulot ja negatiiviset kokemukset, vaikkei niihin olisi itsellä osaa tai arpaa.

– Joudun aina lähtemään takamatkasta ja ensin työstämään muiden ennakkoluulot, ennen kuin saan ympäristöstäni luvan olla yksilö. Tämä on välillä raskasta, vaikka olen jo elämää nähnyt kohtalaisen paljon, Angersaari miettii.

– Voin vain kuvitella, miten raskasta tämä on monille romanilapsille ja -nuorille, joilla ei ole samankaltaisia puskureita torjua ympäristöstä nousevia asenteita kuin aikuisilla.

Angersaari haluaa tuoda näkyväksi romanien kokemaa syrjintää ja työskennellä sitä vastaan.

– On tärkeää saada eriarvoisuutta näkyville, sillä vaarana on, ettei valtaväestö näe sitä ja romaniväestö tottuu epätasa-arvoiseen kohteluun ja käytäntöihin, eikä osaa odottaa yhdenvertaisuutta, hän sanoo.

Koulutuksellista tasa-arvoa edistämässä

Romanien kohtaamassa syrjinnässä ei ole kyse muutamien yksilöiden kokemuksesta, vaan suuremmasta ilmiöstä. Syrjinnällä on pitkät juuret, mutta sen osoittaa myös tutkimus. Esimerkiksi romanilasten hyvinvoinnista tehdyt tutkimukset sekä vuodelta 2009 että vuodelta 2023 nostavat esille romanilasten kohtaaman syrjinnän ja kiusaamisen.

Romanien kohtaamassa syrjinnässä ei ole kyse muutamien yksilöiden kokemuksesta, vaan suuremmasta ilmiöstä.

Ennakkoluulot eivät aiheuta vain mielipahaa niitä kohtaavissa vaan heijastuvat monella tapaa myös yhteiskunnan rakenteisiin.

– Suomen perustuslaki sisältää syrjimättömyyden periaatteen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen on myös yhdenvertaisuuslakiin kirjattu korkeakoulujen ja viranomaisten velvoite. Silti yhdenvertaisuus ei usein edelleenkään toteudu esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässä, Angersaari toteaa.

Romanien koulutustaso on vuosikymmenien saatossa noussut. Tänä päivänä yli 80 prosenttia romanitaustaisista nuorista saa peruskoulun päättötodistuksen, mutta pääväestöön verrattuna romanien koulutuspolku on Suomessa edelleen lyhyt ja kapea. Korkeakoulutuksessa romanit ovat edelleen aliedustettu ryhmä.

Tähän haasteeseen tarttuu osaltaan myös Monikulttuuriset opintopolut -hanke. Itä-Suomen korkeakoulujen yhteishankkeessa tuetaan aliedustettuja ryhmiä, kuten romaneja ja maahanmuuttajia, kohti korkeakouluopintoja.

– Alkuperäinen idea hankkeeseen tuli romaneilta itseltään ja he ovat osa hankkeen kohderyhmää, Angersaari kertoo.

Hanketta toteutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa viiden korkeakoulun voimin. Hanke tarjoaa korkeakoulutukseen liittyvää tukea ja neuvontaa.

Angersaaren mukaan hankkeen aikana on useasti tullut esille, että korkeakoulu ei välttämättä ole ensisijainen koulutuspolku monelle romanille, jos lähiympäristöstä ei löydy esimerkkejä tai malleja koulutukselle. Myös niukka taloudellinen tilanne voi ohjata etsimään työtä opiskelun asemasta.

– On kuitenkin ihanaa kuulla monien tarinoita siitä, kuinka he sukunsa tai perheensä ensimmäisinä lähtevät rohkeasti korkeakouluopiskelun polulle, Angersaari sanoo.

Opettaja tukena

Sukunsa ensimmäinen yliopisto-opiskelija oli aikanaan myös Inga Angersaari itse. Lukihäiriön ja koulukiusaamisen kanssa kamppailleelle Angersaarelle käänteentekevää oli siirtyminen uuteen kouluun, Unescon suojelukouluun Kallaveden yläasteelle. Koulun kansainvälinen, lämmin ilmapiiri sekä kannustavat opettajat rohkaisivat myös Angersaarta opintielle.

– Uudessa koulussa yhtäkkiä romanitausta olikin positiivinen asia. Opettajat tulivat oppilaan taakse ja tukivat, hän muistelee.

Mieleen on jäänyt erityisesti eräs äidinkielenopettaja, joka pyysi Angersaarta pitämään esitelmän romaneista. Esitelmää saapui kuuntelemaan myös joukko koulun muita opettajia.

– Minulle se kertoi siitä, että opettajat uskalsivat tunnustaa, etteivät tiedä romaneista tarpeeksi ja halusivat tietää lisää, Angersaari muistelee.

Opettajien kannustuksella oli suuri merkitys. Sittemmin Angersaari päätyi opiskelemaan Itä-Suomen yliopistossa tuplamaisteriksi: tutkinnot löytyvät sosiaalipolitiikasta ja sosiaalityöstä. Hän on opiskellut myös opettajan pedagogiset opinnot ja näyttömestaritutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Syksyllä siintävät myös opinto-ohjaajan opinnot.

Käytännön tekoja oppilaitoksissa ja työelämässä

Omassa työssään Angersaari on nähnyt, että paitsi opettajien myös työnantajien kannustusta ja tekoja tarvitaan. Erityisesti asenteet kaipaavat tuulettamista.

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa on järjestetty koulutustilaisuuksia korkeakoulujen henkilökunnalle.

Angersaari toivoo käytännön kädenojennuksia niin työnantajilta kuin koulutuksen järjestäjiltä. Syrjintä voi näkyä romaninuorilla esimerkiksi vaikeutena saada työelämään tutustuttava TET-harjoittelupaikka.

– On surullista kuulla kertomuksia ja nähdä pettymys romanilasten ja -nuorten kasvoilla, jos ei saa edes TET-harjoittelupaikkaa. Samalla tiedän yhteiskuntatieteilijänä, kuinka tuhoisasti tämä voi vaikuttaa heidän hyvinvoinnin kokemukseensa ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa.

Myös korkeakoulut voisivat erillisvalinnoilla ja kiintiöillä tukea romanitaustaisten pääsyä korkeakoulutuksen piiriin, Angersaari pohtii.

– Romanit eivät voi yksinään ratkaista haastetta, vaan tarvitaan työnantajat ja muut yhteiskunnan toimijat ratkaisemaan pulmia. Haastetta ei tule tarkastella erillisenä asiana yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnallisena ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä.

”Pystyisitkö avaamaan oven romaniopiskelijalle harjoittelupaikan muodossa tai olemaan yksittäiselle romaniopiskelijalle mentori?”

Angersaari kehottaa jokaista miettimään, miten he voisivat osaltaan madaltaa kynnystä romanien osallisuudelle. Jokainen voi osallistua yhdenvertaisuuden rakentamiseen.

– Pystyisitkö avaamaan oven romaniopiskelijalle harjoittelupaikan muodossa tai olemaan yksittäiselle romaniopiskelijalle mentori?

Näkyviin tavallisina kansalaisina

Yhdenvertaisuus edellyttää paitsi syrjivien rakenteiden romuttamista myös romaniväestön näkemisen tasavertaisena ryhmänä yhteiskunnassa. Asenteisiin vaikutetaan myös median kautta.

Esimerkiksi Diakin viestinnässä romanit on tietoisesti otettu osaksi tavanomaista opiskelijakuvastoa – oli markkinoitava koulutus sitten mikä tahansa. Angersaari harmittelee, että monissa oppilaitoksissa ja virastoissa romanit eivät edelleenkään näy viestinnässä – muutoin kuin korkeintaan sisällöissä, jotka on räätälöity nimenomaan romaniväestöä ajatellen.

– Romanit eivät näy monestikaan mediassa tai organisaatioiden viestinnässä Suomessa tavallisen kansalaisen, kuntalaisen, palvelujen käyttäjän, opiskelijan tai työntekijän rooleissa. Romanit, kuten kaikki muutkin, kuitenkin kaipaavat tulla nähdyksi tavallisina ihmisinä.