Tarjottimella ruokaa ja mahdollisuuksia – Oulun Prikkakeskus yhdenvertaisuuden edistäjänä

Kuvittele tilanne, jossa jääkaappi on tyhjä, tilillä muutama euro, ja edessä häämöttää viikko ilman varmuutta seuraavasta ateriasta. Tämä on arkea tuhansille suomalaisille – lapsiperheille, yksinhuoltajille, eläkeläisille ja opiskelijoille, jotka joutuvat tinkimään ruoasta selviytyäkseen. Samaan aikaan Suomessa heitetään vuosittain pois  lähes 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa (Luonnonvarakeskus Luken arvio).

Vuodesta 2019 lähtien kehitetty ylijäämäruoan hyödyntämisen keskitetty Prikka-malli on ollut tienraivaaja yhdenvertaisen ja tehokkaan ruoka-avun, työllisyyden ja vapaaehtoistyön kehittämisessä. Toiminta on herättänyt laajaa kiinnostusta ja se palkittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2022 ravitsemusterveystekona. Prikkakeskus ei ainoastaan pelasta ja jaa ruokaa, vaan myös edistää yhdenvertaisuutta tarjoamalla työtä, tukea ja mahdollisuuksia niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

”Tuntuu, että täällä ruoka-apu on järjestetty niin, että se on oikeasti meille kaikille tarkoitettu. Se helpottaa sitä, ettei apua tarvitse hävetä.”

Prikka-hankkeiden jatkumo – vaikuttavaa kehittämistyötä

Hävikkiruoan hyödyntämisen mallia lähdettiin rakentamaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Oulun Prikka -esiselvityshankkeessa (2019–2020), koska haluttiin luoda uudenlainen toimintatapa, jonka avulla ruokahävikki saadaan Oulussa entistä laajemmin ja tehokkaammin talteen ja hyödynnetään ruoka-apuna aiempaa paremmin.

Vanha, hajautettu toimintatapa tarkoittaa sitä, että kukin ruoka-aputoimija hakee hävikkiruokaa yksittäisestä kaupasta. Keskitetyssä hävikkiruoan hyödyntämisen mallissa ylijäämäruoka kerätään eri lahjoittajilta (kaupat, tukut, koulut ym.) yhteen logistiikkakeskukseen, jossa se lajitellaan, tarkistetaan ja jaetaan edelleen ruoka-aputoimijoille ja heidän kauttaan asukkaille.

Ajatuksena oli, että Prikan toiminta ei keskity pelkästään elintarvikelogistiikkaan, vaan toiminta tukee heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä, toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeeseen sisältyi myös tavoite vähentää eriarvoistavia ruuan jakamisen käytäntöjä.

Toimintamallia rakennettiin aluksi Diakin luotsaamana, kaupungin, järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden yhteistyönä. Mallia otettiin muun muassa Vantaan hävikkiterminaalista ja Tampereen ruokapankista. Tuloksena oli suunnitelma Oulun hävikkiruoan logistiikkakeskuksesta ja verkostoyhteistyöstä, jota lähdettäisiin toteuttamaan seuraavassa Prikka-hankkeessa.

Prikka kiertoon – työllisyyden osallisuuden ja kiertotalouden kehittämishankkeen (ESR, 2021–2023) myötä avasi ovensa Oulun ensimmäinen hävikkiruoan logistiikkakeskus, Oulun Prikkakeskus. Hanketta lähti vetämään Helsingin Diakonissalaitos, osatoteuttajina Oulun kaupunki, Oulun Diakonissalaitos, Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

”Täällä sain ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunteen, että minusta voi olla hyötyä jossain. Nyt mietin jo, mitä voisin tehdä seuraavaksi.”

Euroopan sosiaalirahasto myönsi rahoituksen vielä kolmannelle hankkeelle, Prikka kiertoon 2023–2025, jotta menestyksekkäästi alkanutta toimintaa voidaan edelleen kehittää ja vakiinnuttaa. Toteuttajina toimivat edellisestä Prikka-hankkeesta tutut organisaatiot. Käynnissä nyt hankkeen viimeinen toimintavuosi, ja tavoitteena on saada  Prikkakeskuksen toiminnalle pysyvä rahoitus 1.1.2026 alkaen.

Yhdenvertaisempaa ruoka-apua keskitetyn mallin ansiosta

Prikkakeskus on niin sanottu hävikkiruoan logistiikkakeskus, myös termejä ”hävikkiterminaali” ja ”ruokapankki” voidaan käyttää.

Keskuksen autonkuljettajat noutavat arkisin Prikka-autoilla kauppojen, koulujen ja ruokatuotannon ylijäämäruokaa Prikkakeskukselle, jossa työntekijät ja vapaaehtoiset tarkastavat, lajittelevat ja varastoivat ruoat sekä keräävät lähtevät kuormat pakkauslistojen mukaisesti. Päivittäin keskuksella toimii noin 20–30 työntekijää – työkokeilijat, palkalliset työntekijät, vapaaehtoiset ja hanketiimi mukaan lukien. Ruoat toimitetaan koordinoidusti ja elintarviketurvallisesti oululaiseen ruoka-apuun.

Prikkakeskuksen läpi kulkee noin kymmenentuhatta kiloa ruokaa viikossa, ja Prikka-ruokaa saa viikoittain yli 3 000 oululaista. Osa ruoasta jaetaan ruoka-avussa kasseina, osa valmistetaan erilaisissa tilaisuuksissa nautittavaksi. Prikka-ruokaa jakavia ruoka-aputoimijoita on Oulun alueella kymmeniä: erilaisia yhdistyksiä, seurakuntia ja kunnallisia toimijoita. Ruoka-aputilaisuuksista ilmoitetaan sivustolla ruoka-apu.fi sekä toimijoiden omilla kanavilla.

”Prikka on tuonut elämääni rytmiä ja sisältöä. Ennen olin vain kotona, nyt minulla on paikka, jonne mennä ja ihmisiä, joita tavata.”

Keskitetyn mallin edut ovat moninaiset:

• Keskitetty malli mahdollistaa tehokkaan reittisuunnittelun, jolloin yksi auto voi kerätä ruokaa monista paikoista ja tuoda ne yhteen paikkaan lajiteltavaksi. Tämä säästää aikaa, resursseja ja vähentää ympäristökuormitusta.
• Myös ruoan lahjoittajille on helpompaa, kun yksi toimija hakee ruoat keskitetysti ja säännöllisesti usean eri toimijan tai satunnaisten ruoan hakujen sijaan.
• Koska Prikkakeskus hakee hävikkiruokaa monista eri kaupoista, tukkuvarastoista, leipomoista ja muista lahjoittajista, saadaan koostettua monipuolisia ruokakuormia ruoka-aputoimijoille.
• Keskitetty malli parantaa ruokaturvallisuutta, koska ruoka tarkistetaan, lajitellaan ja varmistetaan sen turvallisuus ennen kuin se lähtee ruoka-aputoimijoille.
• Keskitetty malli maksimoi hävikin hyötykäytön, koska kaikki saapuva ruoka pystytään lajittelun ansiosta ohjaamaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Ruoka, joka ei sovellu ruoka-apuun, voidaan ohjata eläintiloille eläinten ruoaksi.
• Ruoka-aputoimijoiden resurssit vapautuvat: toimijat voivat keskittyä ruoan jakamiseen ja yhteisötoimintaan, kun heidän ei tarvitse enää itse huolehtia ruoan hankkimisesta ja kuljetuksesta.
• Keskitetty malli takaa yhdenvertaisemman jakelun, sillä ruoka jaetaan tarpeen mukaan kaikille mukana oleville ruoka-aputoimijoille. Tämä varmistaa, että ruoka-apu tavoittaa laajemman joukon avuntarvitsijoita oikeudenmukaisemmin.

Kyselyiden mukaan Prikka-malli on lisännyt ruoka-avun arvostusta ja vähentänyt avunsaajien kokemaa leimautumista.

Lopputulos on se, että Prikan toiminta on kaikille osapuolille kannattavaa. Ruoka-apu on laadukkaampaa, tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa, mikä edistää yhdenvertaisuutta avunsaajien keskuudessa.

”Tämä on kuin iso perhe. Ilman tätä en varmaan kävisi juuri missään, ja se olisi todella yksinäistä.”

Työllistymisen mahdollisuuksia kaikille

Prikkakeskus ei ole vain logistiikan keskus – se on myös matalan kynnyksen työyhteisö, jossa ruoka toimii välineenä osallisuuden, työllistymisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Keskuksessa töitä voivat tehdä muun muassa:

• Työkokeilijat ja palkkatukityöllistetyt, jotka saavat arvokasta työkokemusta ja itseluottamusta.
• Kuntoutujat ja osatyökykyiset, joille tarjotaan joustavia ja turvallisia työtehtäviä omien voimavarojen mukaan.
• Opiskelijat ja harjoittelijat, jotka pääsevät tutustumaan elintarvike- ja logistiikka-alaan käytännössä.
• Vapaaehtoiset, joille toiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja yhteisön, johon kuulua.

Prikkakeskuksen työllistymismalli on matalan kynnyksen polku kohti avoimia työmarkkinoita. Monet täällä työkokeilussa olleet ovat siirtyneet myöhemmin koulutukseen tai pysyvään työhön, kun itseluottamus ja osaaminen ovat vahvistuneet.

Osallisuus ja hyvinvointi vahvistuvat

Työllistymismahdollisuuksien lisäksi Prikkakeskus on monille askel osallisuuteen ja hyvinvointiin. Yhteinen tekeminen, kannustava ilmapiiri ja uuden oppiminen vahvistavat osallistujien tunnetta siitä, että heillä on paikka, jossa he voivat olla osa yhteisöä.

Kyselyjen mukaan Prikkakeskuksessa työskentelevät vapaaehtoiset ja työntekijät kokevat toimintansa tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Osallistuminen tuo rytmiä arkeen, lisää sosiaalisia kontakteja ja vahvistaa kokemusta osallisuudesta. Erityisesti on korostettu sitä, miten turvallinen työympäristö ja kannustava yhteisö tukevat työelämätaitojen kehittämistä.

”Prikka ei ole vain ruokaa. Se on mahdollisuus.”

Osallisuutta mitanneet kyselyt osoittavat, että osallisuuden tunne kasvaa merkittävästi Prikkakeskuksen toimintaan osallistumisen myötä, erityisesti niiden kohdalla, jotka olivat mukana toiminnassa vähintään puoli vuotta. Hyvinvointimittaukset osoittavat, että Prikkakeskuksessa toimineiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten elämänlaatu on parantunut erityisesti itsetunnon, terveydentilan ja taloudellisen tilanteen osalta.

Yhdenvertaisuus on valinta

Oulun Prikkakeskus saa kiitosta monesta suunnasta: lahjoittajilta, Prikan työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta, työllisyystoimijoilta ja oppilaitosten yhteistyökumppaneilta, ruoka-aputoimijoilta ja ruoka-avun saajilta. Prikka kiertoon -hankkeet ja Prikkakeskus ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää ruoka-avun ja työllistämisen kautta. Keskitetty malli takaa ruoka-avun entistä tasapuolisemman jakautumisen, ja toiminta tarjoaa mahdollisuuksia niin työllistymiseen kuin osallisuuteen. Samalla se vähentää ruokahävikkiä ja edistää ekologista kestävyyttä.

Prikan toiminta osoittaa, että yhdenvertaisuus ei ole vain periaate – se on käytännön tekoja, jotka muuttavat ihmisten elämää paremmaksi.

Nostot ovat sitaatteja ruoka-avun asiakkailta ja vapaaehtoisilta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125728