Tsemppi-valmennus vahvistaa työttömien toimijuutta ja luo toivoa tulevaan

Diakoniatyössä tarvitaan uudenlaisia tavoitteellisia työmenetelmiä, joiden avulla voidaan osoittaa toiminnan aikaansaamia muutoksia. Tähän tarpeeseen vastaa Tsemppi-valmennusmalli. Tsemppi-valmennus perustuu ratkaisukeskeiseen ja tulevaisuuteen suuntaavaan työotteeseen. Työskentelyssä keskeistä ovat tämä hetki ja tulevaisuus. Valmennuksen alussa ja lopussa osallistuja täyttää kyselylomakkeen. Sen avulla seurataan valmennuksen vaikutuksia osallistujan toimintaan ja ajatteluun.

Tsemppi-valmennus haastaa ajattelua

Työttömyys, ulkopuolisuus tai yksinäisyys näkyvät myös diakoniatyön vastaanotoilla. Usein ihminen tavataan yksilötapaamisissa. Tsemppi-valmennus yhdistää yksilö- ja ryhmämuotoisen toiminnan. Se koostuu kahdesta yksilötapaamisesta ja kahdeksasta ryhmätapaamisesta. Ryhmämuotoisessa toiminnassa voidaan tavoittaa kerralla useampi samaa haastetta pohtiva ihminen. Vaikka Tsemppi-valmennus ei ole pohjimmiltaan vertaisryhmä, muiden osallistujien kokemusten ja oivallusten kuuleminen voi silti auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan omia mahdollisuuksia.

Joskus ihmisillä on taipumusta jäädä ajattelemaan, että tulevaisuus on väistämättä menneisyyden kaltainen. Tsemppi-valmennuksessa ajatusmalli käännetään toisin päin. Tulevaisuutta voi rakentaa tunnistamalla ne asiat omassa elämässä, joihin voi itse vaikuttaa.

Joskus ihmisillä on taipumusta jäädä ajattelemaan, että tulevaisuus on väistämättä menneisyyden kaltainen. Tsemppi-valmennuksessa ajatusmalli käännetään toisin päin.

Mennyt ei sanele tulevaa, vaan ihminen voi muuttaa tapaansa toimia ja ajatella. Tämä vaatii harjoittelua. Tsemppi-valmennuksessa jokaisella kahdeksalla ryhmätapaamisella on oma teemansa ja tavoitteensa, joihin paneudutaan ohjattujen tehtävien ja niiden purkamisen avulla.

Valmennus auttoi tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita

Valmennuksen kävi yhteensä 25 osallistujaa vuonna 2024. Valmennus vahvisti eniten osallistujien tunnetta siitä, että he pystyvät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita ja että elämällä on tarkoitus. Osallistujien mukaan suurimmat muutokset tapahtuivat omien vahvuuksien tunnistamisessa ja rohkeudessa katsoa tulevaisuuteen.

Pilottivalmennuksissa osallistujat olivat varsin suvaitsevaisia ja kannustavia toisiaan kohtaan. Tähän saattoivat vaikuttaa valmennuksen selkeät raamit ja mahdollisuus osallistua ryhmän pelisääntöjen määrittelyyn. Nämä luovat turvallista ilmapiiriä ja sitouttavat osallistujia.

Valmennus herätti osallistujissa kiinnostusta erilaisia työvaihtoehtoja, avoimia työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia kohtaan. Eräs osallistuja kommentoi, että hän näkee itsensä tulevaisuudessa oman ammattinsa edustajana. Työelämään tai opiskelemaan paluu, tai toisaalta oman paikan löytäminen kokemusasiantuntijana tai vapaaehtoistehtävissä vahvistaa osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta.

Avoimissa palautteissa osallistujat kertoivat valmennuksen olleen turvallinen hetki ja paikka hahmottaa selkeämmin omaa tilannetta. Ryhmätapaamiset koettiin merkittävinä: ne olivat tuoneet rakennetta viikkoon ja tarjosivat mielekkään yhteisön.

Uudenlaisia mahdollisuuksia diakoniatyöhön

Diakoniatyöhön Tsemppi-valmennusmalli tarjoaa tavoitteellisen työmenetelmän, joka toteutetaan työparin kanssa. Työpari voi olla esimerkiksi järjestön työntekijä, vapaaehtoinen tai kokemusasiantuntija. Mallin avulla voidaan myös rakentaa uutta monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi se voisi soveltua osaksi sosiaalista kuntoutusta.

Valmennuksessa ohjaajan rooli on auttaa osallistujaa tunnistamaan vahvuuksia ja voimavaroja, jotka ovat vieneet hänen elämäänsä myönteiseen suuntaan. Kysymyksillään ohjaaja herättelee uusia näkökulmia ja ratkaisuja, jotka vahvistavat osallistujan tulevaisuusajattelua ja erilaisia tulevaisuuskuvia. Samalla osallistujan toivo vahvistuu, ja hän alkaa luottaa siihen, että omaa tulevaisuutta voi rakentaa itse pienin askelin. Vaikka mennyttä ei voi muuttaa, siihen voi vaikuttaa muuttamalla omaa suhtautumistaan.

Yksilötapaamisessa osallistuja kohdataan omine tavoitteineen ja merkityksellisenä ihmisenä. Ryhmätapaamisissa hän saa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Parhaimmillaan tavoitteellinen, eteenpäin suuntautuva ohjaus luo tilan, jossa osallistujan kasvuprosessi kohti uutta ajattelua ja toimintaa voi alkaa.

”Valmennuksessa oli tärkeää omien toiveiden tarkentuminen, mikä auttaa tulevaisuuden suunnittelussa.” (Osallistujan palaute, 2024.)

Lähteet

Keskitalo, E., & Vuokila-Oikkonen, P. (2018). Voimavaralähtöisyys sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksenä. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen (toim.), Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (s. 84–96). (Diak työelämä 13). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0

Korhonen, A., & Sajalin, H. (2024). Tsemppivalmennuksen Osallistujan työkirja. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-439-8

Meyers, S. (2007). Solution-focused approaches. Russel House Publishing.

Mäkelä, M., Karjalainen, J., & Parkkinen, M. (2022). Tulevaisuuskuvat: merkitykset, roolit ja käyttötavat tulevaisuudentutkimuksessa. Teoksessa H.-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki & M. Pöllänen (toim.), Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (s. 297–312). (Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022).

Raivio, H. (2018). Sosiaalinen kuntoutus voimavaraistamisena -toivon ja muutoksen näkökulma. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen (toim.), Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (s. 97–117). (Diak työelämä 13). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1

Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125733