Työnohjauksen merkitys sijaishuollossa – miesohjaajien kokemuksia

Työnohjaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden reflektoida omaa työtään, saada tukea haastavissa tilanteissa ja kehittää ammatillista osaamistaan. Lisääntyneen työhyvinvoinnin lisäksi työnohjaus edistää työssä jaksamista ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi työntekijöiden työhyvinvoinnilla voi olla suora vaikutus sijaishuollon lasten hyvinvointiin, sillä hyvinvoiva työntekijä pystyy tarjoamaan parempaa tukea ja hoivaa lapsille.

Tavoitteena uutta tietoa työhyvinvoinnista sijaishuollossa

Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavan Työhyvinvointia lastensuojelun sijaishuoltoon -hankkeen eli TESSI-hankkeen kanssa työstetyn opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä sijaishuollon miesohjaajien kokemuksia työnohjauksen merkityksestä. Teresa Kilpeläisen ja Maria Niskajärven (2025) opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko työnohjauksen avulla parantaa työhyvinvointia ja millaista työnohjausta miesohjaajat kaipaavat työhyvinvoinnin tueksi.

Lastensuojelun sijaishuollossa tarvitaan sekä mies- että naisohjaajia.  Tämä tutkielma rajattiin miesohjaajiin, sillä heidän työhyvinvointinsa tutkimisesta löytyi vähän aikaisempaa tietoa Pohjois-Pohjanmaalta. Miesohjaajien työhyvinvoinnin kokemuksen tutkiminen on tärkeää, koska heidän kokemuksensa ja tarpeensa voivat olla erilaisia tai saada erilaisia painotuksia verrattuna naispuolisiin kollegoihin. Rajaus oli oleellista tämän tutkielman tavoitteen kannalta.

Laadullinen aineisto

Laadullinen kartoitustutkielma toteutettiin Webropol-alustalla kyselynä, joka lähetettiin Pohjois-Pohjanmaan sijaishuollon yksiköiden miesohjaajille keväällä 2025. Tutkielman osallistujat vastasivat kyselyyn anonyymisti. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä.

Vastaukset jaettiin eri teemoihin: työnohjauksen hyödyt, työhyvinvoinnin edistäminen sekä laadukas työnohjaus ja työnohjaaja. Aineisto koostui kuuden miesohjaajan vastauksista, ja tutkielmassa kiinnitettiin huomio vastausten laatuun, ei määrään.

Tukea työhön ja hyvinvointiin

Tutkielma osoitti, että miesohjaajat kokevat työnohjauksen merkityksellisenä ja työhyvinvointia tukevana. Kaikki vastaajat kokivat työnohjauksen järjestyvän omalla työpaikallaan riittävän usein, eikä kukaan kaivannut työnohjauksen lisäämistä.

Tutkielma osoitti, että miesohjaajat kokevat työnohjauksen merkityksellisenä ja työhyvinvointia tukevana.

Miesohjaajat kokivat työnohjauksen antavan tukea haastavien asiakastilanteiden käsittelyyn, ohjaustyöhön sekä yhteisten asioiden käsittelyyn työryhmän kanssa. Tutkimustulosten perusteella sijaishuollon työnohjausta toteutetaan säännöllisesti ryhmäohjauksena, ja aiheet valikoituvat työyhteisön tarpeista.

Säännölliselle ja laadukkaalle työnohjaukselle tarvetta

Työnohjauksen järjestäminen säännöllisesti on suositeltavaa, sillä se tukee työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista. On tärkeää, että työnohjaus on laadukasta ja vastaa työntekijöiden tarpeisiin. Työnohjausta kannattaa järjestää sellaisessa muodossa, joka tukee työyhteisöä. Ohjaus voi olla esimerkiksi ryhmäohjausta, jolloin työntekijät voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Lisäksi työnohjausta tulisi tarjota riittävän usein, jotta työntekijät saavat jatkuvaa tukea ja voivat käsitellä ajankohtaisia haasteita. Työnohjaajien tulisi olla ammattitaitoisia ja pystyä luomaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät voivat avoimesti keskustella työhön liittyvistä asioista.

Työnohjaus näyttäytyy tärkeänä työkaluna sijaishuollon miesohjaajien työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemisessa. Oletus on, että säännöllinen ja laadukas työnohjaus voi merkittävästi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, mikä on erityisen tärkeää vaativassa ja emotionaalisesti kuormittavassa työssä.

Jatkotutkimusaiheita

Tämän tutkielman pohjalta tulevissa jatkotutkimuksissa olisi perusteltua syventää ymmärrystä työnohjauksen vaikutuksista eri näkökulmista. Yksi kiinnostava näkökulma voisi olla työnohjauksen vaikutus naisohjaajien työhyvinvointiin vertaamalla heidän kokemuksiaan miesohjaajien kokemuksiin. Tällainen vertailu voisi tuoda esiin sukupuolten välisiä eroja ja erityistarpeita työnohjauksessa. Lisäksi olisi hyödyllistä tarkastella työnohjauksen pitkäaikaisvaikutuksia seuranta- tai pitkittäistutkimusten avulla. Näin saataisiin tietoa siitä, miten työnohjaus vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä pysymiseen ajan kuluessa.

Myös erilaisten työnohjausmallien vertaileva tutkimus voisi tuottaa arvokasta tietoa siitä, mitkä menetelmät ovat erityisen toimivia sijaishuollon kontekstissa. Samalla olisi tärkeää selvittää, miten työnohjaus vaikuttaa asiakastyöhön – erityisesti siihen, millaisia seurauksia sillä on sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja saamalleen tuelle. Lisäksi esihenkilöiden näkökulma ansaitsisi tarkempaa huomiota: laadullinen tutkimus työnohjauksen merkityksestä esihenkilöiden omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen voisi valaista heidän tukitarpeitaan ja rooliaan työyhteisön hyvinvoinnin edistäjinä.

Lähteet

Kilpeläinen, T., & Niskajärvi, M. (2025). ”Asiat eivät jää mieleen pyörimään”: sijaishuollon miesohjaajien kokemuksia työnohjauksesta. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosionomi, diakoniatyö (AMK), Sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö (AMK). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116282

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125748