Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen haastaa yksilöä, työnantajia ja yhteiskuntaa
Vuoden 2024 päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki on herättänyt laajaa huolta ja se on haastanut monen aikuisopiskelijan arkea. Lakkautuspäätös on laittanut monet aikuiset harkitsemaan opiskelemaan ryhtymistä uudestaan, ja päätös on voinut jopa poistaa mahdollisuuden opiskella kokonaan. Nyt kun aikuiskoulutustuki on poistettu ilman korvaavaa mallia, kysymys kuuluu: miten pidämme työikäiset mukana muuttuvassa työelämässä ilman, että kouluttautuminen jää vain harvojen etuoikeudeksi?
Elokuun 2024 jälkeen aikuiskoulutustukea ei ole myönnetty uusiin opintoihin, ja tämä päätös on osunut kovaa moniin työssä oleviin aikuisopiskelijoihin (Kela, 2024). Aikuiskoulutustuki ei ollut pelkkä rahallinen apu, vaan se oli väylä osaamisen kehittämiseen, työelämässä pysymiseen ja jopa alanvaihtoon. Aikuiskoulutustuki on ollut monelle työntekijälle mahdollisuus pysähtyä, hengittää ja lisätä työhyvinvointiaan. Aikuiskoulutustuki antoi mahdollisuuden jäädä opintovapaalle ilman, että toimeentulo romahti.
Etlan tutkimuksen mukaan aikuiskoulutukseen osallistuminen lisää työllisyyttä ja ansioita. Tämä koskee erityisesti vähän koulutettujen aikuisia. (Kauhanen & Räisänen, 2021.) Moni on aikuiskoulutustuen turvin päivittänyt ammattitaitoaan, suorittanut tutkinnon loppuun tai kouluttautunut kokonaan uudelle alalle – usein aloille, joilla on huutava pula osaajista, kuten hoitoalalle, opetusalalle tai varhaiskasvatukseen (Nykäri, 2024; SuPer, 2024).
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeutti jatkuva osaamisen kehittämistä
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä mahdollisuus opintovapaan aikaiseen toimeentuloon kapeni. Hallitus ei ole esittänyt tilalle mitään korvaavaa tukimallia, joka ottaisi huomioon erityisesti työelämässä jo olevien aikuisten koulutustarpeet. Useat järjestöt, kuten STTK ja Terveydenhoitajaliitto, ovat varoittaneet, että ilman tukea koulutukseen hakeutuminen vähenee erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joilla jo ennestään on työvoimapula (Nousiainen, 2024; Saarinen & Hakala, 2024).
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen tuloksena voi olla se, että entistä harvempi uskaltaa irrottautua palkkatyöstään kouluttautumista varten – etenkään ne, joilla ei ole varaa jäädä opintovapaalle ilman taloudellista tukea. Aikuiskoulutustuen lakkautus ei vaikuta vain yksilön koulutuksellisen valinnanvapauden toteutumiseen, vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan osaamistason kehitykseen. Päätöksellä voi olla pidemmällä aikavälillä vakavia seurauksia.
Suomessa puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä työuran varrella. Työelämä muuttuu nopeasti, ja osaamisen vanheneminen koskee yhä useampaa ihmistä ja ammattialaa. Etlan tutkimuksessa todetaan, että aikuiskoulutukseen sijoittaminen voi tuottaa selkeitä hyötyjä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle (Kauhanen & Räisänen, 2021). Miten voimme edistää elinikäistä oppimista, jos emme tarjoa siihen konkreettisia välineitä ja tukea?
Aikuiskoulutustuen lakkautus ei vaikuta vain yksilön koulutuksellisen valinnanvapauden toteutumiseen, vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan osaamistason kehitykseen.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heijastaa yhteiskunnan arvovalintoja. Keitä haluamme tukea? Ketkä saavat mahdollisuuden kouluttautua, kehittyä ja pysyä mukana työelämässä? Ilman aikuiskoulutustukea osa ihmisistä jää väistämättä tämän kehityksen ulkopuolelle – ei siksi, ettei intoa tai motivaatiota olisi, vaan siksi, ettei heillä ole siihen enää varaa. Kun aikuinen opiskelija ei pääse päivittämään osaamistaan, menetämme mahdollisuuden vastata työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Koulutusmahdollisuuksien kapeneminen vain harvojen oikeudeksi ei ole vain yksilön menetys, vaan se on myös yhteiskunnan tappio. Lopulta maksamme tästä enemmän niin työnantajina, palvelun käyttäjinä kuin veronmaksajinakin (Nykäri, 2024).
Työnantajalla voi olla merkittävä rooli opiskelun tukemisessa
Nykyajan työelämä vaatii jatkuvaa oppimista, ja monille aikuisopiskelijoille opiskelu työn ohessa on keino kehittää osaamistaan ja edetä urallaan.
Työnantajan tarjoama joustavuus voi olla ratkaisevassa asemassa opintojen onnistumisessa. Liukuva työaika, etätyömahdollisuudet ja osa-aikatyö voivat helpottaa opintojen ja työn yhdistämistä ilman, että työntekijän hyvinvointi kärsii. Kun työntekijä pystyy panostamaan opiskeluunsa ilman kohtuutonta stressiä, myös työssä jaksaminen ja työmotivaatio säilyvät parempana.
Organisaatiot, jotka panostavat työntekijöidensä kouluttautumiseen, voivat kouluttautumisen mahdollistamisella parantaa työilmapiiriä ja henkilöstön sitoutumista. Kun työnantaja osoittaa arvostavansa oppimista ja kehittymistä, työntekijät kokevat itsensä tärkeäksi osaksi organisaatiota. Tämä voi vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja lisätä työtyytyväisyyttä. Aikuisopiskelijalle tämä tarkoittaa myös rohkaisua ja ymmärrystä, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä opintojen edistymisen kannalta.
Monet työnantajat näkevät työntekijöiden kouluttautumisen ensisijaisesti kustannuksena, mutta todellisuudessa se on investointi tulevaisuuteen. Uusi tieto ja osaaminen voivat tuoda organisaatioon innovaatiota ja kehittää toimintaa. Lisäksi koulutettujen työntekijöiden osaaminen hyödyttää suoraan työnantajaa ja voi parantaa organisaation kilpailukykyä. Aikuisopiskelijan näkökulmasta työnantajan tarjoama tuki, kuten koulutusbudjetti tai mahdollisuus suorittaa opintoja osittain työajalla, voi olla merkittävä helpotus ja motivaatio jatkaa opiskelua loppuun saakka.
Työn ja opiskelun yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta oikeilla rakenteilla ja työnantajan tuella se voi onnistua ilman suuria haasteita. Kun työnantaja mahdollistaa joustavan työnteon, tukee oppimista ja näkee sen arvon, kaikki osapuolet hyötyvät. Miten Sinun organisaatiossasi tuetaan työn ja opiskelun yhdistämistä?
Arjen hyvinvointi edistää opiskelua
Aikuisopiskelun ja työn yhdistäminen vaatii uudenlaista arjen rakentamista. Opiskelun ja työelämän yhteensovittamisessa tärkeää on ajankäytön huolellinen ja realistinen suunnittelu ja oman jaksamisen huomioiminen. Jaksamista tukevat hyvät rutiinit, terveellinen ravitsemus, riittävä liikunta, ulkoilu ja uni. On hyvä suunnitella säännöllisiä rentoutumishetkiä ja pitää huolta, että välillä on vapaapäiviä sekä työstä että opiskelusta. Työaika, opiskeluaika ja vapaa-aika on tärkeää erottaa toisistaan. Herkästi voi käydä niin, että aikuisopiskelija hoitaa opiskeluun liittyviä tehtäviä työn ja vapaa-ajan ohessa. Työn alla on liian monta asiaa yhtä aikaa, eikä vapaa-aika ole silloin palauttavaa.
Opiskelu vaatii myös perheeltä ymmärrystä ja tukea. On tärkeää sopia yhdessä, milloin hoidetaan arkiset asiat, kuten kotitöiden tekeminen. Arjessa voi auttaa keskeneräisyyden hyväksyminen – tehdään se, mikä ehditään tehdä. Opiskelu ei kuitenkaan kestä paria vuotta kauemmin.
Jos keho alkaa näyttää stressin tai uupumisen merkkejä, siihen on hyvä reagoida heti. Silloin kannattaa miettiä opintojen keventämistä tai olisiko työssä mahdollista tehdä osittaista työaikaa. Helpotusta usein tuo myös huolten jakaminen yhdessä ystävien tai opiskelutovereiden kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa myös mahdollisuus keskusteluun ammattilaisten, esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon psykologin kanssa.
Opiskelu tarjoaa merkityksellisyyttä
Koulutuksen tukeminen tulisi nähdä investointina yksilön hyvinvointiin myös siitä näkökulmasta, että työläydestään huolimatta opiskelu antaa paljon. Opiskelu haastaa ajattelua ja tarjoaa uusia näkökulmia työhön. Lisä- ja uudelleenkouluttautuminen laajentaa työllistymismahdollisuuksia, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella nykyistä työtä uuden osaamisen ja uuden innon kautta. Uusi osaaminen mahdollistaa uudenlaiset onnistumisen ja merkityksen kokemukset myös tutussa tai jopa tylsäksi käyneessä työssä. Onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemukset ovat merkittävässä roolissa työhyvinvointia. Työelämän näkökulmasta opiskelu motivoi työntekijää ja parantaa työtyytyväisyyttä.
Aikuisopiskelu aloitetaan yleensä sisäisen motivaation vauhdittamana ja osaaminen liitetään laajempaan elämänkokemukseen. Sisäisen motivaation vuoksi mieli on myös valmis vastaanottamaan uutta tietoa ja hyödyntämään sitä työelämässä. Uudelle opitulle tiedolle löytyy heti käytännön yhtymäkohtia työelämässä kertyneen työkokemuksen avulla. Motivaatio yleensä myös syntyy selkeistä työelämässä etenemiseen liittyvistä ajatuksista, jolloin koulutusta aiotaan myös hyödyntää, eikä se mene hukkaan. Aikuisopiskelu tarjoaa myös mahdollisuuden yhteisöön, uusiin ihmissuhteisiin ja verkostoitumiseen.
Mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä keskeisiin asioihin on yksilön hyvinvointia merkittävästi tukeva arvo. Ihminen viettää kolmasosan arjestaan töissä ja on inhimillistä toivoa, että työ tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä. Kun työ ei tarjoa merkityksellisyyden tunteita, voi opiskelu olla ratkaisu kaivattuun muutokseen työelämässä.
Lähteet
Kela, Kansaneläkelaitos. (24.5.2024). Kela ei enää myönnä aikuiskoulutustukea uusiin opintoihin elokuusta 2024 alkaen. Kela. Saatavilla 16.5.2025 https://www.kela.fi/ajankohtaista/kela-ei-enaa-myonna-aikuiskoulutustuen-lainatakausta-uusiin-opintoihin-elokuusta-2024-alkaen?utm_source=chatgpt.com
Kauhanen, M., & Virtanen, H. (15.12.2021). Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla). Saatavilla 16.5.2025 https://www.etla.fi/julkaisut/kannattavatko-investoinnit-aikuiskoulutukseen/
Nykäri, P. (9.1.2024). Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen pahentaisi sote-, kasvatus- ja opetusalojen henkilöstön työvoimapulaa entisestään. Soste. Saatavilla 16.5.2025 https://www.soste.fi/lausunto/aikuiskoulutustuen-ja-vuorotteluvapaan-lakkauttaminen-pahentaisi-sote-kasvatus-ja-opetusalojen-henkiloston-tyovoimapulaa-entisestaan/?utm_source=chatgpt.com
Nousiainen, R. (2024). Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaarantaisi työntekijöiden oikeuden elinikäiseen oppimiseen. STTK. Saatavilla 16.5.2025 https://www.sttk.fi/2024/01/05/aikuiskoulutustuen-lakkauttaminen-vaarantaisi-tyontekijoiden-oikeuden-elinikaiseen-oppimiseen/
Saarinen, A., & Hakala, A. (11.1.2024) Terveydenhoitajaliitto vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Terveydenhoitajaliitto. Saatavilla 16.5.2024 https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ajankohtaista/terveydenhoitajaliitto-vastustaa-hallituksen-esitysta-lakkauttaa-aikuiskoulutustuki/
SuPer. (2024). Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Saatavilla 16.5.2025 https://www.superliitto.fi/artikkelit/superin-paavola-aikuiskoulutustuen-lakkauttaminen-heikentaisi-merkittavasti-sote-alan-henkiloston-saatavuutta/
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125759