Lapsiperheiden sosiaaliohjaus tarjoaa varhaista tukea perheille

Suomessa on pyritty vuosien ja vuosikymmenten ajan lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen palvelujen lisäämiseen. Varhaisen tuen tarve tunnistetaan, ja se on sisällytetty poliittisiin ohjelmiin, kuten hallitusohjelmiin (esim. Kalmari & Vuorenmaa, 2025, s. 243–247; Valtioneuvosto, 2023, s. 33–34). Tärkeänä pidetään sitä, että lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan tukea riittävän varhain – ennen pulmallisten elämäntilanteiden vaikeutumista – niin sanotusti matalan kynnyksen palveluna.

Varhaisen tuen palvelujen lisäämisessä ei ole kuitenkaan onnistuttu riittävän hyvin asiakkaiden eikä sosiaalialan tai muiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta. Vaikka varhaisen tuen palvelut ovat aiempaa helpommin saatavilla, palveluissa on edelleen väliinputoajia. Väliinputoajiksi jäävät erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmaiset nuoret ja heidän perheensä. (Pitkänen ym., 2024, s. 64–72).

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä sosiaalihuollon perhepalvelut ovat yhdenmukaistuneet alueellisesti, mutta asiakkaiden palvelutarpeet eivät silti tyydyty riittävästi (Kalmari & Vuorenmaa, 2025, s. 244–245). Tässä tilanteessa sosiaaliohjauksen ammattilaiset voivat tarjota tärkeää varhaista tukea perheille vaikeissa elämäntilanteissa.

Lapsiperheiden sosiaaliohjaus on yhteistyötä perheen kanssa

Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin lukeutuu erilaisia lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvointia, toimintakykyä ja voimavaroja lisääviä toimintoja (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 2024; ks. myös L 1301/2014 14. §). Esimerkiksi Helsingin kaupunki on keskittänyt lasten ja perheiden palvelut perhekeskuksiin. Se järjestää lapsiperheille muun muassa sosiaalineuvonnan, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön sekä lastensuojelun palveluja. (Helsingin kaupunki, i.a.-a-e.)

Lapsiperheiden sosiaaliohjaus on tavallisesti määräaikainen palvelu alle 18-vuotiaiden lasten perheille. Se perustuu yhdessä perheen kanssa tehtyyn arvioon tuen tarpeista. Sosiaaliohjaaja työskentelee perheen kodissa tai muussa sovitussa paikassa ja suunnittelee tapaamisten tavoitteet ja sisällöt. (Helsingin kaupunki, i.a.)

Sosiaaliohjauksen keskeisiä työmuotoja ovat neuvonta, ohjaus ja tuki. Sosiaaliohjaaja etsii perheen kanssa uusia näkökulmia ja ratkaisuja sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja perheen kuormittavaksi kokemaan elämäntilanteeseen. Hän kannustaa ja tukee perhettä muutoksessa. Perheelle rakennetaan heidän tarpeitaan vastaava palvelukokonaisuus, ja heitä ohjataan palvelujen käytössä. (Helsingin kaupunki, i.a.; Keski-Suomen hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Vantaa-Keravan hyvinvointialue, i.a.; Helminen, 2022, s. 59–71; Pekkarinen & Kuusela, 2024, s. 27.)

Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen tavoitteena on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa ja vanhemmuudessa sekä edistää vanhempien jaksamista. Lisäksi pyritään vahvistamaan perheenjäsenten välisiä suhteita ja niiden toimivuutta sekä lujittamaan perheen elämänhallintaa, toimintakykyä ja voimavaroja. (Helsingin kaupunki, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Satakunnan hyvinvointialue, i.a.; Vantaa-Keravan hyvinvointialue, i.a.)

Sosiaaliohjauksessa käytetään ratkaisu- ja voimavaralähtöisiä työmenetelmiä. Perheen ja ohjaajan yhdessä tekemillä valinnoilla pyritään lieventämään tai estämään perheen elämää hankaloittavia pulmia. Neuvonnan, ohjauksen ja tuen lisäksi palveluohjaus on olennainen osa lapsiperheiden sosiaaliohjausta. Perheen lapsia, nuoria ja vanhempia tukevan palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää tavallisesti monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. (Helminen, 2022, s. 59–71.)

Lapsiperheiden kokemukset sosiaaliohjauksesta ovat myönteisiä

Lapsiperheen arjen sujuvuus voi rakoilla eri elämäntilanteissa. Pikkulapsiperheessä arjen kuormittavuutta voi lisätä esimerkiksi lapsen hajanainen unirytmi (Riikonen, 2022). Myös murrosikäisen lapsen päivärytmin sirpaloituminen, asetettujen rajojen kyseenalaistaminen ja koulunkäynnin vaikeudet voivat haastaa jaksamista. Lisäksi erilaiset muutokset, kuten vanhempien ero, vaikuttavat lasten ja aikuisten toimintakykyyn ja voimavaroihin. (Helsingin kaupunki, i.a.) Lapsiperheillä on tuen tarpeita moninaisissa elämäntilanteissa.

Lapsiperheiden sosiaaliohjausta on käsitelty ammattikorkeakoulujen sosionomiopiskelijoiden opinnäytetöissä (ks. Taulukko 1). Niiden mukaan sosiaaliohjauksen on perustuttava asiakaslähtöisyyteen, ja perheen kanssa työskentelyyn on varattava riittävästi aikaa. Sosiaaliohjauksen on oltava myös matalan kynnyksen palvelu, joka on helposti saatavilla. (Pölkki, 2022; Meling & Strellman, 2015.)

Taulukko 1. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksesta tehdyt opinnäytetyöt.

Asiakkaiden mukaan lapsiperheiden sosiaaliohjaus on helposti saavutettavissa ja oikea-aikaista. Asiakkaat kokevat sen suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja sujuvaksi. Sosiaaliohjauksessa on myös otettu huomioon perheen yksilölliset tarpeet, ja he ovat saaneet tarvitsemaansa sosiaalista ja henkistä tukea. (Mehto, 2022.)

Lisäksi lapsiperheet kokevat, että sosiaaliohjauksessa toteutuu osallisuus (Mehto, 2022; Olkinuora & Suokas, 2014). Osallisuuden kokemusta vahvistavat tunne kuulluksi tulemisesta sekä elämäntilanteen ja palvelutarpeiden yksilöllisestä huomioimisesta. Osallisuuden tunnetta lujittaa myös se, että perheen huoliin suhtaudutaan vakavasti ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa työskentelyn aikana tehtäviin ratkaisuihin. Sosiaaliohjauksessa osallisuuden kokemusta voidaan lisätä käyttämällä sekä vuorovaikutteisia että toiminnallisia työmenetelmiä. (Suokas, 2014.)

Osallisuuden kokemusta vahvistavat tunne kuulluksi tulemisesta sekä elämäntilanteen ja palvelutarpeiden yksilöllisestä huomioimisesta.

Sosiaaliohjaus kaipaa monialaista yhteistyötä ja selkeämpiä käytäntöjä

Vaikka lapsiperheiden sosiaaliohjauksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa tukeen, palvelua ja sen käytäntöjä on myös kehitettävä. Lapsiperheiden varhainen tuki on sosiaalihuollossa liikaa sosiaalityöntekijöiden vastuulla, eikä sosiaalihuollon muita ammattilaisia ja monialaisia verkostoja hyödynnetä riittävästi (Pitkänen ym., 2024, s. 100–109).

Perheiden tuen tarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti vaatii monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Tätä tarvitaan esimerkiksi julkisen ja kolmannen sektorin, kuten järjestöjen ja seurakuntien välillä. Lisäksi yhteistyö on tärkeää varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen ammattilaisten kesken. (Pitkänen ym., 2024, s. 100–109, s. 146–148.)

Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen asema ja rooli tarvitsevat myös selkeyttämistä perheiden varhaisen tuen palvelujen kokonaisuudessa (Pölkki, 2021). Lisäksi sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparimallia sekä sosiaaliohjauksen eri vaiheiden työmenetelmiä on kehitettävä. Tämä edistää työskentelyn suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. (Suontausta, 2020; Olkinuora & Suokas, 2014; Pölkki, 2021.)

Lapsiperheiden sosiaaliohjauksesta tarvitaan lisää tutkimustietoa

Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat jossain määrin parantuneet. Kuitenkin perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset kokevat, että yhteinen näkemys eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja sen toimivuudesta puuttuu. Tämä heikentää perheiden tarpeiden kokonaisvaltaista huomioimista. (Pitkänen ym., 2024, s. 64–72; vrt. Kalmari & Vuorenmaa, 2025, s. 243–247.)

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja on kehitettävä edelleen, ja sosiaaliohjaus ansaitsee tässä kokonaisuudessa oman paikkansa. Lainsäädäntö määrittää sosiaaliohjauksen perheille annettavaksi neuvonnaksi, ohjaukseksi ja tueksi, jonka tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä osallisuutta (L 1301/2014 16. §). Jotta sosiaaliohjaus voi kehittyä omaleimaisena palvelumuotona perhesosiaalityön ja perheohjauksen rinnalla, tarvitaan lisää tutkimustietoa sen käytännöistä ja menetelmistä (Pekkarinen & Kuusela, 2024, s. 26–31).

Lähteet

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Helsingin kaupunki. (i.a.-a). Erityinen tuki perhesosiaalityön asiakkaille. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/tukea-lapselle-nuorelle-ja-perheelle/erityinen-tuki-perhesosiaalityon-asiakkaille

Helsingin kaupunki. (i.a.-b). Lapsiperheiden sosiaalineuvonta. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/tukea-lapselle-nuorelle-ja-perheelle/varhaisen-tuen-sosiaalipalvelut/lapsiperheiden-sosiaalineuvonta

Helsingin kaupunki. (i.a.-c). Lapsiperheiden sosiaaliohjaus. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/tukea-lapselle-nuorelle-ja-perheelle/varhaisen-tuen-sosiaalipalvelut/lapsiperheiden-sosiaaliohjaus

Helsingin kaupunki. (i.a.-d) Lastensuojelu. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/lastensuojelu

Helsingin kaupunki. (i.a.-e). Perhekeskukset. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/perhekeskukset

Kalmari, H., & Vuorenmaa, M. (2025). Sosiaalihuollon perhepalvelut. Teoksessa L.-K. Tynkkynen, S. Paatela, A.-M. Aalto, I. Keskimäki, E. Nykänen, M. Peltola, T. Sinervo, T. Tammi & M. Viita-aho (toim.), Tilannekuvia hyvinvointialueilta. Muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina (s. 243–248). (Raportti 3/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-459-8

Keski-Suomen hyvinvointialue. (i.a.). Lapsiperheiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 14.4.2025 https://www.hyvaks.fi/palvelumme/lapsiperheiden-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus

L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. (i.a.). Lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Saatavilla 24.3.2205 https://www.luvn.fi/fi/palvelut/perhekeskus/lapsiperheiden-sosiaalipalvelut

Mehto, M. (2022). Helsingin perhekeskusten sosiaalineuvonnasta lapsiperheiden sosiaaliohjaukseen. Asiakkaiden kokemuksia palveluprosessista [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214894

Meling, M., & Strellman, M. (2015). Ylisukupolvisuus toimeentulotukityössä. Sosiaaliohjaajien työskentely perheiden kanssa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275074

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (26.2.2024). Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut

Olkinuori, N., & Suokas, J. (2014). Osallisuutta vahvistava sosiaaliohjaus. OTE-projektiin osallistuneiden nuorten ja vanhempien kokemuksia [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502092025

Pekkarinen, A., & Kuusela, M. (2024). Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitys. Pirkanmaan hyvinvointialue. Saatavilla 24.3.2025 https://pirha.cloudnc.fi/download/noname/%7B9313fef7-c6d4-47d4-979b-cae7b474e0db%7D/52043

Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N., Kortelainen, J., Koski, N., & Stenvall, J. (2024). Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-392-0

Pölkki, K. (2021). Sosiaaliohjaus työmuotona perheiden kanssa tehtävässä varhaisen tuen työssä [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090517450

Riikonen, A. (2022). ”Kaikki voi hirveän paljon paremmin, kun nukutaan paremmin”. Uniohjauksen koetut vaikutukset Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen perheissä [Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118655

Satakunnan hyvinvointialue. (i.a.). Lapsiperheiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 14.4.2025 https://satakunnanhyvinvointialue.fi/palvelut/lapset-nuoret-ja-perheet/lapsiperheiden-sosiaalipalvelut/lapsiperheiden-sosiaalityo-ja-sosiaaliohjaus/

Suontausta, P. (2020). Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparityö [Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090920310

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Vantaa-Keravan hyvinvointialue. (i.a.). Lapsiperheiden sosiaaliohjaus. Saatavilla 14.4.2025 https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/lapsiperheiden-sosiaaliohjaus

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125763