Juttutyyppi  Artikkeli

Varhaiskasvatuksen sosionomeja tarvitaan

Syyskuussa 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä syntyi varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä. Nyt varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisesta osaamisesta on tehty kuvaus. Osaamisessa korostuvat sekä lapsiryhmässä työskentely että lapsen huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö.

Suomalaiset ovat luottaneet sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden toimivuuteen (Muuri & Manderbacka 2014, 264–266). Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on kuitenkin hieman laskenut. Säröjä on esimerkiksi luottamuksessa palvelujen saatavuuteen (Kestilä & Karvonen 2019).

Myös varhaiskasvatuspalveluja pidetään tärkeinä, ja lasten vanhemmista palveluiden saatavuus on hyvä. Kun lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä, hän voi luoda kaverisuhteita, ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat vanhempien osallisuuden työelämässä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014).

Varhaiskasvatuspalvelut, erityisesti päiväkotitoiminta, ovat olleet uutisotsikoiden vakioaiheita alkuvuonna 2019. Vanhempien luottamus varhaiskasvatuspalveluihin on ollut koetuksella.

Vanhempien luottamus varhaiskasvatuspalveluihin on ollut koetuksella.

Luottamuksen säröilystä kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisotsikko ”Äiti kyllästyi vaihtuviin sijaisiin”. Uutisessa äiti kertoo henkilöstön vaihtumisesta kolmevuotiaan lapsensa päiväkotiryhmässä. ”Ovi käy kuin läpiveto olisi”, siteerataan äitiä uutisessa. (Hakkarainen 2019.)

Uutisen tilanne ei ole varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukainen. Varhaiskasvatuksessa tulee ”toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa”, varhaiskasvatuksen tulee ”tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä”, ja varhaiskasvatuksessa tulee turvata ”mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä” (L 540/2018, 3§).

Tavallisesti vanhemmat kokevatkin yhteistyön toimivan varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. He kokevat tulleensa kuulluiksi. Sekä vanhempien että lasten osallisuudella voisi olla kuitenkin suurempi rooli varhaiskasvatuksessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014).

Varhaiskasvatuksen henkilöstön rekrytointihaasteet

Varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat ovat kohdanneet pulmia henkilöstön rekrytoinnissa. Ammattibarometrin mukaan lastentarhanopettajista eli nykyisistä varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa lähes koko maassa.

Pula on erityisen suuri viidellä alueella, esimerkiksi Uudenmaalla ja Varsinais-Suomessa (Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, TE-toimisto. Ammattibarometri. Lastentarhanopettaja). Vanhemmat ovatkin olleet huolissaan varhaiskasvatuksen suurista lapsiryhmäkoista, henkilökunnan vähäisyydestä ja sijaisjärjestelyjen toimivuudesta (Opetus- ja kulttuuriministeriä 2014).

Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa lähes koko maassa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön rekrytoinnin vaikeuksien lisäksi oman haasteensa tuo henkilöstön vaihtuvuus. Esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n tekemän varhaiskasvatuksen jäsenkyselyn mukaan 72 prosenttia kyselyyn vastanneista (= 1037) oli harkinnut alan vaihtamista. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset olivat pohtineet alan vaihtoa, koska heistä palkka ei vastaa työn vaativuutta, lapsiryhmien tulisi olla kooltaan kohtuullisempia ja työhön tarvitaan lisää resursseja: tekijöitä ja välineitä (Taloustutkimus Oy 2018).

Varhaiskasvatuksen henkilöstön rakentuminen

Varhaiskasvatuslaki (L 540/2018) tuli voimaan 1.9.2018. Laki muuttaa esimerkiksi päiväkotien henkilöstörakennetta siten, että päiväkodilla on johtaja (31§).

Lisäksi päiväkodissa voi hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä työskennellä varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänimikettä käytetään aikaisemman lastentarhanopettajan tehtävänimikkeen sijasta. Varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi tehtävänimike ja tehtävä (L 540/2018, 26§, 27§, 37§).

Varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi tehtävänimike ja tehtävä.

Viimeistään elokuussa 2019 sosionomi (AMK) -tutkinnon opinnot aloittanut ja ne 31.7.2023 mennessä suorittanut opiskelija saa pätevyyden toimia varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin tehtävässä (L540/2018, 75§).

Sosionomi (AMK) -tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Edellä mainittujen pätevyyksien saaminen edellyttää 60 opintopisteen laajuisten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintojen suorittamista. Syyskuussa 2019 ja tämän jälkeen sosionomin (AMK) opinnot aloittavat voivat saada vain varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden. (L 540/2018, 75§.)

Henkilöstörakenteen ja tehtävänimikkeiden muuttuminen varhaiskasvatuksessa, erityisesti päiväkodeissa, aiheuttaa ammattialalla työskentelevissä sosionomeissa (AMK) ja tämän tutkinnon suorittamista harkitsevissa epävarmuutta, joka näkyy muiden vaihtoehtojen pohdintana. He kysyvät: ”Mikä on tehtäväni ja työurani, mitkä ovat ammatilliset etenemismahdollisuuteni varhaiskasvatuksessa?”

Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus

Vuonna 2013 julkaistussa Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa -raportissa todetaan, että sosionomin (AMK) koulutus antaa hyvän ymmärryksen yhteiskunnan muutoksista ja niihin vastaamisesta.

Sosionomin (AMK) koulutus antaa hyvän ymmärryksen yhteiskunnan muutoksista ja niihin vastaamisesta.

Julkaisussa todetaan, että koulutuksessa painotetaan perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi koulutuksessa korostetaan verkostomaista sekä monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Koulutuksessa on olennainen rooli myös erilaisiin työmuotoihin ja -käytäntöihin perehtymisellä sekä niiden uudistamisella. Koulutuksessa tulisi kuitenkin vahvistaa lapsuuden muutosten tarkastelun ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan sisältöjen osuutta. (Karila, Harju-Luukkainen, Juntunen, Kainulainen, Kaulio-Kuikka, Mattila, Rantala, Ropponen, Rouhiainen-Valo, Sirén-Aura, Goman, Mustonen & Nylund-Smeds 2013, 107–108.)

Varhaiskasvatuksessa sosionomit (AMK) edistävät lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukevat perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2017, 14). Koulutus antaa sosionomille (AMK) sekä pedagogiset taidot tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista että valmiudet työskennellä perheiden kanssa. Sosionomi tekee kasvatusyhteistyötä vanhempien kanssa, osallistuu vanhempien rinnalla lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen (Happo 2008, 102–103; Marttila 2016, 57).

Sosionomi (AMK) -koulutuksessa muodostuva osaaminen rakentuu sekä sosiaali- että varhaiskasvatuspalveluiden tuntemisesta ja niiden yhteistoiminnan kehittämisestä. Lisäksi sosionomeilla on erityistä osaamista vastata lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja erityisen tuen tarpeisiin. Heillä on erityistä osaamista myös perheiden kanssa tehtävään työhön (Happo 2008, 104; Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017, 105; ks. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2017, 15; Talentia. Sosionomin (AMK) erityisosaaminen ja vastuut varhaiskasvatuksessa).

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä

Edellä jo todettiin, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimike ja tehtävä ovat uusia (L 540/2018, 27§). Vuonna 2017 julkaistussa raportissa Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030 on esitys varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävästä.

Julkaisun esityksen mukaan varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu lapsiryhmän hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Hän osallistuu myös lapsiryhmän ja laajemman kasvatusyhteisön toiminnan arviointiin ja kehittämiseen yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa. Hänen vastuullaan on moniammatillinen verkostoyhteistyö (Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017, 88).

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävästä ei ole rakentunut yleistä ja yhteistä, valtakunnallista kuvausta. Tehtävää kuvataan yhdellä lauseella hallituksen esityksessä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liitettäviksi laeiksi: ”Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvassa näkyisi etenkin sosionomin koulutuksen tuottama osaaminen moniammatillisen yhteistyön rakenteiden toteuttamisessa, perheiden palveluohjauksessa sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa” (HE 40/2018 vp, 27§).

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävästä ei ole rakentunut yleistä ja yhteistä, valtakunnallista kuvausta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry organisoi 14.1.2019 laaja-alaisen kokouksen, joka pohjusti varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisen osaamisen määrittelyä. Kokoukseen osallistui Arenen ja ammattikorkeakoulujen edustajien lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön, Kuntaliiton, Kuntatyönantajien, Hyvinvointiala HALI ry:n, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n, Lastentarhanopettajaliiton, Talentian ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n edustajia (yhteensä 21 henkilöä).

Kokouksessa perustettiin työryhmä jäsentämään varhaiskasvatuksen sosionomin ammattilista osaamista. Työryhmä työskenteli, ja ”lapsi syntyi”.

Sosionomi (AMK) -tutkintoa järjestävät ammattikorkeakoulut ovat määritelleet yhdessä tutkinnon kompetenssit (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2017, 10–12). Vuoden 2019 alkupuolella työskennellyt työryhmä laati kuvauksen varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisesta osaamisesta (Ahonen, Helminen, Huhtala, Hynönen, Katajisto, Koivisto, Lahtinen, Nevanen Setälä, Sutton & Wessman 2019) siten, että kuvauksen taustalla ovat sosionomi (AMK) -tutkinnon kompetenssit.

Varhaiskasvatuksen sosionomi työskentelee lapsiryhmässä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa, dokumentoida ja arvioida varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa yhteistyössä varhaiskasvatuksen muun henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa tunnistaa ja arvioida lasten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijöitä sekä vahvistaa lapsen ja perheen hyvinvointia oikein kohdennetuilla palveluilla ja tuella. Hän osaa käyttää perhetyön ja lastensuojelun osaamistaan varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa yhteistyössä muun henkilöstön kanssa dokumentoida, arvioida ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, varhaiskasvatustoimintaa ja toimintakulttuuria sekä monialaista yhteistyötä. Hän osaa soveltaa esimies- ja alaistaitoja sekä tiimityötaitoja varhaiskasvatuksessa sekä toimia monialaisissa verkoissa ja johtaa monialaista verkostoyhteistyötä (Ahonen ym. 2019).

Ensimmäinen kuvaus varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisesta osaamisesta on tehty. Työnantajien ja -tekijöiden välissä prosesseissa laaditaan tehtävänkuvauksia, joissa määritellään varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävän tarkoitusta, sisältöä ja tehtäväkokonaisuuksia. Nyt laadittu kuvaus ammatillisesta osaamisesta antaa perusteita jäsentää varhaiskasvatuksen sosionomin kyvykkyyttä ja pätevyyttä tehtäväkuvauksia laadittaessa.

Osaamisen jäsentäminen jatkuu

Vuonna 2013 ilmestyneen Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa -julkaisun suosituksissa todetaan, että sosionomi (AMK) -opiskelijoiden tulee tehdä päätös varhaiskasvatuksen tehtäviin suuntautumisesta opintojen alussa, ja että ammattikorkeakoulujen tulee vahvistaa heidän uraohjaustaan (Karila ym. 2013, 108). Laadittu kuvaus varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisesta osaamisesta on käytettävissä niin sosionomi (AMK) -tutkinnon opetussuunnitelmien kehittämisessä kuin uraohjauksessa varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi ja asetti ajalle 14.2.2019–31.12.2020 Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin. Foorumi tekee ehdotuksia muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja koulutuspoluista (Opetus- ja kulttuuriministeriö. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi). Näin varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisen osaamisen jäsentäminen jatkuu.

Ammattikorkeakoulujen, kuten Diakonia-ammattikorkeakoulun, tahtotila on, että varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisesta osaamisesta käydään neuvotteluja ammattikorkeakoulujen ja varhaiskasvatuksen työnantajien kesken, jotta tutkinnon työelämävastaavuus pysyy vahvana. Tämä tukee myös sosionomi (AMK) -opiskelijoiden uraohjausta varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Jari Helminen. Jari Helminen (YTT) työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan yliopettajana. Hänen kiinnostuksen kohteita ovat sosiaalialan ammatillinen työ ja osaaminen sekä sosiaalialan asiantuntijuuden rakentuminen.

Lähteet

Ahonen, A., Helminen, J., Huhtala, K., Hynönen, I., Katajisto, M., Koivisto, M., Lahtinen, J., Nevanen, S., Setälä, A., Sutton, K & Wessman, C. (2019). Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa – varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillinen osaaminen. (työpaperi) Saatavilla https://dialogi.diak.fi/wp-content/uploads/sites/8/2019/05/Varhaiskasvatuksen_sosionomi_15032019_LOPPUESITYS.pdf

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren, Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Helsinki: Arene. Saatavilla http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428

Happo, I. (2008). Sosionomin (AMK) osaaminen ja osaamishaasteet varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa L. Viinamäki (toim.), 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä (s. 99–109). (Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008). Kemi: Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Viinamaki_A_2_2008.pdf

Hakkarainen, J. (9.3.2019). Äiti kyllästyi vaihtuviin sijaisiin. Helsingin Sanomat, s. A37.

HE 40/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liitettäviksi laeiksi. Saatavilla https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_40+2018.pdf

Karila, K., Harju-Luukkainen, H., Juntunen, A., Kainulainen, S., Kaulio-Kuikka, K., Mattila, V., Rantala, K., Ropponen, M., Rouhiainen-Valo, T., Sirén-Aura, M., Goman, J., Mustonen, K., & Nylund-Smeds, A. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Korkeakoulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013. Helsinki: Korkeakoulujen arviointineuvosto. Saatavilla https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0713.pdf

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf

Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) (2019). Suomalaisten hyvinvointi 2018. (Teema 31). Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Marttila, M. (2016). Sosiaaliohjaus varhaiskasvatustyössä. Julkaisussa J. Helminen (toim.). Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä, s. 56–70. Helsinki: Edita.

Muuri, A. & Manderbacka, K. (2014). Suomalaisen hyvinvointivaltion kannatusperustan ulottuvuudet. Teoksessa M. Vaarama, S. Karvonen, L. Kestilä, P. Moisio & A. Muuri (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2014, s. 260–269. (Teema 22). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2014). Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia. (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-267-8

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi. Saatavilla 6.4.2019 https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM005:00/2019

Talentia. Sosionomin (AMK) erityisosaaminen ja vastuut varhaiskasvatuksessa. Saatavilla 6.4.2019 https://www.talentia.fi/talentia/talentian-tavoitteet/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/sosionomin-erityisosaaminen-ja-vastuut-varhaiskasvatuksessa/

Taloustutkimus Oy. (12.2.2018). Talentian jäsenistö: Varhaiskasvatukseen tarvitaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, kohtuullisempia ryhmäkokoja ja lisää resursseja. Tutkimusraportti. Varhaiskasvatuksen jäsenkysely, Talentia. Saatavilla https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2019/02/Varhaiskasvatuksen-jasenkysely_Raportti.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, TE-toimisto. Ammattibarometri. Lastentarhanopettaja Saatavilla 6.4.109 https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=19i&ammattikoodi=2342&kieli=fi

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123371