Digitalisaation hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa valmistaa opiskelijoita paremmin tulevaisuuden työelämään

Verkossa toteutettavat opintojaksot tarjoavat joustavuutta opiskeluun. Ne myös vähentävät matkustamista ja mahdollistavat opiskelijoiden yhteistyön maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Pedagoginen suunnittelu sekä opiskelumateriaalin saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat tärkeitä. Visuaalinen ja auditiivinen opetusmateriaali hoitotyön sisällöistä, välineistä, laitteista ja hoitoympäristöistä tekee asiasta ymmärrettävämpää ja laajentaa teoriaopetuksen sisältöjä.

Verkko-opintojakso ja e-opetusmateriaali aktivoivat opetusta

Hoitotyön opinnoissa perehdytään hengityksen turvaamiseen, hengitysteiden aukiolon välineisiin ja niiden käyttöön. Diakissa toteutetulla opintojaksolla opiskelijat oppivat esimerkiksi kaulalle tehdyn avanteen eli trakeostomiakanyylin käsittelystä ja hoidosta. Sitä varten on otettu kuvia ja niihin on lisätty lähteistettyä tietoa.  Oppimisalustan työkaluilla on tehty myös sanaristikoita hoitotyön sisällöistä, sydänfilmin eli EKG:n opiskelumateriaalia sekä tenttipohjia.

Verkko-opintojaksolla tehohoitopotilasta ja hänen hoitoympäristöään on esitelty 360 asteen kuvien avulla. Verkkotyökalu ThingLink mahdollistaa aktivoivien pisteiden avulla perehtymisen myös hoitoympäristön laitteiden ääniin ja niiden merkityksiin. Potilasmonitorin ja lääkeannostelulaitteiden erilaisten äänien merkityksen ymmärtäminen on keskeinen osa hoitotyön ammattitaitoa. Kuvan avulla opiskelijat perehtyvät tehohoitoympäristöön ennen harjoittelua ja hahmottavat, mistä kaikista laitteista ja välineistä ympäristö muodostuu.

Opiskelijat toteuttavat hyvinvointialueiden toimijoiden kanssa myös videoita potilasohjaukseen. Opintojaksoille linkitettävien videoiden aiheita ovat olleet mm. potilaan valmistelu sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen, lapsen ja hänen perheensä ohjaaminen suunniteltuun EEG-tutkimukseen ja ISBAR-raportointi potilaan siirtyessä teho-osastolta vuodeosastolle. Videoita on tehty myös vanhusten ravitsemuksen ja lastenhoitotyön sisällöistä.

Virtuaaliset hoitotyön ympäristöt tutustuttavat työhön

Virtuaaliympäristöt mahdollistavat opiskelijoiden harjoittelun turvallisissa ja kontrolloiduissa ympäristöissä. Harjoittelu kehittää valmiuksia ja ehkäisee virheitä ennen oikean potilaan kohtaamista, mikä lisää potilasturvallisuutta.

Lääkehoidon virtuaaliympäristön avulla opiskelijat oppivat suoneen annosteltavan lääkehoidon prosessin lääkkeen valmistamisesta potilaskohtaiseen annosteluun ja potilastietoihin kirjaamiseen. Virtuaaliympäristöön pääsee VR-laseilla, se skaalautuu litteille näytöille ja sitä voi käyttää myös mobiililaitteella. Lääkehoidon virtuaaliympäristössä on useita tietotestejä lääkehoitoprosessin edetessä. Virtuaaliympäristö mahdollistaa sen, että opiskelija näkee aidon näköisessä sairaalaympäristössä oikeat välineet, osallistuu koko prosessiin, tapaa potilaan ja keskustelee kaikissa vaiheissa ohjaavan sairaanhoitajan kanssa. Opiskelija on siis aidosti tapahtumien keskiössä.

Virtuaaliympäristöt kehittyvät nopeasti ja on tärkeää, että sekä opetushenkilökunta että opiskelijat ovat mukana kehittämässä opetusmateriaalia. Yhteistyö lisää opiskelijalähtöisyyttä. Virtuaaliteknologia muuttuu nopeasti, joten sen hallinnointiin ja käyttämiseen on tärkeää olla asiansa osaavia tekniikan ammattilaisia. Yhteistyössä syntyvät parhaimmat oppimateriaalit.

Yhteistyötä ja verkostoitumista

Digitalisaatio helpottaa myös verkostoitumista. Hyviä esimerkkejä on saatu kansainvälisestä hanketyöstä ja sen tulosten jalkauttamisesta hoitotyön opetukseen. Diakin kansainvälisessä simulaatioyhteistyössä hyödynnettiin opiskelijoiden kanssa aiemmin kuvattuja videoita kolaripotilaan hoidosta päivystyksessä, teho-osastolla ja vuodeosastolla. Simulaatio-opintoihin osallistui opiskelijoita ja opettajia Nepalista, Vietnamista, Norjasta, Turkista ja Suomesta. Maantieteellisestä sijainnista riippumatta kaikki pääsivät osallistumaan simulaatiopedagogiikan mukaan etenevään prosessiin videoiden avulla ja kaikki opiskelijat pääsivät oppimiskeskustelun tarkkailijoiksi etukäteen saamiensa tehtävien mukaan. Simulaatiota ohjaavat opettajat olivat Suomessa eri paikkakunnilla. Myöhemmin toteutettiin samanaikaisena hybridiopetuksena valtakunnallinen supersimulaatio, jossa potilaan akuuttihoito, omaisten ohjaaminen ja potilaan kotiuttaminen toteutuivat kaikki eri kampuksilla ja moniammatillisessa yhteistyössä. Tässäkin simulaatiota ohjaavat opettajat olivat eri puolella Suomea.

Virtuaaliympäristöt kehittyvät nopeasti ja on tärkeää, että sekä opetushenkilökunta että opiskelijat ovat mukana kehittämässä opetusmateriaalia.

Kansainvälisen verkostoitumisen mahdollisti tässä tapauksessa käynnissä ollut opetuksen kehittämisen hanke, aiemmin tehdyt videotallenteet, etäopetusvälineet sekä opettajien monipuolinen pedagoginen osaaminen.

Verkostoitumista on tärkeää edistää yliopistojen tutkimusryhmien, yritysten tuotteistamisen, eri oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Moniammatillinen yhteistyö eri organisaatioiden kesken kehittää toimintaa sekä mahdollistaa kurkistamisen kollegoiden työhön ja parhaimpien käytäntöjen jakamisen.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia

Tekoäly on jo osa opettajan työtä. Oppimisanalytiikka helpottaa opintopisteiden merkintää, kun automaatio siirtää opintojakson suoritusmerkinnän ja opintopisteet reaaliaikaisesti opiskelijalle. Analytiikka tuo esiin erilaisten oppijoiden tuen tarpeen ja siitä hyötyvät opiskelija, opettaja ja oppilaitos.

Jatkossa opetusta siirtyy yhä enemmän etäyhteyksien päähän. Samanaikainen hybridiopettaminen mahdollistaa opiskelijoiden ottamisen mukaan sekä lähi- että etäopiskelijoina. Hoitotyön kliinisiä taitoja (lääkkeiden käsittely, haavahoito, potilaan tilan arviointi, elvytyksen johtaminen) voidaan opettaa myös samanaikaisen hybridiopettamisen menetelmin. Tällöin opiskelijoilla voi olla kotonaan tarvittavat välineet, kuten lääkepurkit, neulat, ruiskut ja haavanhoitotuotteet.

Etäopetus on sujuvaa, kun kamera ja mikrofoni kääntyvät automaattisesti kohti puhujaa ja opettaja voi näyttää luokassa sujuvasti tarkkojakin hoitotyön toimia ja vastaavasti seurata etäopiskelijoiden harjoitteluita. Etäyhteyksien avulla voidaan osallistua monenlaiseen yhteistyöhön ja se avaa uusia kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Tärkeää on kehittää etäopetusta pois puhuvien päiden näkymistä ja toteuttaa virtuaaliympäristöissä hoitotyön oppimista.

Immersiiviset tilat tuovat kokonaisia ja realistisia kolmiulotteisia toimintaympäristöjä luokkahuoneisiin. Teknologian avulla luokkahuoneen seinät heijastavat kirurgisen potilaan valmistelua leikkaussalissa oikeine laitteineen. Seinien liikkuvan kuvan avulla siirrytään potilaan mukana heräämöön ja lopulta potilas kotiutetaan kirurgiselta osastolta. Immersiiviset tilat mahdollistavat liikkuvan kuvan, aidot toimintaympäristöt ja äänet. Myös haju voidaan lisätä opiskelijoiden harjoitteluun immersiivisissä tiloissa.

Oppilaitosten on tärkeää pysyä digitalisaation aallon harjalla ja varmistaa myös potilasturvallisuuden kehittäminen sen avulla.  Digitalisaatio voi olla oppilaitoksen vetovoimatekijä ja se tuo uusia toteutusmahdollisuuksia, kehittää nykyisiä, antaa mahdollisuuksia oppia lähellä ja kaukana ja hyvin toteutettuna luo yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125764