Lastensuojelun sosiaaliohjaus tukee lasta ja perhettä

Keväällä 2025 MTV uutisoi, että Suomi on maailman kärkeä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä (Lepistö, 2025). Tämä herättää kysymyksen siitä, miten maailman onnellisimmassa maassa lastensuojelun tarve voi olla näin suuri.

MTV:n haastatteleman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan lastensuojelun tarvetta on kasvattanut peruspalvelujen pirstaleisuus, kehittymättömyys ja riittämättömyys. Lisäksi lasten tuen tarvetta lisäävät arjen toimintaympäristön muutokset, perheiden toimeentulovaikeudet, koulujen vaatimustason aiheuttamat paineet, sosiaalinen media, sodat, uhat ja kriisit sekä mielen hyvinvoinnin järkkyminen. (Lepistö, 2025.)

Vuonna 2024 tehtiin lähes 230 000 lastensuojeluilmoitusta noin 115 000 lapsesta. Ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi 4 prosenttia edellisestä vuodesta, ja ilmoitukset kohdistuivat useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin. (Forsell & Inget-Leinonen, 2025.)

Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli vuonna 2024 noin 34 900 lasta, joka on 3,4 prosenttia väestön lapsista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä noin 17 100 lasta, joka on 1,6 prosenttia lapsista. Huostaanotettuja lapsia oli noin 11 300. (Forsell & Inget-Leinonen, 2025.) Nämä luvut osoittavat, että lastensuojelun tarve on Suomessa huomattavan suurta, minkä takia alan kehittäminen on välttämätöntä.

Lastensuojelun lainsäädäntö sekä sen palvelut ja työmuodot kaipaavat uudistamista (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2025). Kehittämistä vauhditetaan muun muassa valtakunnallisella Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (SOILA) -koordinaatiohankkeella ja sen yhteydessä toteutettavilla lukuisilla muilla hankkeilla. Niillä pyritään vahvistamaan lasten ja perheiden hyvinvointia ja pärjäämistä arjessa rakentamalla nykyistä toimivampia palveluja ja työmuotoja. (Hirschovits-Gerz, 2025.)

Yksi kehitettävä palvelu on sosiaaliohjaus. Sitä järjestetään lasten ja perheiden sosiaalipalveluissa ennaltaehkäisevänä ja varhaisen tuen palveluna sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollossa.

Sosiaaliohjauksesta viestitään niukasti hyvinvointialueilla

Lastensuojelun keskeinen tehtävä on edistää lapsen oikeuksia ja etuja, hyvinvointia sekä tasapainoista kehitystä. Lisäksi lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä tämän kasvatuksessa ja huolenpidossa. (L 417/2007 4.–4a. §.)

Lastensuojelun palveluita voivat hyödyntää lastensuojelun asiakkaina olevat perheet. Palvelut suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, ja päätöksen niistä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hänen työparinaan voi toimia sosiaaliohjaaja. (Kymenlaakson hyvinvointialue, 2025; Lapin hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.-a, i.a.-b.)

Vaikka sosiaaliohjaus on lastensuojelun keskeinen työmuoto, siitä viestitään niukasti hyvinvointialueiden nettisivuilla (esim. Kymenlaakson hyvinvointialue, 2025; Lapin hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.-a, i.a.-b). Sosiaaliohjausta ei tunnusteta lastensuojelun itsenäisenä työmuotona vaan tyypillisesti osana lastensuojelun sosiaalityötä. Näin ollen sosiaaliohjauksesta ei ole selvää kuvaa lastensuojelun palvelujen käyttäjillä eikä esimerkiksi sidosryhmätahoilla.

Vaikka sosiaaliohjaus on lastensuojelun keskeinen työmuoto, siitä viestitään niukasti hyvinvointialueiden nettisivuilla.

Lastensuojelun sosiaaliohjaaja on tavallisesti suorittanut sosionomin tutkinnon ammattikorkeakoulussa (Helminen, 2022, s. 24–30). Hänen tehtäväkokonaisuutensa muodostuu sen mukaan, millä lastensuojelun työkentällä hän työskentelee. Esimerkiksi avohuollossa sosiaaliohjaaja voi työskennellä tehostetussa perhetyössä tai perhekuntoutuksessa. Sijaishuollossa hänen työnsä voi painottua lapsen kotiin palaamisen mahdollisuuksien arviointiin. (Kymenlaakson hyvinvointialue, 2025; Lapin hyvinvointialue, i.a.; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, i.a.; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, i.a.-a, i.a.-b.)

Lastensuojelun sosiaaliohjauksen lähtökohtana on asiakkaan ja ammattilaisten vuorovaikutus ja yhteistyö

Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksessa on tehty useampia opinnäytetöitä lastensuojelun sosiaaliohjauksesta (Taulukko 1). Tutkimukset käsittelevät sosiaaliohjausta lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollossa, mutta ne painottuvat erityisesti avohuoltoon. Lisäksi niissä tarkastellaan sosiaaliohjaajan työtehtäviä ja -käytäntöjä sekä roolia tiimityössä.

Taulukko 1. Lastensuojelun sosiaaliohjauksesta tehdyt opinnäytetyöt.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia ja kasvua sekä lisätä perheen valmiuksia huolehtia lapsesta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023).  Avohuollossa sosiaaliohjaus on erityisesti muutokseen tähtäävää työtä. (Kiiskinen & Vieresjoki, 2024.) Työskentely pohjaa systeemiseen toimintamalliin, jossa moniammatillinen tiimi käsittelee lapsen ja perheen tilannetta (Heinoa, 2024; Kulve, 2022).

Avohuollon sosiaaliohjaajan työtä kuvaa sekä asiakaslähtöisyys että käytännönläheisyys (Kurppa, 2012). Hän työskentelee vahvan vuorovaikutusosaamisen pohjalta ja pyrkii edistämään lasten ja vanhempien osallisuutta asiakasprosessin eri vaiheissa (Marttila, 2024). Työssä on myös tärkeää rakentaa yhteistyösuhteita eri toimijatahojen kanssa (Kurppa, 2012; Palomurto & Saranpää, 2014).

Avohuollossa sosiaaliohjaaja tapaa säännöllisesti asiakkaita ja osallistuu heidän palvelutarpeidensa arviointiin sekä asiakassuunnitelman valmisteluun. Lapsikeskeisyys on olennaista onnistuneessa palvelutarpeiden arvioinnissa. (Kurppa, 2012; Palomurto & Saranpää, 2014; Elo & Savikkomaa, 2016.) Työskentely on suhdeperusteista: sosiaaliohjaaja pyrkii luomaan asiakkaaseen luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen. Tämä edistää asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. (Kiiskinen & Vieresjoki, 2024.)

Lastensuojelun sijaishuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024). Sijaishuollon, esimerkiksi lasten- tai nuortenkodin, sosiaaliohjauksesta on kuvattu neuropsykiatrisia piirteitä omaavien lasten kanssa käytettäviä työmenetelmiä. Merkityksellistä on ympäristön ja toiminnan muokkaaminen lapsen tarpeita vastaavaksi. (Aaltonen & Rinne, 2023.)

Sosiaaliohjaaja voi työskennellä sijaishuollossa myös vastaanottoperheiden kanssa. Vastaanottoperheet huolehtivat lapsesta tai nuoresta lyhytaikaisen sijoituksen ajan. Sosiaaliohjaaja tukee perhettä keskustelemalla, kuuntelemalla, antamalla neuvoja ja tietoja sekä selvittämällä ristiriitoja lapsen läheisten kanssa. (Karppinen, 2013; ks. myös Isokuortti ym., 2016, s. 20–21.)

Lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuoltoon, kun hän on ollut huostaan otettuna tai sijoitettuna avohuollon tukitoimena vähintään puoli vuotta (L 417/2007 75. §). Jälkihuollossa sosiaaliohjaajan työ on laaja-alaista. Hän ohjaa nuorta elämänhallinnassa, asumisessa ja itsenäistymisessä sekä esimerkiksi mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja päihteiden käytön hallinnassa. Ohjaus sisältää avointa keskustelua, läsnäoloa, henkistä tukemista ja tsemppausta sekä tarvittaessa nuoren jämäkkää patistelua. (Soini, 2015.)

Moniammatillinen yhteistyö on keskeistä lastensuojelun sosiaaliohjauksessa (Karjalainen, 2011; Kurppa, 2012). Avohuollossa ja jälkihuollossa sosiaaliohjaaja työskentelee tavallisesti sosiaalityöntekijän työparina. Sosiaalityöntekijän vastuurooli ja päätöksentekovalta määrittävät usein yhteistyön rooleja ja tehtäviä. Sosiaaliohjaajien osaamista voidaan kuitenkin hyödyntää paremmin antamalla heille selkeä oma vastuu- ja työalue. Sosiaaliohjaajien erityisosaamiseen kuuluvat erityisesti ohjauksellinen työ ja lähityö. (Temisevä, 2010; Levomäki, 2012; Niemelä & Puranen, 2024; Valkama, 2012.)

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on moniammatillinen työskentelytapa, jossa lapsen ja perheen elämäntilanteita tarkastellaan suhteiden ja vuorovaikutuksen kautta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025). Sosiaaliohjaajat kokevat, että systeeminen toimintamalli ja tiimin tuki vahvistavat työssä jaksamista. Hyvän tiimin ominaisuuksina pidetään sen jäsenten keskinäistä arvostusta ja luottamusta, avoimuutta, tasavertaisuutta sekä osaamisten ja persoonien erilaisuutta. (Heino, 2024.)

Lastensuojelun sosiaaliohjauksen työkäytäntöjä on tutkittava ja kehitettävä

Lastensuojelun sosiaaliohjaus on keskeinen työmuoto lasten ja perheiden tukemisessa. Sosiaaliohjaaja etsii ratkaisuja pulmalliseen elämäntilanteeseen yhdessä lapsen ja perheen sekä heidän läheis- ja ammattilaisverkostonsa kanssa. Niiden löytäminen voi vaatia muun muassa lapsen kehityksen, vanhemmuuden, perheenjäsenten välisten suhteiden, arjen hallinnan, elämänkriisien ja turvattomuuden tunteiden käsittelyä (Pekkarinen & Kuusela, 2024, s. 45).

Sosiaaliohjauksen käytännöistä ja vaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkittua tietoa. Tutkimusta kaivataan erityisesti sosiaaliohjauksen roolista monialaisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä sekä vuorovaikutukseen ja toimintaan perustuvista työmenetelmistä, jotka vahvistavat asiakkaan osallisuutta.

Tutkimuksen avulla voidaan selkeyttää sosiaaliohjauksen asemaa lastensuojelun palvelukokonaisuudessa sekä viestiä siitä selkeämmin kansalaisille, asiakkaille ja eri ammattialoilla työskenteleville.

Lähteet

Aaltio, E., & Isokuortti, N. (2019). Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. (Työpaperi 33/2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-419-6

Aaltonen, J., & Rinne, A. (2023). Tekniikat ja vinkit haltuun! Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten ohjaaminen lastensuojelun arjessa [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051911988

Elo, A., & Savikkomaa, V. (2016). Sosiaaliohjaajat palvelutarpeen arviointia tekemässä [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921029

Eronen, T. (2010). Lastensuojelun sosiaaliohjaus Satakunnassa asiakasprosessin valossa [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277026

Forsell, M., & Inget-Leinonen, S. (2025). Lastensuojelu 2024. Yhä harvempi lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun asiakkuuteen. (Tilastoraportti, SVT 23/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042831818

Heino, S. (2024). Sosiaaliohjaajien kokemuksia tiimityöstä ja sen kehittämisestä lastensuojelun avohuollossa [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129282

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Hirschovits-Gerz, T. (20.3.2025). Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (SOILA). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosiaaliset-innovaatiot-lastensuojelussa-koordinaatiohanke-soila-

Hämäläinen, S., & Isämäki, T. (2016). Sosiaaliohjaus lastensuojelupalveluissa – Esimerkkinä Poijupuiston lastensuojelupalveluiden sosiaaliohjaus. Julkaisussa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä (s. 83–98). Edita.

Isokuortti, N., Pasanen, K., & Tukiala, A.-K. (23.8.2016). Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitys ja ehdotus tarkoituksenmukaisesta tehtävärakenteesta. Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto. https://ahjojulkaisu.hel.fi/3353556E-6A20-C195-8CCB-62B992600000.pdf

Karjalainen, L. (2011). ”Luodaan käytäntöjä, ei byrokratiaa!” Lastensuojelun sosiaaliohjauksen alueellinen kehittäminen Kaarelassa [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011070612507

Karppinen, P. (2013). Sosiaaliohjaajien antama tuki vastaanottoperheiden kokemana [Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100415842

Kiiskinen, H., & Vieresjoki, T. (2024). Sosiaaliohjaus Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429601

Kulve, S. (2022). Sosiaaliohjaajan rooli systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa. Kokemuksia ja havaintoja työuraltani [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915132

Kurppa, A. (2012). Sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelun avohuollossa [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120243

Kymenlaakson hyvinvointialue. (29.4.2025). Lastensuojelun asiakkaana. https://kymenhva.fi/palvelut-ja-ajanvaraus/lasten-ja-perheiden-palvelut/lastensuojelu/lastensuojelun-asiakkaana/

L 417/2007. Lastensuojelulaki. 13.4.2007/417. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417

Lapin hyvinvointialue. (i.a.). Lastensuojelun sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Saatavilla 22.4.2025 https://lapha.fi/sms/lastensuojelun-sosiaalityo-ja-ohjaus

Lepistö, J. (20.4.2025). THL: Suomi on maailman kärkeä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä – miljardi menee väärään paikkaan. MTV uutiset. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-suomi-on-maailman-karkea-kodin-ulkopuolelle-sijoitettujen-lasten-maarassa-miljardi-menee-vaaraan-paikkaan/9140996

Levomäki, T. (2012). Sosiaaliohjaaja työparityöskentelyssä [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301081194

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. (i.a.). Sosiaaliohjaus lastensuojelussa. Saatavilla 22.4.2025 https://www.luvn.fi/fi/palvelut/sosiaaliohjaus-lastensuojelussa

Marttila, H. (2024). Sosiaaliohjaajan kohtaaminen ja yhteistyön voima [Opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335585

Nevalainen, N., & Tuovinen, J. (2010). Varhaisen tuen ja lastensuojelun sosiaaliohjaus Helsingin itäisessä perhekeskuksessa – vertaileva tutkimus [Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418169

Niemelä, K., & Puranen, V. (2024). Sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnjaon ja tehtävien kehittäminen jälkihuollon kentällä [Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612439

Palomurto, W., & Saranpää, T. (2024). Sosiaaliohjaajien työtehtävät hyvinvointialueen lastensuojelussa. Näkemyksiä työtehtävien kohdentumisesta [Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512257

Pekkarinen, A., & Kuusela, M. (2024). Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitys. Pirkanmaan hyvinvointialue. Saatavilla 29.4.2025 https://pirha.cloudnc.fi/download/noname/%7B9313fef7-c6d4-47d4-979b-cae7b474e0db%7D/52043

Soini, S. (2015). Jälkihuollon sosiaaliohjaus itsenäistymistä tukemassa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265043

Sosiaali- ja terveysministeriö. (12.5.2025). Lastensuojelu. https://stm.fi/lastensuojelu

Temisevä, J. (2010). Sosiaaliohjaajana lastensuojelun vastaanottotiimissä [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916053

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (7.12.2023). Lastensuojelun avohuolto. Saatavilla 29.4.2025 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-avohuolto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (21.3.2024). Sijaishuolto. Saatavilla 29.4.2025 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (20.3.2025). Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. Saatavilla 29.4.2025 https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/systeeminen-toimintamalli-lastensuojelussa

Valkama, N. (2012). Sosiaaliohjaus lastensuojelun sosiaalityön asiakasprosessissa. Paikallista sosiaaliohjauksen jäsentämistä Porin perusturvan lastensuojelun avohuollon muutostiimissä [Opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716897

Varsinais-Suomen hyvinvointialue. (i.a.-a). Lastensuojelun avohuolto. Saatavilla 29.4.2025 https://www.varha.fi/fi/palveluhakemisto/lastensuojelun-avohuolto

Varsinais-Suomen hyvinvointialue. (i.a.-a-b). Lastensuojelun jälkihuolto. Saatavilla 29.4.2025 https://www.varha.fi/fi/palveluhakemisto/lastensuojelun-jalkihuolto

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963163