Videoilla kielitietoisuutta vammaisalan arkeen

Kielitietoisuus tarkoittaa tiivistetysti kielen merkityksen, kielenkäytön tapojen ja piirteiden sekä sanavalintojen tiedostamista. Se tarkoittaa myös ymmärrystä siitä, miten kieli vaikuttaa vuorovaikutukseen, oppimiseen ja yhteisön toimintaan.

Työelämässä kielitietoisen toiminnan tavoitteena on, että työntekijöiden kielellinen moninaisuus otetaan huomioon, ja jokaiselle tarjotaan mahdollisuus ymmärtää, tulla ymmärretyksi ja osallistua täysipainoisesti työyhteisön toimintaan. Kielitietoisessa työyhteisössä tunnistetaan erilaisia kielellisiä tarpeita arjen työssä sekä ymmärretään, että kieli on paljon enemmän kuin vain viestinnän väline – se on keskeinen osa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Kielitietoisuuden merkitys monikielisessä työelämässä

Yhteiskunnassa on yhä suurempi tarve tehdä kielitietoisuutta näkyväksi paitsi työpaikoilla myös oppilaitoksissa ja palvelujärjestelmissä.  Vuonna 2024 Suomessa oli Tilastokeskuksen väestörakenteen mukaan 610 148 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Tämä tarkoittaa, että noin 11 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Monikielisyys on osa työelämää, koulutusta ja julkisia palveluita.

Kielitietoisuus ei ole vain yksittäisen työyhteisön kehittämiskohde, vaan olennainen osa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä koko yhteiskunnassa. Kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan kansalaistaito (Piippo, 2024). Työelämässä sitä voidaan yhtä lailla tarkastella keskeisenä osana työelämä- ja työyhteisötaitoja.

Kielitietoisuus ei ole vain yksittäisen työyhteisön kehittämiskohde, vaan olennainen osa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä koko yhteiskunnassa.

Vammaisalallakin sekä työntekijät että asiakunta ovat yhä monimuotoisempia niin kielellisesti kuin kulttuurisesti. Kielitietoisuus on olennaista työntekijöiden välisen yhteistyön lisäksi myös asiakastyössä. Kielitietoiset käytännöt tukevat monikielisten työntekijöiden kielen oppimista ja vahvistavat koko työyhteisön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ideoita videoihin työpajojen keskusteluista

Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa tehdyt videot ovat osa laajempaa kielitietoisuutta lisäävää materiaalikokonaisuutta. Videoiden teemat ja sisältö on rakennettu vammaisalan työyhteisöille suunnattujen työpajojen pohjalta. Työpajoissa hahmotettiin, millaista tuen tarvetta työyhteisöillä on kielitietoisuuden lisäämiseksi ja suomen kielen oppimisen tukemiseksi työn arjessa.

Työpajojen keskustelut koettiin merkityksellisiksi: ne auttoivat tunnistamaan niin kehittämiskohteita kuin olemassa olevia vahvuuksia. Keskustelut auttoivat työyhteisöjä ymmärtämään erilaisia kokemuksia kielen käytöstä ja lisäsivät käsitystä siitä, miten suomen kielen oppijoita voidaan tukea arjessa.

Keskustelujen pohjalta on tuotettu viiden videon sarja, joka täydentää hankkeessa tuotettavaa monikielisille työyhteisöille suunnattua työkirjaa. Videoilla havainnollistetaan kielen vuoksi vaikeaksi koettuja tilanteita ja esitellään konkreettisia ratkaisuja, joita on kehitetty vammaisalan monikielisessä työympäristössä.

Videoiden teemat

Videoiden vaihtuvat teemat heijastelevat arjen tilanteita vammaisalan yksiköissä. Ensimmäinen video keskittyy palavereihin ja niissä ilmeneviin kielellisiin haasteisiin sekä mahdollisiin ratkaisuihin. Toinen ja kolmas video käsittelevät arjen viestintätilanteita: kirjaamista ja puhelinkeskusteluja, joiden tueksi työyhteisöt ovat kehittäneet toimivia käytänteitä. Neljäs video nostaa esiin tilanteita, joissa suomen kieltä oppivat työntekijät ovat kokeneet tulevansa sivuutetuiksi taustansa vuoksi. Videolla pohditaan, kuinka näihin tilanteisiin voidaan puuttua työyhteisötasolla. Viides video painottaa rohkaisevan ilmapiirin ja arvostavan vuorovaikutuksen merkitystä osallisuuden ja kielitietoisuuden vahvistamisessa. Jokainen video päättyy tiivistykseen keskeisistä havainnoista.

Tukea ja näkökulmia yhteiseen kehittämiseen

Videot tarjoavat vertaistukea vammaisalan työyhteisöille, jotka kohtaavat monikielisyyden tuomia haasteita. Ne on luotu vammaisalan tarpeista käsin, mutta soveltuvat myös muille toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita monikielisten työyhteisöjen kokemuksista ja kielitietoisuuden lisäämisestä.

Videoiden on tarkoitus myös rohkaista työyhteisöjä avoimeen keskusteluun kielestä ja siihen liittyvistä, joskus vaikeistakin tilanteista. Samalla haluamme kannustaa pohtimaan, millaiset käytännöt parhaiten tukevat kielitietoisuuden kehittämistä juuri oman työyhteisön arjessa.

Lähteet

Piippo, I. (2024). KIELITIETOISUUS MONINAISTUVISSA KIELIYHTEISÖISSÄ. Migration-Muuttoliike, 50(1), 64–69. https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/145755

Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2024. ISSN=1797–5379. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.6.2025]. https://stat.fi/julkaisu/cm1jg8tr20lco07vwvoif9s6i

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963171