Juttutyyppi  Ilmiö

Romanien koulutus huikeassa nousussa Tampereella

Tampereella on onnistuttu romanien koulunkäynnin sujuvoittamisessa. Onnistumisista kertoo rivi peruskoulun päättötodistuksia ja jatko-opintopaikat.

– Kaikki tämän vuoden 9. luokkalaiset tamperelaiset romaninuoret saivat peruskoulun päättötodistuksen ja jatkoivat toisen asteen opintoihin tai työelämään. Lisäksi edelleen peruskoulussa olevien romanioppilaiden poissaoloja on saatu vähenemään huomattavasti ja arvosanoja nousemaan. Myös koulut ovat havahtuneet romanioppilaiden tarpeisiin koulunkäynnin sujumiseksi, summaa hanketyöntekijä Keijo Svart Tampereelta.

Tampereen kaupunki on ollut mukana valtakunnallisessa Tšetanes naal -hankkeessa, joka keskittyy romanien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen. Tampereella toteutustapana on ollut intensiivisen koulunkäynnin tukimallin luominen ja toteutus alueella. Mallin toimivuus on kiistatonta.

– Ennen poissaolot olivat huipussaan alueen romaninuorilla, eikä koulujen henkilöstöllä ollut voimavaroja hoitaa tilannetta. Tieto ja ehkä uskalluskin puuttui, Svart pohtii.

Keijo Svart on työparinsa Michelle Kasan kanssa työskennellyt tiiviisti ja yksilöllisesti lasten ja nuorten koulunkäyntiä tukien. Kouluissa tapahtuvan yksilöllisen avun lisäksi merkittäviä ovat olleet kouluajan ulkopuolella tapahtuneet yleiseen elämänhallintaan liittyneet keskustelut.

– Kesällä pidin romanityttöjen ryhmää, jotta kontakti heihin säilyisi tiiviinä myös pitkän kesäloman ajan. Koulunkäyntiin liittyvien asioiden lisäksi keskustelu polveili monissa aiheissa. Romaninuorilla ei ole kulttuurisista syistä välttämättä mahdollisuutta puhua muiden aikuisten kanssa esimerkiksi aikuistumiseen liittyvistä asioista. Keskustelut tasapainottivat nuoria, jolloin koulunkäyntiinkin vapautui jaksamista, hanketyöntekijä ja koulunkäynninohjaaja Michelle Kasa kertoo.

Ymmärrystä, kohtaamista ja käytännön vakiinnuttamista

Keijo Svartin mukaan erilaisia oppijoita ymmärretään koulumaailmassa nykyään hyvin, mutta kulttuurisiin tekijöihin ei ymmärrys vielä läheskään aina ulotu.

– Pitäisi ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia, eivätkä kaikki toimi samalla tavalla. Romaninuorilta saattaa puuttua oppimisen malli ja tuki kotona kokonaan. Vilkkaat lapset ja nuoret eivät jaksa keskittyä yhtä pitkään ja istua paikoillaan. Erilainen tapa oppia voi johtua monista tekijöistä, Svart toteaa.

Tampereen kaupungin pysyvään toimintaan mallissa esitelty toiminta on juurrutettu jo osittain: kaupungille pyritään palkkaamaan vakituiseen työsuhteeseen romanityöntekijää ohjaustyöhön. Myös ohjaajan sukupuolella on kulttuurisesti merkitystä.

– Yläkouluikään tullessa romaninuoret hakeutuivat selvästi omaa sukupuolta edustavan työntekijän puheille. Luottamus oli näin helppo saavuttaa. Tämän vuoksi parityöskentely olisi tarpeellista romaninuorten koulunkäynnin tuessa jatkossakin, Michelle Kasa sanoo.

Kuva: TBWA / Fanny Haga

Taustaa

  • Tampereen kaupunki on toiminut yhtenä useista osatoteuttajista Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa, joka tukee romanien koulutusmahdollisuuksia ja työllistymistä sekä edistää osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
  • Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Nevo tiija – uusi aika -hankkeen kanssa.
  • Hankkeita hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak, ja niitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.