Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat syksyllä 2018 töitä. Omilla ansioluetteloillaan mutta tyypillisillä romaninimillä.  Testasimme näin, vaikuttiko nimi työnsaantimahdollisuuksiin.

”Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi.” – Tuomas Enbuske

Nimeen konkretisoituu monen romanin kohtaama syrjintä työmarkkinoilla, ja moni päätyy vaihtamaan nimensä työnhakua varten, mistä juontuu myös kampanjan teema #työnimi.

Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä.

Virallista tutkimustietoa ei ole, mutta arvioiden mukaan 40–60 prosenttia Suomen työikäisistä romaneista on tällä hetkellä työttöminä. Jopa korkeakoulututkinnon suorittaneilla romaneilla on suuria vaikeuksia päästä osaksi työelämää.

Työnimi-kampanja oli osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, joka pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja kansallinen rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Usein kysyttyjä kysymyksiä kampanjasta

Mistä kampanjassa on kyse?

Kampanjassa Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi, Anne Kukkohovi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin käyttäen tyypillisiä romaninimiä. Tarkoituksena oli nähdä, vaikuttaako nimi etenemiseen hakuprosessissa.

Mikä on kampanjan idea?

Jo pitkään romaniväestö on kohdannut syrjintää nimensä perusteella. Jopa sillä asteella, että he ovat omaksuneet toisen nimen työelämää varten. Tästä johtuu myös kampanjan nimi, Työnimi.

Nyt tämä asetelma käännetään ympäri.

Lähetettiinkö hakemukset oikeasti?

Kaikki työhakemukset lähetettiin oikeasti. Hakijoille luotiin väärällä nimellä sähköpostit, joista hakemukset toimitettiin. Yhteensä hakemuksia lähetettiin 54 ja niihin saatiin 17 kielteistä vastausta eikä yhtään haastattelukutsua seuranta-ajan puitteissa. Seurantajakson jälkeen tuli kuitenkin yksi yhteydenottopyyntö ”Tamaralle”. Ks. lisätietoja kohdasta Miten nelikon työnhaku eteni.

Onko tämä tutkimustulos?

Työnimi-kampanja ei ole tai väitä olevansa tutkimus, vaan sosiaalisen kokeilun pohjalta rakennettu kampanja, jonka tavoitteena on herättää keskustelua sekä saada työnantajat ja muut rekrytoinneista vastaavat havahtumaan tarkastelemaan omia rekrytointikäytäntöjään. Tutkimustietoa romanien työllistymisen esteistä ja toisaalta sen avaimista on olemassa. Työnimi nojaa osin näiden selvitysten ja tutkimusten tuloksiin (ks. sivun alalaidasta sininen faktalaatikko).

Miksi hakea romaninimellä työpaikkaa?

Romanit raportoivat kokeneensa syrjintää työnhakutilanteessa jo pelkän nimensä perusteella. Tätä kiertääkseen osa romaneista onkin omaksunut pääväestön nimen työelämässä – jopa työvoimaviranomaisten kehotuksesta.

Miksi kampanja on toteutettu?

Kampanja pyrkii tekemään Suomesta tasa-arvoisemman maan. Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Kampanja pyrkii herättämään työnantajat tarkastelemaan rekrytointikäytäntöjään ja niiden tasa-arvoisuutta sekä avaamaan suomalaisten silmiä romanien kokeman syrjinnän suhteen.

Mitä minä voin tehdä?

Näe ihminen kulttuurin takana. Ole mahdollistaja. Älä hyväksy syrjintää. Työnantaja: tarkastele rekrytointikäytäntöjäsi. Moni rekrytoija on siirtynyt anonyymiin rekrytointiin piilevien ennakkoluulojen kitkemiseksi.

Avaimia romanien koulutus- ja työllisyyskysymyksiin löytyy esimerkiksi Dialogi-julkaisun romanien osallisuus -teemasta.

Eikö CV:stä tunnista hakijaa? Millaisilla ansioluetteloilla työpaikkoja haettiin?

Ansioluetteloja muokattiin jokaisen hakijan kohdalla niin, ettei henkilö ole tunnistettavissa julkisista meriiteistään. Julkiset media-alan työn siivottiin pois uskottavuus- ja tunnistettavuussyistä, ja jäljelle jäi ydin: osaaminen.

Tuomas Enbuske:

Tuomas Enbusken todellisesta ansioluettelosta löytyy pitkä lista erilaisia media-alan työtehtäviä radiotoimittajasta talk-show -isännöintiin ja kolumnistitehtäviin. Hakemuksissa painotettiin tätä pitkää viestintäkokemusta ja sen tuomaa osaamista ennen kaikkea viestintätehtäviä varten. Haettavat paikat olivat erilaisia viestinnän asiantuntijatehtäviä, kuten:

• Viestinnän asiantuntija
• Viestintäpäällikkö
• Viestintä- ja koulutussuunnittelija
• Yritysviestinnän konsultti

Haettavien paikkojen joukosta karsittiin ne tehtävät, jotka edellyttivät korkeakoulututkintoa, koska tämä olisi ollut automaattinen peruste hylkäämiselle.

Meri-Tuuli Väntsi:

Meri-Tuulin Väntsin kohdalla haettavissa paikoissa huomioitiin ennen kaikkea kattava kokemus catering- ja ravintola-alalta sekä ruokastylistin tehtävistä. Haku suunnattiin sekä vuoro-/ravintolapäällikön tehtäviin että kokin tehtäviin. Media-alan tehtäviä ei haettu, joten TV-työt häivytettiin pääosin pois kokonaan.

Haettavien paikkojen joukosta karsittiin ne tehtävät, jotka edellyttivät korkeakoulututkintoa, koska tämä olisi ollut automaattinen peruste hylkäämiselle.

Anne Kukkohovi:

Anne Kukkohovin hakemissa työpaikoissa keskityttiin ennen kaikkea pitkään kokemukseen markkinointiviestinnän ja graafisen suunnittelun parissa. Haettavia toimenkuvia olivat:

• Graafinen suunnittelija
• Markkinointipäällikkö
• Myynti- ja markkinointipäällikkö

Haettavien paikkojen joukosta karsittiin ne tehtävät, jotka edellyttivät korkeakoulututkintoa, koska tämä olisi ollut automaattinen peruste hylkäämiselle. Malli- ja TV-työt jätettiin työkokemuksesta pois, koska ne eivät olleet oleellisia haettavien paikkojen suhteen ja olisivat saattaneet herättää epäilyksiä. Myös markkinointialan työantajia muokattiin, koska todellinen työpaikka (Hasan Partners) olisi voinut aiheuttaa liikaa epäilyksiä.

Jari Sarasvuo:

Jari Sarasvuon työkokemuksesta korostettiin sekä media-alalta kartutettua viestintäkokemusta että yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden kautta saavutettua myynti- ja talousosaamista. Julkisia työtehtäviä jätettiin pois tai muutettiin rooliltaan vähemmän julkisiksi. Trainers’ House -ajasta työtehtäviin jätettiin valmentajarooli mutta johtotehtäviä tai perustajaroolia ei mainittu. Samalla muokattiin ajankohtaa, jolloin Sarasvuo on yritykseen liittynyt.

Myös haettavissa paikoissa oli sekä viestinnän että myynnin tehtäviä mm. seuraavilla toimenkuvilla:

• Viestinnän asiantuntija
• Viestintäkoordinaattori
• Myyntipäällikkö
• Myyntikonsultti

Haettavien paikkojen joukosta karsittiin ne tehtävät, jotka edellyttivät korkeakoulututkintoa, koska tämä olisi ollut automaattinen peruste hylkäämiselle.

 

Kampanjan toinen vaihe – Meeri Koutaniemen kuvat

Meeri Koutaniemi kuvasi neljästä vaikuttajasta – Tuomas Enbuskesta, Anne Kukkohovista, Jari Sarasvuosta ja Meri-Tuuli Väntsistä – kampanjakuvat, joissa he esiintyvät romaniasuihin pukeutuneina. Huolella ja kunnioituksella tehty puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä.

Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti kantaa ottavista valokuvistaan. Päätös lähteä mukaan Työnimi-kampanjaan syntyi helposti:

–      Lähdin mukaan kampanjaan, koska koen, että jokaisen tulisi ottaa kantaa vahvasti ja väkevästi suomalaisen työelämän tasa-arvoistamiseen, Koutaniemi sanoo.

Katso tunnelmia kuvauksista:

Usein kysytyt kysymykset 26.11. julkaistuista kampanjakuvista:

Kuka kuvat on ottanut?

Kuvaaja on kansainvälistä mainetta saavuttanut Meeri Koutaniemi.

Eikö pääväestön edustajien esittäminen romaniasussa ole epäkunnioittavaa romaneita kohtaan?

Ei, sillä kampanjan vaikuttajat esiintyvät kuvissa Suomen romaniyhteisön luvalla, aloitteesta ja sen hyväksi. Kuvien toteutuksessa on lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota romanikulttuurin kunnioittamiseen. Kuvien stailauksesta ja valvonnasta on vastannut romanihenkilö, joka on varmistanut, että romanikulttuurille olennaiset elementit esitetään niitä kunnioittavalla tavalla.

Eikö romanina esiintyminen ole kulttuurista omimista?

“Kulttuurinen omiminen” -termiä käytetään nykyisin moninaisesti erilaisiin vähemmistökulttuureihin liittyvissä tapauksissa eikä sen merkitys ole aina selvä. Olennaista kaikissa tulkinnoissa on kuitenkin vallankäyttö ja sen sortava tai muuten riistävä luonne vähemmistöjä kohtaan. Tämä kampanja on romaniyhteisön itse hallinnoima ja pyrkii edistämään sen etuja.

Mistä vaikuttajien asut ovat peräisin?

Asut on vuokrattu kuvauksia varten ko. asujen vuokraukseen erikoistuneelta toimijalta. Stailaajana toimi romaniyhteisön edustaja.

Kuvateksti: Anita Lindgren pitää huolen, että Meri-Tuuli Väntsin asu on asianmukaisesti stailattu.

Latauslinkit medialle:

Media kit ladattavissa täältä

Meeri Koutaniemen kuvat täältä

Making of -video ja kuvat ladattavissa täältä

Upotettava making of -video täällä

Aineisto on vapaasti käytettävissä romanien osallisuutta edistäviin tarkoituksiin. Käyttäessäsi aineistoa ilmoita lähde: Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Nevo tiija – uusi aika -hankkeen Työnimi-kampanja. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Romaniasuiset kampanjakuvat, kuvaaja: Meeri Koutaniemi

Miten nelikon työnhaku eteni?

Päivitetty 28.11.2018: Aiemmasta tiedosta poiketen on käynyt ilmi, että ”Tamara Nymanin” (Meri-Tuuli Väntsi) hakemus olisi johtanut työhaastatteluun seurantajakson aikana. Henkilöstöpalveluyritys Cimson oli 24.9. yrittänyt tavoittaa ”Tamaraa” puhelimitse. Toistaiseksi tunnistamattomasta yhteysongelmasta johtuen puhelu ei kuitenkaan ollut tullut läpi. Cimsonista oli oltu Tamaraan yhteydessä myös sähköpostitse, mutta työhakemuslomakkeeseen oli jäänyt näppäilyvirhe, jonka johdosta viesti ei koskaan tullut perille. Oikea osoite oli kyllä lähetyksessä olleessa CV:ssä, mutta oli jäänyt virheelliseen muotoon hakemustiedoissa.

Asia tuli ilmi kun Cimson otti Henkilöstöpalveluyritysten liiton välityksellä yhteyttä Diakiin 20.11. Tämän jälkeen käynnistettiin selvitys yhteysongelmien syistä. Sähköpostiongelmien syyksi löytyi nyt yllä kuvattu näppäilyvirhe, mutta puhelinyhteyden vikaa ei paikallistettu, vaikka asiaa selvitettiin operaattoria myöden. Testattaessa yhteys toimi moitteettomasti.

On valitettavaa, että yhteydenotto ei onnistunut, sillä se olisi ehtinyt mukaan myös kuvauksiin, ja näin heti alusta alkaen mukaan olisi saatu myös positiivista ja rohkaisevaa viestiä. Kiitämme henkilöstöpalveluyritys Cimsonia ennakkoluulottomasta lähestymisestä rekrytoinneissa sekä asian saattamisesta tietoomme jälkeenpäin. Näin saamme positiivista ja toiveikasta viestiä välitettyä erinomaisen yhdenvertaisesta rekrykäytännöstä myös romaniyhteisön suuntaan.

Päivitetty 12.11.2018: Kampanjassa työnhaun vastauksia seurattiin kuukauden seurantajaksolla 10.9.–10.10.2018 ja tänä aikana ei saapunut yhtäkään kutsua haastatteluun. Kampanjamateriaalien jo valmistuttua vielä kampanjan loppuvaiheessa laitettuun ”Tamara Nymanin” hakemukseen oli kuitenkin saapunut yhteydenottopyyntö seurantajakson jälkeen.

Ennakkoluuloton työnantaja, Extremely Nice Job Oy (ENJOY), joka välittää ravintola- ja hotellialan ammattilaisia, oli saanut ”Tamaran” hakemuksen 5.10. ja lähettänyt tuolloin kiitos-viestin. ENJOY oli yrittänyt tavoittaa ”Tamaraa” puhelimitse 11.10., mutta tuolloin projektia varten avattu liittymä oli jo pois käytöstä, koska seurantajakso oli päättynyt. Lisäksi ENJOY lähetti ”Tamaralle” vielä sähköpostitse yhteydenottopyynnön 18.10. Tätä ei kuitenkaan huomattu ajoissa, koska postilaatikoita ei seurattu enää aktiivisesti seurantajakson jälkeen.

Kiitos ENJOY:lle esimerkillisestä toiminnasta työnvälityksen ennakkoluulottomuudessa!

 

Kampanjasivua päivitetty viimeksi 13.2.2020