Terveydenhoito-opetusta kehittämässä

Diakissa terveydenhoitajaopiskelijoiden tutkintoon kuuluvat kehittämistehtävät on perinteisesti toteutettu esimerkiksi kirjoittamalla artikkeli, järjestämällä terveystapahtuma tai tuottamalla terveyttä edistävä opaslehtinen. Kehittämistehtävien julkaisumuotona on ollut kirjallinen työ, joka on tallennettu Theseus-tietokantaan ja säilytetty opintotoimistossa.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävät ovat olleet innovatiivisia ja hyvin toteutettuja, mutta monesti ne ovat jääneet kertatoteutuksen jälkeen hyödyntämättä.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävät ovat olleet innovatiivisia ja hyvin toteutettuja, mutta monesti ne ovat jääneet kertatoteutuksen jälkeen hyödyntämättä, eivätkä ole päässeet suuremman yleisön tietoisuuteen.  Diakissa kaivattiinkin kehittämistehtävien julkaisumuotoon uudistusta, jossa huomioitaisiin myös tulevaisuuden terveydenhoitajuuden vaatimukset.

Näistä lähtökohdista aloitettiin vuoden 2018 kevättalvella KEH5-opintojakson uudistamishanke, jonka suunnittelu ja toteutus oli osa terveystieteiden maisteriopintoihini kuuluvaa pedagogisen asiantuntijuuden opetusharjoittelua (Turun yliopisto. Terveystieteiden perustutkinnot). Opetusharjoitteluni tavoitteena oli oppia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan terveysalan koulutuksen kehittämiseen liittyvä projekti .

Tavoitteena projektiosaamisen vahvistaminen

Projektin tavoitteeksi asetettiin opintojaksolla käytettävän kirjallisuuden päivittäminen sekä opintojakson toteutussuunnitelman ja kehittämistehtävän julkaisumuodon uudistaminen.

Tärkeimpänä osa-alueena projektin alkaessa oli miettiä, mikä raportointitapa tukisi parhaiten nykypäivän ja tulevaisuuden terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kehittymistä.

Toisena tärkeänä tavoitteena oli saada terveydenhoitajaopiskelijoiden tekemät upeat ja käyttökelpoiset kehittämistehtävät myös suuren yleisön tietoisuuteen siten, että niitä olisi mahdollisuus hyödyntää ja käyttää aiempaa laajemmin.

Toiveena oli, että ideat ja materiaali toteutetuista terveystapahtumista, esitteistä ja opaslehtisistä olisi helposti löydettävissä kenelle tahansa, joka vaikkapa toisella puolella Suomea pohtii, miten edistäisi terveyttä omassa työssään. Jo aiemmin vahvana osana kehittämistehtäviä olleet työelämäyhteistyö sekä toiminnallisuus haluttiin säilyttää.

Uudistusten myötä tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden projektiosaamista, yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamista, terveysviestinnän osaamista sekä tukea opiskelijoiden oman asiantuntijuuden löytymistä terveyden edistämisen saralla.

Uudistusten myötä tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden projektiosaamista, yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamista, terveysviestinnän osaamista sekä tukea opiskelijoiden oman asiantuntijuuden löytymistä terveyden edistämisen saralla.

Projektiosaaminen kuuluu vahvasti nykypäivän työelämään myös terveydenhoitajan työssä ja on siksi tärkeä taito valmistuville terveydenhoitajille.

Terveydenhoitajien ammatilliseen osaamiseen kuuluu yhteiskunnallisten haasteiden tunnistaminen ja niiden huomioiminen asiakkaiden terveyden edistämisessä. Tiedottaminen ja keskusteluun osallistuminen  terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa on myös osa terveydenhoitajan työtä. Terveydenhoitajan tulee myös toimia terveydenhoitajatyön asiantuntijana mediassa sekä ”käyttää ja kehittää innovatiivisesti sekä asiakaslähtöisesti tieto- ja viestintäteknologiaa työssään yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa”. (Haarala 2014.)

Projektin yhtenä tavoitteena olikin vahvistaa opiskelijoiden taitoja sähköiseen terveysviestintään liittyen. Projektin hoitotieteelliseksi lähtökohdaksi valittiin Bennerin aloittelijasta asiantuntijaksi -teoria (Altman 2007) ja kasvatustieteelliseksi lähtökohdaksi konstruktivismi ja projektioppiminen (Vesterinen 2001).

Projektin positiiviset tulokset

KEH5-opintojakson toteutus uudistettiin projektimuotoiseksi, jolloin terveydenhoitajaopiskelijoiden työelämässäkin tarvitsemat projektiosaamisen taidot pääsivät vahvistumaan.

Opiskelijoiden syyslukukausi alkoi oman projektin suunnittelemisella ja tiedonhaulla. Suunnitelmat palautettiin verkko-oppimisympäristöön ja käytiin yhdessä läpi seminaarissa. Kehittämistehtävän sisällölliseen ja toiminnalliseen osaan opiskelijat saivat toivomuksensa mukaan ohjausta opintojakson opettajilta.

Opiskelijat toteuttivat terveyttä edistävät projektinsa 2–3 hengen ryhmissä  työelämäyhteistyönä. Työt toteutettiin yhteistyössä muun muassa Voimaa opiskeluun -hankkeen ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Toteutusmuotoina olivat terveystapahtumat, esitteet, opaslehtiset ja artikkelit.

Verkossa tapahtuva viestintä on nykypäivää ja se on yksi väylä asiantuntijoille vaikuttaa terveyteen. Tämän vuoksi kehittämistehtävän julkaisumuodoksi valittiin blogikirjoitus.

Verkossa tapahtuva viestintä on nykypäivää ja se on yksi väylä asiantuntijoille vaikuttaa terveyteen.

Kehittämistehtävän raportointiin opiskelijat saivat viestinnän lehtorin ja viestinnän asiantuntijan tarjoamaa opetusta kaksi oppituntia. Näillä oppitunneilla käsiteltiin blogikirjoittamista tyylilajina. Lisäksi opiskelijat pääsivät työstämään omia blogikirjoituksiaan kaksi kertaa järjestetyssä työpajassa. Opintojakso päättyi kaksipäiväiseen seminaariin, jossa opiskelijat esittelivät kehittämistehtävänsä.

Palaute kannustavaa

Uudistetulla opintojaksolla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan projektityöskentelyä, terveysviestintää, yhteiskunnallista vaikuttamista ja terveyden edistämisen asiantuntijana toimimista.

Opintojaksolle osallistuneilta opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan uudistettu KEH5 -opintojakso koettiin positiivisesti. Opiskelijoille lähetettyyn sähköiseen palautekyselyyn vastasi 11 opiskelijaa, jotka arvioivat opintojakson osa-alueita asteikolla 1–5. Arviointiasteikolla luku 1 vastasi vaihtoehtoa ”täysin eri mieltä” ja luku 5 ”täysin samaa mieltä”.

Vastaajien (n=11) mukaan opintojaksolle suositeltu kirjallisuus koettiin pääsääntöisesti hyödylliseksi (ka 3,5) ja ajantasaiseksi (ka 3,7). Erityisen mielenkiintoisena opiskelijat kokivat blogikirjoituksen tekemisen (ka 4,5) sekä viestinnän ja viestintäkanava Dialogin osallisuuden opintojaksolla (ka 4,2).

Sekä projektimainen työskentelytapa (ka 4,1) että blogikirjoittamisen harjoittelu (ka 4,3) koettiin pääsääntöisesti hyödyllisiksi, samoin viestinnän ja Dialogin osallisuus opintojaksolla (ka 4,2). Opintojakson toteutuksen koettiin vastaavan myös melko hyvin opintojakson tavoitteita (ka 3,9).

Opiskelijoilta tulleessa vapaamuotoisessa palautteessa todettiin opintojakson olleen muun muassa ”yksi parhaista ja innostavimmista opintokokonaisuuksista” ja kasvattaneen ”uskoa omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen”. Opintojakson todettiin myös olleen ”vaativa, mutta opettavainen” sekä erityisesti projektityöskentelyn olleen ”laaja ja aika vaativa kokonaisuus”.

Koko projektin kantavana ideana oli osaamisen ja tiedon jakaminen sekä ammattilaisilta asiakkaille että ammattilaisten kesken. Siksi kurssin toteutussuunnitelma ja materiaalit ovat saatavilla kaikkien käyttöön. Opiskelijoiden blogikirjoitukset omista kehittämistöistään löytyvät tämän teemanumeron blogeista.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111348000

Lähteet

Altmann, T. (2007). An evaluation of the seminal work of Patricia Benner: Theory or philosophy? Contemporary Nurse 25 (1–2), 114–23.

Haarala, P. (2014). Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Saatavilla http://docplayer.fi/1353905-Terveydenhoitajan-ammatillisen-osaamisen-kuvaus-terveydenhoitajakoulutuksesta-valmistuvien-osaamisalueet-tavoitteet-ja-keskeiset-sisallot.html

Turun Yliopisto. Terveystieteiden perustutkinnot. Saatavilla 24.10.2018 https://www.utu.fi/fi/opiskelijaksi/terveystieteiden-koulutus-terveystieteiden-kandidaatti-ja-terveystieteiden-maisteri-3

Vesterinen, P. (2001). Projektiopiskelu ja -oppiminen ammattikorkeakoulussa (Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto). Saatavilla https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13343/9513911691.pdf?sequence=1