Ottaisimmeko ulkomaalaistaustaisen harjoittelijaksi tai töihin?

Diakin Työnimi-kampanja keräsi runsaasti huomiota. Tunnetut suomalaiset hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan mutta romaninimillä. Yksikään ei päässyt edes työhaastatteluun. Todennäköisesti tulos olisi samansuuntainen, jos hakijan nimi olisi ulkomaalainen (vrt. TEM 2012).

Monen vähemmistöryhmään kuuluvan, maahanmuuttajan, romanin tai ulkomaalaistaustan omaavan on tehtävä valtaväestöön verrattuna moninkertaisesti töitä pystyäkseen suorittamaan koulutuksen tai pääsemään työhön.

Esimerkiksi 20 prosenttia korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskenteli ravintoloissa, siivoojina tai postinkantajina.

Vuonna 2017 Tilastokeskus (2017a) ilmoitti, että Suomessa asui 384 123 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Heidän osuutensa Suomen väestöstä oli noin seitsemän prosenttia. Tilastokeskuksen (2017b) mukaan vuonna 2016 työllisyysasteen ero suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä oli noin 18 prosenttia. Lisäksi moni ulkomaalaistaustainen työskenteli koulutustaan vastaamattomassa työssä. Esimerkiksi 20 prosenttia korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskenteli ravintoloissa, siivoojina tai postinkantajina (OAJ 2017).

Olisi kaikkien etu, että ulkomaalaistaustaiset pääsisivät sujuvammin koulutukseen ja työhön, integroitumaan yhteiskuntaan. Inhimillisten syiden lisäksi maahanmuuttajien työllistymisellä voi olla jopa merkittävä myönteinen vaikutus julkiseen talouteen (Tilastokeskus 2018).

Jos ottaisimme, mitä saisimme?

Ulkomaalaistaustaiset työnhakijat saattavat törmätä rekrytoinnissa ennakkoluuloihin, mutta ongelmana on myös epätietoisuus.

Kansainväliset opiskelijat ovat vähän käytetty sekä jossain määrin unohdettukin potentiaali etenkin suomalaisen elinkeinoelämän kehittämisessä ja kansainvälisen kasvun hakemisessa (Ollanketo & Kaari 2018). Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 350 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa (Oulun ammattikorkeakoulu 2018), joista moni toivoo työllistyvänsä Suomeen ja joita erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyödyntää paremmin.

Opinnoissa tärkeässä roolissa on työharjoittelu.

Opinnoissa tärkeässä roolissa on työharjoittelu, joka antaa opiskelijalle hyvän mahdollisuuden tutustua suomalaiseen työelämään ja työnantajalle mahdollisuuden tutustua ulkomaalaistaustaisen opiskelijan tarjoamaan osaamiseen. Harjoittelussa opiskelija saa muun muassa käytännön kokemusta työtehtävistä, oppii suomalaista työkulttuuria ja rakentaa verkostoja suomalaiseen työelämään (Holappa, Karjalainen, Niva, Rönkkö & Sutinen 2018).

Onnistunut harjoittelujakso voi poikia opiskelijalle opinnäytetyöaiheen tai jopa osa-aikaisen tai vakituisen työpaikan.

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tiedoilla ja taidoilla on konkreettista hyötyä myös työnantajalle (Ollanketo & Kaari 2018). Nämä opiskelijat tarjoavat työpaikoille tuoretta ammattiosaamista, uusia näkökulmia, kielitaitoa, kulttuurintuntemusta sekä asiakaspalvelua monimuotoistuvalle asiakaskunnalle.

Kielen ja kulttuurin tuntemuksesta ja oman maan yhteyksistä on hyötyä esimerkiksi erilaisten markkinakartoitusten tekemisessä. Viime vuonna kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden viisi yleisintä kotimaata olivat Venäjä, Vietnam, Kiina, Nepal ja Intia (CIMO 2018).  Nämä maat kattavat jo valtavan markkinapotentiaalin suomalaisyrityksille.

Osa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista opiskelee opintoja suomen kielellä, osa englanniksi. Jos opiskelijan opiskelukieli on englanti, opiskelijan ottaminen mukaan työyhteisöön esimerkiksi työharjoittelujaksolle edellyttää työnantajan puolelta avointa suhtautumista ja ohjausta englanniksi.

Harjoittelijan ohjaaminen englanniksi voi jännittää ja potentiaalinen työnantaja voi epäröidä oman kielitaidon riittävyyttä. Toisaalta ulkomaalainen opiskelija ei usein puhu englantia äidinkielenään, joten englanti yhteisenä kielenä tarjoaa hyvää harjoitusta mahdolliseen kansainvälistymiseen.

Yhä tärkeämpää on, että opiskelija kehittää suomen kielen taitoaan myös työelämässä, koska ammattikorkeakoulut haluavat entistä vahvemmin edistää kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään. Vaikka ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen koetaan haastavaksi, työllistymisen mahdollisuuksia voidaan lisätä jatkuvalla yhteistyöllä ja mahdollistamalla yritysten ja opiskelijoiden kohtaamisia (Ollanketo & Kaari 2018).

Entä sitten ne kulttuurierot?

Monikulttuurinen osaaminen on monimuotoistuvan työelämän perustaitoja.

On tärkeää, että työyhteisöt kehittävät monikulttuuriseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamistaan ja palvelukulttuuria niin, että se vastaa moninaistuvien asiakkaiden tarpeisiin. Opiskelu- ja työyhteisöt vaikuttavatkin nykyisin valmiimmilta kehittämään palvelukulttuuriaan.

Perehdytysvaiheen onnistumiseen vaikuttaa työhön perehdyttäjän asenne, empatiakyky, osaaminen ja motivaatio.

Perehdyttäminen on yksi kriittisimpiä vaiheita uuteen työpaikkaan siirryttäessä. Perehdytysvaiheen onnistumiseen vaikuttaa työhön perehdyttäjän asenne, empatiakyky, osaaminen ja motivaatio.

Työyhteisön näkökulmasta ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ohjaukseen ja perehdyttämiseen tarvitaan tavallista enemmän aikaa, ymmärtävää ja kannustavaa asennetta sekä työtovereiden tukea. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki ovat merkittäviä ohjauksen resursseja. Ohjauksen tueksi kaivataan usein myös koulutusta monikulttuurisesta kohtaamisesta ja ohjausprosessin kulusta.

Tukea kulttuuriseen kohtaamiseen

Opin portailta työelämään -hankkeen yhtenä tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa valmennusta, josta osallistuja saa tukea ja välineitä eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Tätä varten on suunniteltu monikulttuurisuus työelämässä -koulutusta. Valmennus on suunnattu erityisesti työelämän edustajille, oppilaitosten ja työharjoittelupaikkojen henkilöstölle.

Tavoitteena on paneutua sellaisiin asioihin, joita tarvitaan eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ja työntekijöiden kohtaamisessa. Ensimmäinen koulutus toteutetaan Oulussa keväällä.

Jokaisen hankkeessa mukana olleen opiskelijan tausta ja tarina on erilainen ja myöskin polkujen kulku vaihtelee.

Opin portailta työelämään -hankkeessa tarjotaan sekä monikulttuurisuuskoulutusta työelämälle että tukea ulkomaalais- ja romanitaustaisten opiskelijoiden opintojen loppuvaiheeseen ja työllistymiseen. Tavoitteena on sujuva siirtyminen suomalaiseen työelämään.

Jokaisen hankkeessa mukana olleen opiskelijan tausta ja tarina on erilainen ja myöskin polkujen kulku vaihtelee. Työllistyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt toimivat yhteisöissään kannustavina esimerkkeinä ja lisäävät luottamusta koulutuksen ja yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Opin portailta työelämään -hankkeessa tuetaan romani- ja maahanmuuttajataustaisia sekä kansainvälisiä tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Tavoitteena on tukea opintojen loppuvaiheen opintoja ja työllistymistä. Hanketta toteuttavat yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050283

Lähteet:

CIMO (2018). Tilastoja kansainvälistymisestä. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata.  Saatavilla https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa

Holappa, J., Karjalainen, L., Niva, A., Rönkkö, S. & Sutinen, O. (2018). Työharjoittelu opiskelijan työllistymisen edistäjänä OAMKissa. Teoksessa Ollanketo, A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen – Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/discrimination-in-t%2808ae2e4e-022e-4ca5-b736-eb060e85fad4%29.html

OAJ (2017). Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ammattitaitoa hukataan. Saatavilla https://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919483262&page_name=Korkeasti+koulutettujen+maahanmuuttajien+ammattitaitoa+hukataan

Ollanketo, A. & Kaari, P. (2018). Toimintamalli kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Teoksessa Ollanketo, A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen – Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/discrimination-in-t%2808ae2e4e-022e-4ca5-b736-eb060e85fad4%29.html

Oulun ammattikorkeakoulu (2018). Studies and applying. Saatavilla https://www.oamk.fi/en/study-at-oamk/how-to-apply

TEM (2012): Discrimination in the Finnish Labor Market: An Overview and a Field Experiment on Recruitment.  Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Tilastokeskus (2017a). Maahanmuuttajat väestössä. Saatavilla http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa

Tilastokeskus (2017b). Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutuminen tilastoissa-seminaari [Video]. Saatavilla https://www.youtube.com/watch?v=Wo782waUtDU&feature=youtu.be

Tilastokeskus (2018). Maahanmuuttajat ja kotoutuminen. Saatavilla https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/index.html