Sujuvasti kohti koulutuspolkua

Maahanmuuttajien rooli Helsingissä ja Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä heidän määränsä ja osuutensa kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti.*) Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä, sillä lähtömaa, maassa asuttu aika, äidinkieli, muu kielitaito, koulutus ja työkokemus vaihtelevat.

Helsinkiläinen maahanmuuttajaväestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö, ja suurin osa heistä on nuoria työikäisiä (Helsingin kaupunki 2018b).

Maahanmuuttajataustaisten määrä on 2010-luvulla kaksinkertaistunut toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja myös korkeakoulutuksessa maahanmuuttajia on yhä enemmän. Vuoden 2015 syksyllä kaikista 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä 43 prosenttia opiskeli korkeakoulussa kun taas maahanmuuttajista korkeakouluopiskelijoita oli 27 prosenttia. (Helsingin kaupunki 2018a.)

Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempien koulutustaso on selkeästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla, ja heitä on myös enemmän työttömänä (Ranto, Ahlgren-Leinvuo, Haapamäki & Högnabba 2015, 9–11). Nämä seikat saattavat vaikuttaa myös lasten tuleviin koulutusvalintoihin. Uusia haasteita maahanmuuttajaväestön koulutuspolkujen tukemiseen Helsingissä toi myös vuosi 2015, jolloin maahanmuuttajien määrä kasvoi merkittävästi.

Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempien koulutustaso on selkeästi matalampi kuin suomalaistaustaisilla, ja heitä on myös enemmän työttömänä.

Maahanmuuttajien koulutustilanteen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaa osaltaan Diakin Helsingin-kampuksen Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hanke (2017–2019). Hanke kannustaa korkeakoulutukseen hakeutumista. Se myös tukee hankeopintojen kautta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsyä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopintoihin ja sen myötä työllistymistä sote-alalle.

Tukea koulutukseen ja työllistymiseen

Hankkeessa voi opiskella yksittäisiä avoimen ammattikorkeakoulun kursseja ja suomea sekä kerrata tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Opintoja tuetaan mentoroinnin avulla.

Hankkeen kautta voi myös mennä tuettuun työharjoitteluun. Lisäksi hankkeessa koulutetaan työpaikkaohjaajia ja tehdään työpaikkaohjaajille materiaaleja. Yhteistyötä tehdään Suomen Diakoniaopiston ja Helsingin kaupungin Stadin osaamiskeskuksen kanssa, jotka rekrytoivat opiskelijat.

Opetustarjonta pääsi käyntiin kesällä 2017, jolloin mukana oli 12 opiskelijaa. Opiskelijat rekrytoitiin yhteistyökumppaneiden omasta asiakaspiiristä. Kesäkurssilla tutustuttiin opintovierailujen kautta sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivan palveluihin ja Helsingin kaupungin Kinaporin monipuoliseen palvelukeskukseen. Kurssilla opiskeltiin muun muassa ensiapua, jonka suoritti seitsemän opiskelijaa, vaikka osan suomen kieli olisikin ollut kehittyvässä vaiheessa.

Tähän mennessä hankkeessa on opiskellut 71 opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista on Suomen Diakoniaopistossa tai Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lähihoitajatutkintoa suorittavia.

Toinen selkeästi erottuva ryhmä on Suomessa 5–6 vuotta asuneet, joilla on ulkomailla suoritettu ammatillinen, usein korkea-asteen, koulutus. Äsken maahan tulleita ei alkuvaiheen jälkeen ole ollut mukana, sillä kielitaitovaatimukset ovat olleet liian haasteelliset. Opiskelijaryhmä on naisenemmistöinen, sillä mukana on ollut ainoastaan viisi miestä.

Korkeakouluvalmiudet kehittyvät

Hankkeen opetus on ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Opetukselle on osoitettu laajat resurssit ja opetuksessa edetään hitaasti. Opetusryhmät ovat myös pieniä, joten opettajat voivat tukea oppimista yksilöllisesti.

Sisällön lisäksi opetuksessa keskitytään tiedonhankinta- ja opiskelutaitoihin. Suomen kielen opiskelu on yhdistetty osaltaan ammattialan opiskeluun siten, että suomen kielen opettaja antaa palautetta oppimistehtävistä ja ohjaa kirjoittamista. Opiskelijat saavat ja tarvitsevat vahvasti tukea ja ohjausta.

Opetusryhmät ovat myös pieniä, joten opettajat voivat tukea oppimista yksilöllisesti.

Kaikki opetusryhmät ovat olleet hyvin heterogeenisia kuten yleensäkin ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille tarkoitetuissa valmentavissa koulutuksissa (Lepola 2017, 11). Opiskelijoiden palautteissa tämä on näkynyt erilaisina toiveina. Suomen kielen taidoiltaan edistyneemmät ovat toivoneet nopeampaa etenemistä ja enemmän tehtäviä. Osa Suomessa lyhyemmän aikaa olleista on pitänyt etenemistahtia liian nopeana.

Päätoimisen opiskelun tai päivätyön ohessa valmentavaan koulutukseen osallistuminen on vaatinut opiskelijoilta tarkkaa aikataulujen suunnittelua ja lähipiirin tukea. Opetuksessa on kuitenkin ollut oppimiseen kannustava ilmapiiri.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintoihin ja omien taitojensa kehittymiseen. Keväällä 2018 peräti 88 prosenttia hankkeen opiskelijoista koki, että heidän korkeakouluvalmiutensa, kuten itsenäisen opiskelun taidot tai kirjoittamistaidot, ovat kehittyneet.

”Minä kuulun tänne, kuulun tähän yhteiskuntaan”

Kuulumisen tunne on erityisen tärkeää maahanmuuttajan kotoutumisessa. Suomeen muuttaneet luottavat alkuvaiheessa muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin, mutta yleinen luottamus vähenee Suomessa asutun ajan myötä. (Turjanmaa 2018.) Yhteenkuulumisen tunne pienessäkin ryhmässä voi lisätä laajemminkin luottamusta yhteiskuntaan ja yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

Yhteenkuulumisen tunne pienessäkin ryhmässä voi lisätä laajemminkin luottamusta yhteiskuntaan ja yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kotoutumisen näkökulmasta kaikkein tärkeimpänä hankkeen tuloksena voi pitää kuulumisen tunteen vahvistumista. Kuulumisen tunne voi vahvistaa myös pystyvyyden ja pärjäämisen kokemusta. Asiakaskuunteluissa opiskelijat ilmaisivat kokevansa tyytyväisyyttä ja kuulumisen tunnetta toisaalta siitä, että pääsee tutustumaan korkeakouluopiskeluun ja saa tunteen siitä, mitä on olla korkeakouluopiskelija, mutta myös yleisellä tasolla:

”tämä on hyvä mahdollisuus”

”tulee kuulumisen tunne”

”lisännyt hyvää oloa ja hyvinvointia”

”hyvä, että pääsee kurkistamaan korkeakouluopintoihin Suomessa”

”auttaa maahanmuuttajaa omaan elämään”

”en ole syrjäytynyt”.

Miten tästä eteenpäin?

Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hanke päättyy syksyllä 2019. Diakin Helsingin-kampuksella on vuosien 2018–2019 aikana kolme erillishakua sosionomin ja sairaanhoitajan koulutukseen aliedustetuille ryhmille, kuten maahanmuuttajille. Esimerkiksi kevään 2018 erillishaussa opiskelemaan pääsi kymmenen hankeopiskelijaa. Hanke voi tukea heidän tutkintoon tähtääviä opintojaan kolme lukukautta.

Kevään 2018 erillishaussa opiskelemaan pääsi 10 hankeopiskelijaa.

Diak on aina ollut vahva toimija vähemmistöjen kouluttamisessa ja yhteiskunnallisen aseman tutkimisessa. Diakin aikaisemmat kokemukset maahanmuuttajien kouluttamisesta sekä tämänhetkiset yhteiskunnalliset haasteet (Lepola 2017; Saukkonen 2018) kannustavat kehittämään monipuolisia koulutusratkaisuja ja tiivistämään yhteistyötä erilaisten koulutusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on tässä hankkeessa jo lähtenyt niin hyvin käyntiin, että olisi mahdollista pohtia myös uusia yhteistyön muotoja.

*) Tässä artikkelissa käytetään termiä maahanmuuttaja. Termillä viitataan Suomeen muuttaneisiin eli ensimmäisen polven maahanmuuttajiin, Suomeen muuttaneiden lapsiin eli toiseen sukupolveen maahanmuuttajiin, vieraskielisiin ja ulkomaan kansalaisiin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111348001

Lähteet

Helsingin kaupunki (24.5.2018a). Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Vieraskielisiä paljon etenkin ammatillisessa koulutuksessa. Saatavilla https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/

Helsingin kaupunki (3.9.2018b). Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Ulkomaalaistaustaisissa on paljon nuoria työikäisiä. Saatavilla https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/sukupuolijaika

Lepola, L. (2017). Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 2017:15.) Saatavilla https://karvi.fi/publication/ammattikorkeakoulujen-maahanmuuttajille-jarjestama-korkeakouluopintoihin-valmentava-koulutus-vuosina-2010-2017/

Ranto S., Ahlgren-Leinvuo H., Haapamäki E. & Högnabba S. (2015). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä. Tilastoja 2015:40. (Helsingin kaupunki, Tietokeskus.)  Saatavilla https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_12_09_Tilastoja_40_Ranto_Ahlgren-Leinvuo_Haapamaki_Hognabba.pdf

Saukkonen, P. (2018). Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa. OECD:n raportti tarjoaa hyviä neuvoja kotouttamiseen paikallistasolla.  Työpapereita 2018:5. Saatavilla https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_08_27_Tyopapereita_5_Saukkonen.pdf

Turjanmaa, E. (20.6.2018). Uuteen maahan muuttaminen kasvattaa luottamusta toisiin ihmisiin. Perheyhteiskunta. Saatavilla https://www.perheyhteiskunta.fi/2018/06/20/uuteen-maahan-muuttaminen-kasvattaa-luottamusta-toisiin-ihmisiin/