Syrjäytyminen kertoo puuttuvista itsenäisen elämän edellytyksistä
Suomalaiset lapset ovat syntyessään maailman terveimpiä, mutta nuorten aikuisten hyvinvoinnissa putoamme kauas kärkisijoilta. Lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavat sekä perimä että ympäristö, jossa lapsi arkeaan elää. Huomisen syrjäytymisen vähentäminen edellyttää tämän hetken perheiden tukemista.
Nuorten aikuisten syrjäytymisen voidaan katsoa olevan lapsuuden ja nuoruuden ongelmien jatkumo. Työn ja itsenäisen elämän ulkopuolelle jäävät useimmin ne, joiden omat resurssit tai mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat muita heikompia, esimerkiksi sairastamisen tai perheen ongelmien vuoksi.
Yhteiskunnassa eläminen edellyttää taitoja, joiden saavuttaminen tai saavuttamatta jättäminen riippuu monista seikoista. Näitä ovat muun muassa materiaaliset tekijät, kuten asuinpaikka tai taloudellinen tilanne; perheeseen liittyvät tekijät, kuten vanhempien koulutus ja tuki; erilaiset lasten ja nuorten elämää ympäröivät palvelut sekä yksilöön liittyvät tekijä, kuten sukupuoli.
Voidaan siis ajatella, että ulkopuolelle jääviltä ovat itsenäiseen elämään vaadittavat taidot syystä tai toisesta jääneet saavuttamatta. Syrjäytyminen on siis edellytysten puutetta.
Perheen keskeinen merkitys ihmisen tulevaisuudelle
Lapsuuden perheen taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet sekä vanhempien vähäinen koulutus ja mielenterveysongelmat heikentävät lasten tulevaisuutta ja näkyvät nuorilla hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina.
Vanhempien kasautuneella huono-osaisuudella on voimakkaimmat ylisukupolviset vaikutukset.
Lapsuudenkodin psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö muovaavat lapsen kehittyviä aivoja ja stressijärjestelmää. Tiedetään, että esimerkiksi köyhyys luo stressiä paitsi aikuisille myös lapsille. Ei siis ole pikku juttu, että yli 100 000 lasta ja nuorta asuu köyhässä perheessä tai että joka viidennen lapsen vanhempi kärsii mielenterveyden ongelmista.
Myös vanhempien yksinäisyys ja vuorovaikutussuhteet heijastuvat heidän lastensa koulunkäyntiin ja sosiaaliseen kyvykkyyteen, jotka ovat oleellisia myöhemmän elämän kannalta. Vanhempien kasautuneella huono-osaisuudella on voimakkaimmat ylisukupolviset vaikutukset, eikä kyse ole ainoastaan materiaalisesta siirtymisestä vanhemmilta lapsille vaan myös kulttuurisista ja muista kuin taloudellisista tekijöistä. Erityisesti kasautuvan huono-osaisuuden tuhoisien vaikutusten kierre pitäisi katkaista jo varhaisessa vaiheessa.
Ongelmiin tarvitaan apua
Paitsi taloudelliset tai terveydelliset ongelmat, syrjäytymisen keskeisenä syynä on myös vaikeuksiin saadun avun riittämättömyys tai avun saaminen liian myöhään. Liian usein ongelmat pääsevät monimutkaistumaan. Esimerkiksi osa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on tullut sijoitetuksi liian myöhään. Tämä lisää riskiä jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle aikuisuudessa.
Syrjäytyminen on myös kokemuksellisten tekijöiden kuten yksinäisyyden, epäluottamuksen ja alisuoriutumisen muodostama kierre.
Heikoimmassa asemassa olevat, etenkin nuoret miehet, alikäyttävät terveys- ja erityisesti mielenterveyspalveluja. Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saatavilla, saavutettavia ja toimivia erityisesti monenlaisen tuen tarpeessa oleville perheille ja nuorille. Päätöksentekijöiden tulee kiinnittää mielenterveyspalveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen enemmän huomiota.
Syrjäytyminen on myös kokemuksellisten tekijöiden kuten yksinäisyyden, epäluottamuksen ja alisuoriutumisen muodostama kierre. Tämän vuoksi yhteiskunnan tuen ja rakenteiden tulee vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Samaan aikaan on hoidettava nuorten nykyhetken ongelmia, mutta myös parannettava lasten – tulevien nuorten – perheoloja.
Kokonaisvaltaisempaa tukea ja laadukkaampaa kohtaamista
Eduskunnan tulee ottaa sote-uudistuksessa huomioon syrjäytymisen vähentäminen. Lapsiperheet tarvitsevat köyhyyden vähentämistä, vanhemmat apua mielenterveyden ongelmiin sekä koko perheen tilanteen huomioimista ja lasten arjen sujuvuuden vahvistamista.
Eduskunnan tulee ottaa sote-uudistuksessa huomioon syrjäytymisen vähentäminen.
Tutkimusten mukaan äidin myönteinen suhtautuminen yhteiskunnan tukeen vaikuttaa myönteisesti lapsen tulevaisuuteen. Samoin jälkipolville siirtyy myös vanhempien yhteiskuntaa kohtaan tuntema epäluottamus.
Lähipalveluina tarjottavat neuvolan, perhekeskuksen, varhaiskasvatuksen, koulun, kouluterveydenhuollon ja koulukuraattorin palvelut ovat avainasemassa ehkäisevässä työssä, hyvinvoinnin tukemisessa ja ongelmien varhaisessa havaitsemisessa.
Näissä palveluissa toimivien ammattilaisten tärkeimpiä taitoja ovat lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen, hyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksi ottaminen ja tarvittavan tuen mahdollistaminen.
Nuorten hyvinvointia tukevissa palveluissa tarvitaan kohtaamista, kuuntelemista ja kannustamista sekä tulevaisuuden uskon luomista ja edellytysten parantamista. Tuen oikea-aikaisuus ja laatu ovat oleellisia. Sen lisäksi kohtaamisten vuorovaikutukseen on kiinnitettävä huomiota, sillä kehityksen suunta syntyy ja uusiutuu jatkuvasti yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Nuorten ongelmien vähättely ja ammattilaisten välinpitämätön suhtautuminen nuoreen tai hänen asiaansa vahvistavat epäluottamusta ja lisäävät ahdistusta ja turhautumista.
Nyt tarvitaan satsauksia ehkäisevään työhön ja perheiden tukeen sekä lisäksi nuorten tarpeista lähtevää yksilöllistä ja kokonaisvaltaista palvelua.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293367