Juttutyyppi  Artikkeli

Voidaanko eriytymiskehitykseen vaikuttaa?

Maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvät poliittiset päätökset viestittävät, että Suomeen ja Eurooppaan tulijoilta odotetaan yhä useammin varallisuutta ja hyvää osaamista. Miten tällainen painotus vaikuttaa eriytymiskehitykseen?

Ylen uutisissa (18.1.2019) kerrottiin Sonkajärven K-Marketin uudesta Kauppiaasta Hue Vosta. Tarina kauppiaasta on täydellinen oppimistarina venepakolaisesta, joka on ekonomiksi valmistumisen jälkeen päätynyt yrittäjäksi.

Vo on erinomainen esimerkki suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Hän oli opiskellut lukion jälkeen ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen vielä yliopistossa maisteritutkinnon. Opiskeluun oli vaikuttanut paljon perheen tuki ja kannustus. Onneksi meillä Suomessa on mahdollisuus opiskeluun, eikä siihen tarvita rikkaita vanhempia tai muuta varallisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyöryhmän (2017) mukaankin Suomen menestystarina perustuu juuri tasa-arvoiseen peruskoulutukseen sekä laajoihin jatko-opintomahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Tämä saavutetaan ainoastaan vahvistamalla osallisuutta, puuttumalla eriytymiskehitykseen ja mahdollistamalla yksilöllisiä opintopolkuja. (OKM 2018. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, 20–21.)

Monikulttuurisuus lisää moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta

Eriytymiskehitykseen puuttuminen on yksi merkittävä tekijä tasa-arvoisen koulutuksen toteutumisessa sekä laajojen jatko-opiskelumahdollisuuksien ylläpitämisessä. Eriytymiskehitystä tarkastelen tässä artikkelissa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta, vaikka monikulttuurisuus sisältää myös muita ulottuvuuksia.

Eriytymiskehitykseen puuttuminen on yksi merkittävä tekijä tasa-arvoisen koulutuksen toteutumisessa.

Hammar-Suutari (2009) määrittelee monikulttuurisuuden tilaksi, jossa eri kulttuuritaustoista lähtöisin olevat ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Monikulttuurinen vuorovaikutus voidaan nähdä suvaitsevaisuuteen perustuvana rinnakkaiselona tai eri ryhmien tasa-arvoiseen vuoropuheluun pohjautuvana kanssakäymisenä. Monikulttuurisuuteen liittyy vahvasti moniarvoisuus eli pluralismi, jossa ihmiset nähdään erilaisina, mutta samanarvoisina. (Hammar-Suutari 2009, 70, 76, 115–116.)

EURYDICE-raportin (2019, 7–8) mukaan Suomi erottuu eurooppalaisessa vertailussa edukseen kielitaitoisella opetuksella. Suomessa ja Ruotsissa korostuu oppilaiden kokonaisvaltainen huomiointi. Monikulttuurisille oppilaille tarjotaan akateemisten taitojen lisäksi myös psykososiaalista tukea sekä opetetaan heidän omaa äidinkieltään. Nämä on kirjattu myös kansalliseen ohjaukseen ja viranomaissuosituksiin. Suomi on eurooppalaisessa vertailussa ainoa maa, jossa kielenopetuksen on nähty olevan hyödyksi koko koulukulttuurille. Kielenopetuksen on huomattu edistävän kaikkien oppilaiden monikielisyyttä sekä kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista.

Toisen asteen sekä korkea-asteen koulutuksissa on puolestaan kehitetty hankkeiden avulla monikulttuuristen opiskelijoiden koulutukseen hakeutumista edistäviä tekijöitä sekä erilaisia tukimuotoja opintojen sujuvoittamiseksi. Opin portailla Pohjoispohjanmaalla -hankkeessa (2015–2018) lisättiin koulutuksellista tasa-arvoa kehittämällä kulttuurisensitiivistä opiskelijavalintaa erillishaun avulla sekä tuettiin monikulttuurisia opiskelijoita opiskelussa. (Pinolehto 2017, 11–12.)

Monikulttuurisuus on vielä uutta, koska Suomen vieraskielisen väestön osuus on todella pieni. Tilastokeskuksen (2017) mukaan Suomen vieraskielisestä väestöstä 56 prosenttia asui Uudellamaalla. Muiden kieliryhmien (pl. suomi, ruotsi, saame) osuus koko väestöstämme oli vain 6,8 prosenttia. Muista kieliryhmistä suurimmat olivat venäjänkieliset, joita oli noin 21 prosenttia, sekä vironkieliset, joita oli 13,3 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi arabiaa ja somalia puhuvia oli puolestaan yhteensä vain 12,4 prosenttia.

Ohjaako lainsäädäntö eriytymiskehitykseen?

Euroopan Unionissa (EU) on vireillä erityisosaajadirektiivi (BlueCard), joka mahdollistaa vapaamman liikkumisen kolmansien maiden kansalaisille silloin, kun heillä on hyvää osaamista ja he tulevat Eurooppaan työskentelemään vaativaan osaamistyöhön. Direktiivin avulla pyritään houkuttelemaan EU:n alueelle erityisosaajia. Myös Suomessa halutaan vähentää tänne töihin tulevien maahanmuuttajien lupabyrokratiaa. (Sisäministeriö 2019, 12–13.)

Perheen yhdistämiseen vaadittavat tulorajat nousivat niin korkeiksi, että perheen yhdistäminen on mahdollista vain suurituloisille.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2016 lain, jossa tiukennettiin oleskelulupien ehtoja poistamalla mahdollisuus oleskeluluvan myöntämiseen humanitaarisen suojelun perusteella sekä tiukentamalla perheenyhdistämisen kriteerejä. Perheen yhdistämiseen vaadittavat tulorajat nousivat niin korkeiksi, että perheen yhdistäminen on mahdollista vain suurituloisille. Perheenyhdistämiseen puuttui myös Euroopan Unionin tuomioistuin (EUT), jonka vuoksi tulkintaa muutettiinkin. Nyt perheen yhdistäminen mahdollistuu turvapaikanhakijoille, jotka ovat saapuneet Suomeen alaikäisinä. (Sisäministeriö 2017, 25; EUT 2018, C-550/16.)

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tuli voimaan lukuvuosimaksut 1.8.2017 lähtien. Lukuvuosimaksu peritään EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka opiskelevat vieraskielisessä koulutuksessa. Suomen- tai ruotsinkielisissä koulutuksissa lukuvuosimaksuja ei peritä. Korkeakouluilla on mahdollisuus määritellä itse lukuvuosimaksujen suuruus, mutta maksun tulee kuitenkin noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksu on 13 000–18 000 euroa. (OPH 2016; Helsingin yliopisto 2016.)

Lukuvuosimaksujen lisäksi EU:n ulkopuolelta tulevan opiskelijan tulee hakea oleskelulupaa, ja opiskelijan tulee osoittaa toimeentulonsa olevan turvattu koko opiskelunsa ajan. Kahden vuoden opiskeluun vaaditaan 13 440 euroa, jotka EU:n ulkopuolella tulevalla opiskelijalla tulee olla käytössä tilillään. (Maahanmuuttovirasto 2017.)

Eriytymiskehitys vaikuttaa jo perusopetuksessa

Tulevaisuuden väestöennusteiden mukaan Helsingissä reilun kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs peruskoululainen on taustaltaan ulkomaalainen. Räty (2018, 17–21) kirjoittaa Vuosaaresta kertovassa artikkelissaan, että tulevaisuuden “tavalliset” helsinkiläiset ovat tämän hetken Vuosaaren “erityisiä”. Vuosaaren tutkimuksessa yläkouluikäisten nuorten mielipiteet jakaantuivat. Vuosaaressa asuvat nuoret kokivat alueen turvallisena ja kotoisana, mutta nuoret, jotka eivät asuneet Vuosaaressa, kuvasivat aluetta rauhattomaksi.

Vuoden 2009 Pisa-tuloksissa koululaisten sosioekonomisen taustan (kotitausta) vaikutus oli pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Vuonna 2015 sosioekonomisen taustan vaikutus oli kasvanut jo samalle tasolle OECD-maiden kanssa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja kantasuomalaisten oppilaiden väliset oppimiserot ovat suuria. (OKM 2017.)

Rädyn (2018, 22–23) mukaan Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan. Jakaantuminen ei kuitenkaan aina ole pahasta, sillä vapaassa yhteiskunnassa ei pidä pelätä sitä, että kaikki eivät ajattele samoin. Eriytyminen on aina huolestuttavampaa kuin jakaantuminen.

Aikuiskasvatus on luonut myös itse eriytymiskehitystä

Suomessa on kansainvälisesti korkea aikuiskoulutuksen osallistumisen aste. Aikuiskoulutus hyödyttää eniten korkeasti koulutettuja ja hyvä osaisia. Yksi aikuiskoulutuksen kasvavista kohderyhmistä muodostuu maahanmuuttajista, joiden koulutus on hajanaista ja keskittyy pääosin matalapalkkaisiin aloihin. (Isopahkala-Bouret 2014, 13.)

Vallitseva kulttuurimme korostaa kilpailua, yksilön menestymistä ja huippuammattilaisuutta.

Aikuiskasvatuksen yksi tavoite on ehkäistä marginalisoimista ja auttaa marginaalissa olevia henkilöitä osaksi yhteiskunnallista valtavirtaa. Aikuiskasvatuksen marginaaliryhmiä ovat esimerkiksi työttömät sekä kielelliset ja kulttuurilliset vähemmistöt. Marginaaliryhmiin on kohdennettu erilaisia interventioita, jotka eivät ole välttämättä tuottaneet toivottuja tuloksia oppimisen, työllistymisen ja osallisuuden kannalta. Voidaan siis ajatella, että aikuiskasvatus on myös itse luonut marginaaleja. (Isopahkala-Bouret 2014, 13.)

Vallitseva kulttuurimme korostaa kilpailua, yksilön menestymistä ja huippuammattilaisuutta. Tämän seurauksena osa väestöstämme tulee kulttuurisesti määritellyksi ”reuna-alueelle”. He eivät kuulu huippuosaajiin tai edes osaajiin. Heille ei myöskään kehity positiivista ammatti-identiteettiä, jolla tarkoitetaan käsitystä itsestään ammatillisena toimijana. Yksilömenestyksen ihannointi poimii joukosta huippuosaajat ja määrittelee normaaliuden standardin. Kaikki muut, normaaliudesta poikkeavat, jäävät reuna-alueelle eli marginaaliin. (Nori & Silvennoinen 2014, 104.)

Osallisuuden yhteiskunta ei tunne marginaaleja

Vieraskielisen väestömme pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset henkilöt ovat usein keskittyneet asumaan kaupungeissa sijaitseviin lähiöihin. Yksi tunnetuimmista pakolaistaustaisista lähiöistä on Turun Varissuo, jonka väestöstä noin 41 prosenttia on maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisia henkilöitä. Alue sai ongelmalähiön maineen jo 1980-luvun alussa, ennen maahanmuuttajia. Nykyään alue koetaan turvallisempana, vaikka yhä osa asukkaista kokee myös turvattomuutta. (Juntunen 2018, 80.)

Varissuolla turvattomuuden tunteen kokemus oli selkeästi yhteydessä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ne asukkaat, jotka pitivät yhteyttä muualta tulleisiin naapureihin, kokivat turvallisuutensa huomattavasti paremmaksi kuin henkilöt, jotka eivät olleet yhteydessä maahanmuuttajiin. Monimuotoisuus jakaa siis vahvasti myös kantaväestön mielipiteitä. Osalle Varissuolla asuvista monimuotoisuus oli itsestäänselvyys, joka ei herätä enää edes uteliaisuutta. (Juntunen 2018, 80.)

Onko monikulttuurisuus-käsite jo itsessään erotteleva ja eriytymiskehitystä lisäävä?

Onko siis monikulttuurisuus-käsite jo itsessään erotteleva ja eriytymiskehitystä lisäävä? Jos yhteiskunnassamme olisi kaikilla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus osallisuuteen, emme tarvitsisi käsitettä, joka määrittelisi erityisyyttä. Tällöin kaikilla täällä olevilla henkilöillä olisi mahdollisuus osallistua ja olla osallisia. Osallisuus tuo tunteen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Se on voimavara, joka ei eriytä, vaan vahvistaa yksilöä sekä yhteisöä, jossa yksilö toimii. Vahvemmat ihmiset puolestaan pystyvät kestämään paremmin vastoinkäymisiä eivätkä hae niin helposti lohtua päihteistä tai syyllisty rikoksiin.

Eriytymiskehitykseen vaikutamme ehkä parhaiten tällä hetkellä niin, ettemme muuta ainakaan peruskoulua huonompaan ja eriyttävämpään suuntaan. Aikuiskoulutukseen ja korkea-asteen jatko-opintoihin voisimme puolestaan ottaa oppia peruskoulumme psykososiaalisen tuen järjestämisestä sekä kulttuurilliseen monimuotoisuuteen kasvamisesta.

Lähteet

European Commission/EACEA/EURYDICE (2019). Integrating Students from Migrant Backgrounds into Schools in Europe: National Policies and Measures. Eurydice Report. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

Hammar-Suutari, S. (2009). Asiakkaana erilaisuus – Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia (Väitöskirja, Joensuun yliopisto, humanistinen tiedekunta). Saatavilla 8.2.2019 http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-303-2/urn_isbn_978-952-219-303-2.pdf

Helsingin yliopisto. Uutiset 27.5.2016. Saatavilla 9.2.2019 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu/eueta-alueen-ulkopuolisten-opiskelijoiden-lukuvuosimaksuiksi-13-000-18-000-euroa

Isopahkala- Bouret, U. & Brunila.K. (2014). On aika puhua marginaalista. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.), Marginaalin voima. Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Vantaa: Hansaprint Oy.

Juntunen.M & Laakkonen.V. (2018). Kun maailma muutti kylään. Teoksessa V. Lähde & J. Vehkoo (toim.), Jakautuuko Suomi? Helsinki: Into Kustannus Oy.

Maahanmuuttovirasto. Toimeentuloedellytys opiskelijoille. Saatavilla 9.2.2019 https://migri.fi/opiskelu-suomessa/toimeentulo

Opetushallitus (OPH). Lukuvuosimaksut. Saatavilla 9.2.2019 https://minedu.fi/lukuvuosimaksut

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle. Saatavilla 8.3.2019 https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). PISA-tutkimus ja tulokset 2015. Saatavilla 10.2.2019 https://youtu.be/I9zPiLRQo8I

Pinolehto, M. (toim.) (2017). Sujuvampia opintopolkuja romaneille ja maahanmuuttajille. Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla-hanke. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Loppuraportti. Tampere.

Räty.R. (2018). Saari kaiken keskipisteessä. Teoksessa V. Lähde & J. Vehkoo (toim.),  Jakautuuko Suomi? Helsinki: Into Kustannus Oy.

Sisäministeriö (SM). Maahanmuuton tilannekatsaus. Sisäministeriön julkaisu 16/2018. Saatavilla 6.2.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160869/SM_16_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Sisäministeriö (SM). Maahanmuuton tilannekatsaus. Sisäministeriön julkaisu 1/2017. Saatavilla 9.2.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79281/Maahanmuuton%20tilannekatsaus%202017.pdf

Tilastokeskus. Väestö kielen mukaan 31.12.2017. Saatavilla 9.2.2018. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Tilastokeskus. Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2017. Saatavilla 10.2.2019 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen__Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/007_ulkom_osuudet.px/?rxid=dc815f51-a7d0-4aec-a81a-49b8ce399d18

YLE Uutiset (18.1.2019). Hue Vo on venepakolainen, joka kesti pakolaisleirin ja koulukiusaajat – nyt hän on savolaiskylän rakastettu kauppias. Saatavilla 8.2.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10600469

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199223