Luottamus ja motivaatio syntyvät kuuntelemalla
Entä jos nuorilta itseltään kysyttäisiin, millaista tukea ja apua he tarvitsevat, ennen kuin heille suunnataan palveluja? Yksinkertainen idea, jota toteutetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kanssa myös Pieksämäellä.
Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kutsui sata 16–29-vuotiasta nuorta keskustelemaan nuorten arjesta ja tulevaisuudesta. Nuorilta kysyttiin, mitä he toivoisivat palvelujärjestelmältä, koululta, oppilaitoksilta, eri auttajilta tai vanhemmilta. Idea oli yksinkertainen: kuullaan ensin nuoria ja vasta sitten päätetään, mitä heille suunnatun psykososiaalisen palvelupaketin pitäisi sisältää.
Nuoren aidon kuulemisen avulla päästään käsiksi ongelman ytimeen ja voidaan hakea sille ratkaisua. Kun oikeaa tukea pystytään tarjoamaan ja vielä oikea-aikaisesti, voi olla, että nuoren syrjäytyminen saadaan ehkäistyä.
Liikuntamalli rakentuu yhdessä nuorten kanssa
Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeessa toteutetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville, eli niin sanotuille NEET-nuorille, kohdistettua liikuntamallia Pieksämäellä. Ohjaustyössä nuoren kohtaaminen ja kuuntelu ovat avainasemassa. Tavoitteena on luoda kaupunkiin eri toimijoiden voimat yhdistävä liikuntamalli.
Luottamuksen saaminen nuoren ja ohjaajan välille on pohjana kaiken yhteistyön jatkumiselle.
Liikunnan ohjaamisen lisäksi nuorta ohjataan kokonaisvaltaisesti terveyden eri osa-alueilla. Nuorten elämäntilanteesta pyritään saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva haasteineen ja mahdollisuuksineen. Luottamuksen saaminen nuoren ja ohjaajan välille on pohjana kaiken yhteistyön jatkumiselle.
Nuorten tavoittaminen toimintaan lähtee liikkeelle palveluun ohjautumisesta eri yhteistyökumppaneiden, kuten etsivän nuorisotyön kautta. Ensimmäinen tapaaminen on erityisen tärkeä, sillä siitä käynnistyy jokaisen kohdalla yksilöllinen ohjaajan ja nuoren välinen asiakassuhde.
Arjen opettelua yhdessä
Tarkoitus on, että nuori sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön, joten suunnitelmat tehdään pitkälle, jopa vuoden aikajaksolle. Nuoresta vuoden prosessi voi kuulostaa pitkältä ajalta, jolloin on tärkeää pilkkoa vuosi pienempiin osiin ja asettaa välitavoitteita.
Laskukausia ja motivaation tippumista tulee väistämättä. Tällöin on tärkeää, että ohjaajalla on koko ajan kuva asiakkaan tilanteesta, eivätkä notkahdukset kerkeä kasvamaan liian isoiksi.
Vaikeassa tilanteessa olevan nuoren sitouttaminen toimintaan on myös yksi iso haaste. Vuorokausirytmin oikaisu, arkirutiineihin opettelu ja sitoutuminen sovittuihin, viikoittaisiin tapaamisiin voi olla jo iso saavutus. Sitouttamiseen kannattaa paneutua siis huolellisesti.
Kun nuori pääsee itse mukaan toiminnan suunnitteluun, hän voi kokea omistajuutta toiminnasta.
Kun nuori pääsee itse mukaan toiminnan suunnitteluun, ja tuloksena on puolen vuoden tai vuoden pituinen toimintasuunnitelma, hän voi kokea omistajuutta toiminnasta. Selvitysten mukaan motivaation synnyttäminen vaatii turvallista ja luotettavaa ympäristöä. Luottamuksen syntyminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja intensiivistä tuen tarjoamista alkuvaiheessa.
Motivaatio avainasemassa muutokseen
Tärkeintä onnistumisen saavuttamiseksi on se, että nuori on itse motivoitunut muutokseen. Usein aloitusvaiheessa tilanne kuitenkaan ei ole sellainen. Yksi suurimpia haasteita on auttaa nuorta löytämään kipinä ja motivaatio muutoksiin. Kun se löytyy, alkavat hyvät asiat tapahtua.
Nuorelta saatujen kommenttien mukaan merkityksellistä on ohjaajalta saatavan tuen määrä, joka motivoi pitämään fyysisestä kunnosta huolta. Fyysisen kunnon parantumisen myötä myös henkinen jaksaminen on ollut parempaa ja ajatukset kirkkaampia.
Motivaatiota laskevat usein stressitekijät, kuten raha- ja työasiat. Näitä asioita käydään nuoren kanssa läpi ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Mikä tärkeintä, nuoren ei tarvitse selviytyä asioista yksin.
Nuorten palaute kannustaa
Toiminnassa mukana olleet nuoret ovat kokeneet tiiviin yhteydenpidon ja tiheät viikoittaiset tapaamiset tärkeiksi. Kun notkahduksia väistämättä tulee, ohjaaja on varmistamassa, että hommat saadaan takaisin raiteilleen. Pikkuhiljaa nuorten saatua varmuutta ja säännöllisyyttä elämäänsä, tapaamisia aletaan vähentää.
Nuorten tapaaminen muulloinkin kuin liikuntaharjoitusten merkeissä on tärkeää. Tapaamisilla jutellaan paljon nuoren henkilökohtaisista asioista ja mietitään niihin ratkaisuja. Näin pystytään keskustelemaan avoimemmin myös muista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista haasteista.
Toiminnassa mukana olleet nuoret ovat kokeneet tiiviin yhteydenpidon ja tiheät viikoittaiset tapaamiset tärkeiksi.
”Hankkeen aikana päivärytmini on parantunut ja olen panostanut syömiseen. Myöhästymisetkin ovat vähentyneet kuntouttavassa työtoiminnassa. Olen positiivisempi ja energisempi. On ollut hyvä, että pystymme keskustelemaan ohjaajan kanssa muistakin arkielämän askareista ja on joku, jolle puhua”, kommentoi eräs hankkeessa mukana ollut nuori.
Kun sataa nuorta kuultiin ministeri Saarikon aloitteesta, huomattiin että tarvitaan lisää nuorten luokse menevää, nuorten tarpeet ja toiveet kuulevaa työotetta, nuorta kuuntelevia työntekijöitä sekä riittävää pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista tukea. Pieksämäen NEET-nuorten kanssa rakennetaan huomista juuri näillä keinoilla.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199227