Inhimillistä teknologiaa ihmisen parhaaksi
Digitaalisuutta hyödynnetään monella elämänalueella. Myös sosiaali- ja terveysalalla kehitetään yhä enemmän avustavaa teknologiaa. Parhaimmillaan tuloksena on ”inhimillinen algoritmi”, jonka avulla asiakkaita ja potilaita voidaan palvella entistä paremmin.
Nykyteknologian ansiosta kirjastot voivat olla auki viikon jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Omatoiminen lainaus ja palautus toimivat kulttuurilaitoksen pelastajina, kun aukioloaikoja olisi muuten jouduttu vähentämään henkilöstökulujen takia. Tietokoneet ohjaavat hihnaa, joka palauttaa kirjan oikeaan varastohyllyyn odottamaan työntekijöitä lajittelemaan kirjan oikealle lainaushyllylle uudelleen.
Samat toiminnot ovat tulleet lähikauppoihin ja marketteihin. Automaattikassoja käyttämällä palvelemme itse itseämme päivittäisissä ruokaostoksissa. Palvelukokemus voi olla nopeampi, miellyttävämpi ja tehokkaampi kuin jonottaminen kassajonossa.
Emme aina huomaa, että toimintojen taustalla on tekoälyä, dataa tai jopa robotteja.
Edellä olevien kaltaista automatisaatiota voi käyttää myös esimerkiksi pankkipalveluissa, verotuksen hoitamisessa, siivouksessa tai vaikkapa ruohon leikkuussa. Emme aina edes huomaa, että toimintojen taustalla on tekoälyä, dataa tai jopa robotteja. Hyödynnämme digitaalisuutta ja teknologiaa jo monella elämänalueella huomaamattamme.
Yhteiskuntamme ikääntyy muiden eurooppalaisten yhteiskuntien ja maailman suurvaltojen tavoin. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden pienentyessä huoltosuhde kasvaa. Hoitotyöhön tarvittaisiin kaksinkertainen määrä käsipareja kaikkialla Suomessa, mutta kaupungistumisen myötä suurin osa työikäisistä asuu kaupungeissa. Osa tarpeesta voidaan ratkaista maahanmuutolla, mutta sekään ei riitä kattamaan kasvavaa hoitajien tarvetta.
Siksi tarvitsemme myös sosiaali- ja terveysalalla entistä enemmän avustavaa teknologiaa, jossa digitaalisuus korvaa ihmisen, lyhentää pitkän välimatkan tai helpottaa asiakkaan arkea. Teknologian käytön ei tarvitse tarkoittaa entistä huonompaa palvelua. Kun teknologiaa hyödynnetään oikein, palvelukokemus voi olla parempi, välittävämpi ja asiakkaan tarpeita paremmin huomioiva kuin nykymallissa, jossa palveluntuottamisesta on vastuussa aina ihminen.
Useat syöpäpotilaat ovat esimerkiksi päässeet kokeilemaan mobiilisovellusta, jossa syöpähoitojen välillä ei ravata turhaan kontrolleissa sairaalassa, vaan sovelluksen avulla hoito ja sairaanhoitajan kohtaaminen onnistuu etäyhteyden kautta kotoa käsin. Potilaat kokivat yksimielisesti saavansa entistä parempaa hoitoa ja huolenpitoa, vaikka sairaalakäyntien määrä laski huomattavasti.
”Inhimillistä algoritmia” tarvitaan, kun kehitetään sote-alan digitaalisuutta.
Tällaista ”inhimillistä algoritmia” tarvitaan, kun kehitetään sote-alan digitaalisuutta. Kehitystyötä ei saa jättää yksin insinöörien tai ”nörttien” vastuulle. Työssä tarvitaan sote-alan ammattilaisten asiantuntijuutta ja asiakkaan tiivistä kuuntelua.
Tällä tavoin luomme kestävää ja toimivaa teknologiaa ihmisen hyväksi siten, että yhteiskunnan voimavarat käytetään tehokkaasti ja toimivasti tulevaisuuden hyväksi. Inhimillisyys varmistetaan käyttäjäkokemuksella.
Tässä Dialogin teemanumerossa Diakin asiantuntijoiden ääni kuuluu. Artikkelit käsittelevät teknologian mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla ja muilla Diakin asiantuntemuksen aloilla. Uhkakuvien sijaan kirjoittajat lähestyvät aihetta mahdollisuuksien kautta, koska tarvitsemme inhimillistä teknologiaa ihmisen parhaaksi.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110436550